Miltä Otaniemi näyttää vuonna 2050?

Tuleviamuutoksia on vaikeaa hahmottaa aina vuoteen 2050 asti – kukapa olisi osannut 32 vuotta sitten ennustaa esimerkiksi Aalto-yliopiston syntyä? Tai ymmärtää vuonna 1986 internetin mahdollisuudet ja kannettavien puhelimien merkityksen. 

Myös yliopiston kampuksen kehittämisen työryhmällä on haastava tehtävä. Nykyinen kehittämisen visio päättyy vuoteen 2021, ja katseet suunnataan nyt puoleen väliin kuluvaa vuosisataa. 

Tekeillä on kolme vaihtoehtoista visiota, jotka ohjaavat koko kampuksen kehittämistä. 

"Nykyiset suunnitelmamme on toteutettu vuoteen 2035 mennessä. Vaihtoehdot toimivat ikään kuin niiden jatkumoina", sanoo työryhmää johtava Antti Ahlava, Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisestä vastaava vararehtori. 

Ja niistä jokainen voi toteutua. 

Eristyneestä kampuksesta omavaraiseksi kaupunginosaksi 

"Tulevaisuudessa Otaniemestä voi esimerkiksi muotoutua kaupunginosa, joka on omavarainen niin ruoan kuin sähkönkin osalta, tai osa omavaraista verkostoa".

Ahlavan työryhmä on valmistellut visiota vuoden 2018 alusta asti yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja partnereiden kanssa. Ryhmä on perehtynyt ajankohtaiseen kirjallisuuteen, kutsunut koolle työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä tutkinut muiden yliopistojen ja yritysten kampuksia ulkomailla. 

"Muihin kampuksiin vertailtaessa on otettava huomioon omat voimavaramme. Emme ole rikkaita, mutta meillä on houkutteleva miljöö ja kekseliäs yhteisö". 

Työryhmä esittää kolme suuntaa, joista jokainen voisi toteutua. Jokainen ponnistaa omalla tavallaan kampuksen nykyisistä vahvuuksista ja aihioista, jotka jo näkyvät kampuksella. 

Yhteisö keskiössä 

"Fyysinen rakentaminen on kampuksen kehittämistä: samanaikaisesti sekä yhteisön että sen toimintojen kehittämistä", sanoo Antti Ahlava. 

Myös rakennusten käyttötavat tulevat muuttumaan. Tulee esimerkiksi tarkastella, millä tavalla eri käyttäjäryhmiä ja toimintoja sekoitetaan keskenään. 

Ahlava toivoo koko yhteisön osallistuvan visiointityöhön. 

"Yliopistona meidän tulee pystyä kehittämään ihanneyhteisö ja ideaalikaupunki. Siksi kutsumme koko yhteisön mukaan tähän työhön". 

Mitä mieltä sinä olet? Olemmeko kartalla kampuksen vision suhteen? Muuttaisitko jotain? Mitä asioita painottaisit? Osallistu kampusvisiointiin kyselyn kautta.

Kampus tarjoaa eri ikäisille ihmisille elinikäisen oppimisen ympäristön, joka suosii kokeellisen oppimisen ja opettamisen muotoja ja tukee erilaisia oppijoita ja tutkijoita. Otaniemi on yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupunginosista, ja sen yhteisölähtöisiä suunnittelumenetelmiä matkitaan muualla. 

Vanhojen laboratoriorakennusten monimuotoinen uudelleenkäyttö houkuttelee Otaniemeen uusia käyttäjiä. Vanhat rakennukset tarjoavat tiloja taiteilijoille ja verstaita uusien teknologioiden kokeilemiseen. Joustavasti eri toimintoja sekoittavat hybridirakennukset ja -korttelit tukevat ihmisten kohtaamisia. Paikallista identiteettiä rakennetaan avoimen kaupunkikulttuurin lisäksi taiteen tarjonnalla. Eri tyyppisiä tapahtumia on paljon, ja Otaniemeen tullaan kaukaakin. 

Kaupunginosan ekosysteemipalvelut tukevat urbaania kaupunkikulttuuria, esimerkiksi kaupunkipuutarhoja ja kattopuutarhoja on perustettu lisää. Ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia on pystytty lieventämään taidokkaalla ympäristösuunnittelulla. Otaniemen eri naapurustoilla on keskenään radikaalisti vaihtelevat identiteetit ja ilmapiiri. 

Kehittyneen rakennustekniikan avulla yhdistetään vanhaa ja uutta mielikuvituksellisin tavoin. Oma energiantuotanto ja -varastointi sekä ruuantuotanto on maksimoitu. 

Ilmastonmuutokseen on vastattu huipputeknologian avulla. Kampuksella on kehitetty älykkäitä antureita, jotka auttavat tuulelta suojautumisessa sekä tekevät mahdolliseksi sisäilman, veden ja energiankäytön täyden hallinnan reaaliaikaisesti. Haasteena ovat kuitenkin järjestelmien energiankulutus ja jatkuva päivitystarve. 

Kampuksella on myös digivapaita alueita, joilla kävijät voivat keskittyä ajatuksiinsa häiriöttä. Arkkitehtuuri ja ulkoalueet ovat säilyttäneet perinteikkään selkeät linjansa. Yliopisto kehittää kampukselle yhteistyökumppanien ja opiskelijoiden kanssa uusia ja innovatiivisia asumismuotