Uutiset

Miten johdetaan ja opitaan tulevaisuutta varten?

Aallon osaamisen kehittämisprojekti kokeilee menetelmiä, joilla rakennetaan kyvykkyyttä systeemisiin muutoksiin korkeakoulutuksessa ja työelämässä.
Otto Scharmer, Senior Lecturer in the MIT Sloan School of Management and Tuomas Auvinen, Champion of Radical Creativity at Aalto University.
Otto Scharmer, vanhempi yliopistonlehtori (MIT Sloan School of Management) ja Tuomas Auvinen, Champion of Radical Creativity (Aalto-yliopisto) CBCR-projektin avausluennolla.

 

"Ei ole uutinen, että korkeakouluopiskelijat tiedostavat olevansa ennennäkemättömien ongelmien edessä", kuvaili Aallon ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja ja neljännen vuoden arkkitehtiopiskelija Kaisla Soljanto opiskelijoiden tuntemuksia. "Meillä on haasteita, jollaisia ei ole aiemmin ratkaistu, ja siksi monet nuoret tuntevat olonsa avuttomaksi, ahdistuneeksi sekä turhautuneeksi, ja ovat huolissaan tulevaisuudesta.”

Elämme keskellä murrosta. MIT:n Otto Scharmerin mukaan kärsimme parhaillaan “maailman suurimman johtamisongelman” seurauksista.

“Mikä on johtamisen ydintä?"

"Lisätä järjestelmän kyvykkyyttä, pitää organisaation "käyttöjärjestelmä" ajan tasalla”, Scharmer painotti.

Sekä Scharmer että Soljanto keskustelivat Aalto-yliopiston Capacity Building of Creative Radicals –projektin aloitustapahtumassa 1. helmikuuta 2022.

Toimintamalliemme mullistamisessa emme voi napata oppeja menneestä. Kuten Albert Einsteinkin totesi, ongelmia ei voi ratkaista samalla ajattelulla, joka ne on synnyttänyt. Tarvitsemme uusia rakenteita ja osaamista, jotka parantavat ajattelumallejamme ja sosiaalisia käyttöjärjestelmiämme.

Scharmer tavoittelee ekosysteemilähtöisiä ja sitä elvyttäviä toimintamalleja.

Otto Scharmer's Four stages of systems evolution
Otto Scharmerin kaavio esittelee yhteiskunnan avainjärjestelmien systeemitasoisia evoluution vaiheita. Seuraava vaihe sisältää edellisten vaiheiden toimintamalleja, mutta uudesta näkökulmasta.

“Neljännen” systeemisen tason tulisi korvata kestämättömät sosiaaliset rakenteet: auktoriteetti-, tehokkuus- ja käyttäjälähtöiset toimintamallit, jotka ovat sokeita toimintansa tuhoisille sivuvaikutuksille.

Kysymys kuuluukin, miten muutos tehdään?

Scharmerin U-teoria on kehitetty systeemisen uudistuksen johtamiseen.

“Menestyäksesi sinun on muutettava niiden käyttäytymistä, joita et voi määrätä tai kontrolloida. Mutta toisin kuin voisi luulla, se ei ole vaikeaa.”

Scharmerin mukaan käänteentekevä muutos ei voi tapahtua ilman tunnetasolla olevaa ’sydämen älykkyyttä’.

Uteliaisuus, myötätunto ja rohkeus lisäävät kyvykkyyttämme saavuttaa korkein tulevaisuuden potentiaalimme. Syvälliset kuuntelun ja itsereflektion taidot auttavat tulemaan tietoisiksi, millaisia olemme nyt ja millaisia voisimme olla.

Tarvitsemme tukirakenteita, eräänlaisia ”muutoksen kouluja” (schools of transformation), jotka opettavat muutoslukutaitoa. Presencing Institute määrittelee tämän seuraavasti:

Rakenteiden ja prosessien näpertely ei riitä. ”Täytyy myös huomioida se, miten ihmiset ajattelevat, miten he rajaavat ongelmia, millaiset ovat heidän tapansa ajatella ja kommunikoida, miten he suhtautuvat toisiinsa. Se on maalaisjärkeä.”

”Perinteinen johtamiskoulutus ratkoo ongelmia, joiden ratkaisut ovat nykyisen toiminnan optimointia. Nykypäivänä johtamisessa, aivan kuten muotoiluajattelussa, kehitämme ratkaisuja osana luovaa prosessia. Sekä ongelma että ratkaisu ovat tuntemattomia ja jatkuvassa muutoksessa. Hankalaa on myös hahmottaa, keiden tulisi olla missäkin vaiheessa mukana ratkomassa ongelmaa.”

Scharmerin mukaan lähes kaikki kohtaamamme suuret ongelmat haastavat meitä päästämään irti menneestä. Aistimaan ja luomaan yhdessä jotakin uutta, jonka haluamme tapahtuvan. Muutoslukutaito vaatii muutoksentekijöiden sisäisten kyvykkyyksien kehittämistä ja tämän kehittymisen tukea.

Puheessaan Scharmer esitteli muutamia konkreettisia uudenlaisen johtamisen työkaluja: säännöllisiä empatiakävelyitä eri näkemyksiä edustavien ihmisten kesken, sekä 3D- ja 4D-karttoja, joka auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa ja huomaamaan, miten järjestelmää voisi muovata vastaamaan paremmin vahvistavia ja ekosysteemilähtöisiä tarpeita. Muotoilun ja luovuuden prosessien hyödyntäminen johtamisessa parantaa ihmissuhteiden laatua syvemmän yhteyden ja vuorovaikutuksen kautta.

 

Onko korkeakoulutus valmis muutoksiin?

Scharmerin luennon jälkeen käytiin monitieteinen paneelikeskustelu systeemisten muutosten edellyttämistä tulevaisuuden työelämätaidoista.

Panel discussion participants

Panelistit vasemmalta oikealle:

Otto Scharmer, Senior Lecturer in the MIT Sloan School of Management
Tuomas Auvinen, Champion of Radical Creativity at Aalto University (Chair
Mikko Dufva, Leading Foresight Specialist, Sitra
Minna Halme, Professor of Sustainability Management, School of Business
Tua Björklund, Assistant Professor, design thinking and innovation, Design Factory
Kaisla Soljanto, Vice Chair of the Aalto University Student Union Board, 4th year architecture student.
Olli-Pekka Heinonen, Director General, the International Baccalaureate Organization 

Omaan kokemukseensa perustuen Olli-Pekka Heinonen kertoi, että koulutusjohto ympäri maailman on alkanut havahtua Scharmerin kuvailemaan haasteeseen.

”Perinteisesti koulutuksen on nähty täyttävän kaksi tehtävää. Ensimmäinen on ihmiskunnan tähänastisen osaamisen siirtäminen tuleville sukupolville. Toinen tehtävä on edellytysten luominen tuleville sukupolville oman tulevaisuutensa muovaamiseen. Aiemmin ensimmäisessä tehtävässä onnistuminen tarkoitti myös toisen tehtävän täyttämistä. Mutta kuten Otto kuvasi, se ei riitä enää. Nämä kaksi tehtävää on ratkottava erikseen.”

Heinonen kertoi nähneensä loistavia koulutusstrategioita, mutta strategioiden ja toteuttamisen välillä on selvä kuilu. ”Tulimme siihen lopputulokseen, että ensinnäkin meidän on tehtävä uusi tulkinta siitä, mikä on hyvä koulutusjärjestelmä. Toiseksi koulutusjärjestelmän päätavoitteena tulisi olla ihmiskunnan ja planeetan kukoistaminen myös tulevien sukupolvien aikana.”

Työskennellessään yritysten kanssa vuosia Minna Halmeen kokemus on, että tahti on kiihtynyt, mutta suunta ei välttämättä ole oikea.

Halme korostaa rohkeuden merkitystä uudistaviin toimiin tarttumisessa. ”Ei voida puhua vain mukavista asioista, vaan ryhmänä tulee joskus siirtyä myös yleistä konsensusta vastaan, esimerkiksi kyseenalaistamalla jatkuva taloudellinen kasvu.”

Toisaalta hän näkee myös positiivisia merkkejä. Monet nuoret yrittäjät ovat toiminnassaan alkaneet laittaa planeetan etusijalle, ja jotkut heistä ovat jopa valmiita maksamaan enemmän veroja tukeakseen yhteiskuntaa.

Tua Björklund nosti esiin Scharmerin huomion siitä, että kun tavoitteet ja prosessissa mukana olevat ihmiset ovat jatkuvassa muutoksessa, on olennaista löytää halu työskennellä yhdessä. ”Mikä toimii liimana?”

”Työskennellessämme muutoksen parissa meidän täytyy olla turhautuneita nykytilanteeseen, mutta myös optimistisia sen suhteen, että koemme voivamme vaikuttaa – muuten kannustimia on hyvin vähän.”

Mitä voisi tarkoittaa luovuus yhdistettynä systeemiajatteluun? ”Minulle luovuus on sitä, että tiedolla tehdään jotakin. Emme vain pyri ymmärtämään, vaan yritämme tehdä jotakin – luoda parempia tulevaisuuksia yhdessä.”

Mikko Dufva korosti sitä, etteivät tulevaisuudet vain ilmesty, vaan ne tehdään.

”Tärkein kysymys onkin, miten tietoisesti. Olemmeko aidosti tietoisia siitä, mihin arkipäiväiset tekomme johdattavat meitä? Ohjaavatko valintamme planeetan kannalta tuhoisaan suuntaan vai johonkin radikaalisti erilaiseen, toivon mukaan radikaalisti parempaan tulevaisuuteen?”

”Toinen kysymys on, kuka saa äänensä kuuluviin? En usko, että on sattumaa, että olemme tässä tilanteessa kuin olemme. "Emme ole valmiita siihen, mitä on jo tapahtunut", kuten futuristi Alex Steffen on oivaltavasti ilmaissut.”

Ihmiskunta on onnistunut hienosti tekemään visioistaan totta. Dufva korosti, että meidän täytyy nyt poisoppia, hankkiutua eroon vanhoista tehokkuuden ja kolonisaation tulevaisuuskuvistamme. ”Tarvitsemme merkitysten rakentamista (sense-making), mutta myös ”merkitysten rikkomista” (sense-breaking). Uskon, että haluamamme tulevaisuudet ovat sydämissämme, mutta meidän täytyy löytää yhteys niihin ja etsiä niitä toisenlaisten tietämisen tapojen kautta.

Kaisla Soljanto oli optimistinen. ”Käyty keskustelu uusista ajattelun tavoista ja käytännöistä tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi on olennaista meille kaikille tulevina arkkitehteina, insinööreinä, muotoilijoina tai kauppatieteilijöinä. Me kaikki tarvitsemme täysin uusia ongelmanratkaisun työkaluja. Tulemme kohtaamaan haasteita, jotka meidän täytyy ratkaista, joten koulutuksen on tarjottava meille tarvittavia työkaluja.”

Scharmer muistutti monien olevan jo valmiita muutokseen. ”Tiedämme kaikki, että on hetkiä, joina perustavanlaatuinen muutos voi tapahtua hyvin nopeastikin, kuten Berliinin muurin murtuessa. Vanha käyttöjärjestelmä toimii hetki hetkeltä huonommin ja on tunnistettavasti vanhentuneiden kollektiivisten toimintamallien ruumiillistuma.”

”Järjestelmien kaatuessa pudotaan ihmissuhteiden varaan, minkä vuoksi suhteita on tärkeää hoitaa. Eikä vain rakentaa kiinnostavia ja luovia yhteyksiä, vaan myös niitä, jotka tukevat ihmisyyttä sekä jaettua kukoistusta ja hyvinvointia. Syvän oppimisen harjoituksilla voi tapahtua paljon lyhyessä ajassa.”

”Halkeama on mahdollisuus muutokselle. Kuten panelistit toivat esiin, muutos alkaa pienestä. Pienistä aluista, prototyypeistä ja siitä, että keskitytään halkeamien havaitsemiseen ja niiden vipuvoiman hyödyntämiseen. Rakenteita ravisteleva teknologinen valmius sähköiseen liikenteeseen oli olemassa jo kymmenen vuotta sitten, mutta suurimmat autonvalmistajat eivät toimineet. Useimpien järjestelmien suurin ongelma on se, että niillä ei ole kosketuspintaa todellisuuteen.”

Minna Halme ehdotti, että Aalto voisi auttaa opiskelijoitaan ja henkilökuntaansa toimimaan paremmin sekä pään että sydämen eli intuition ja analyyttisen ajattelun välillä. ”Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on taitava intuition ja mielikuvituksen hyödyntämisessä ja niihin liittyvissä työskentelytavoissa. Kuitenkin vain hyvin pieni osa tästä osaamisesta välittyy muille kouluille, etenkin sen arvoihin liittyvästä keskustelusta. Voisimme nykyistä enemmän yhdistää noita kahta: intuitiota ja analyysia.”

Tuomas Auvinen toi esiin sen, että akateemisesta vapaudesta ja autonomiasta huolimatta yliopistojen rakenteet ja prosessit ovat suhteellisen jäykkiä. ”Uskon, että nyt on aika luoda ”halkeama”. Toivottavasti katsoessamme kymmenen vuoden päästä tähän hetkeen, voimme sanoa tämän olleen yksi niistä hyvistä halkeamista, joita alkoi ilmaantua rakenteisiimme. Voisimme ryhtyä painottamaan enemmän intuitiivista tai sydämen kautta oppimista. Ehkä olemme avaamaisillamme halkeaman, joka ajan myötä kehittyy joksikin uudeksi.”

 

Aalto kokeilee uusia oppimisen ja tietämisen tapoja

Aalto tarjoaa tänä keväänä henkilökunnalleen ainutkertaisen mahdollisuuden kokeilla U-teoriaan pohjautuvia transformatiivisen oppimisen työskentelytapoja, jotka voivat saada aikaan muutoksia ajatustavoissa sekä poistaa luovuuden näkymättömiä esteitä.

Transformatiivisen oppimisen ytimessä ovat taidot, joiden avulla voimme kohdata nykypäivän monimutkaisia haasteita, rikkoa rajoja ja tuoda uusia radikaalisti luovia näkökulmia päivittäiseen tekemiseen. Työpajoja ohjaavat Arawana Hayashi ja Ricardo Dutra.

Kehollinen älykkyys, intuitio ja empatia ovat tiedon muotoja, jotka paremmin tunnistavat näkymättömiä systeemisiä tekijöitä ja dynamiikkoja. Työpajoissa kokeilemme sitä, miten annamme tilaa tiedon muille muodoille, jotka täydentävät rationaalista ajattelua.

 

teksti: Tiina Toivola ja Maria Joutsenvirta

Käyttöoikeudellisista syistä avajaisluento ja paneelikeskustelu ovat ainoastaan Aalto-yhteisön nähtävissä Aalto-tunnuksilla kirjautumalla. Jos haluat osallistua viimeiseen Capacity Building of Creative Radicals -projektin työpajaan 18.5.2022, otathan yhteyttä Kirsi Hakioon, [email protected]

 

Lue lisää systeemisistä ratkaisuista

Social Presencing Theater UN Cambodia

Oppimista tulevaisuutta varten: systeemiset ratkaisut edellyttävät uudenlaisia tapoja oppia ja tehdä yhteistyötä

Kiinnostuneet aaltolaiset pääsevät tänä keväänä kokeilemaan transformatiivisen oppimisen menetelmiä, jotka voivat käynnistää omaan maailmankuvaan vaikuttavia muutoksia sekä poistaa luovuutta rajoittavia esteitä.

Uutiset
Maria Joutsenvirta

U-teoria – Miten johdetaan tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus syntyy?

Luovat ihmiset, kuten taiteilijat ja tieteilijät, keksivät ja luovat uutta astumalla näkyvästä maailmasta näkymättömään mielikuvituksen maailmaan ja sieltä takaisin näkyvään. Tätä luovuuden edellyttämää herkkyyttä ja intuitiota voi oppia ja edesauttaa.

Uutiset
Radical creativity illustration: Anna Muchenikova

Radikaali luovuus

Rakennamme vahvan, luovan yhteisön tukemaan uutta ajattelua.

Strategiamme
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme henkilöä Kauppakorkeakoululla
Yliopisto Julkaistu:

Opetusta ja kursseja kehitetään opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta

AllWell?-kyselyllä kartoitetaan asioita, joita voidaan kehittää opiskelijoiden opiskelukyvyn parantamiseksi.
Financial Times ranking 2022
Yliopisto Julkaistu:

Aalto on sijalla 34 Financial Timesin eurooppalaisia kauppakorkeakouluja vertailevassa rankingissa

Kauppakorkeakoulu jatkaa toisena pohjoismaisten korkeakoulujen joukossa.
Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki
Palkitut, Yliopisto Julkaistu:

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä aaltolaisille

Rehtori Ilkka Niemelälle annetaan Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki, ja kaikkiaan kunniamerkkien saajina on 15 henkilöä Aallosta. Onnea!
White coffee cup with Space 21 logo, space's common room on the background.
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Tervetuloa aamukahville Space 21:een keväällä 2023

Kahvia, aamupalaa ja hyvää seuraa radikaalin luovuuden olohuoneessa – kaikki Aaltolaiset ovat tervetulleita Space 21:en avointen ovien aamukahveille. Kevään 2023 aikataulu nyt julki!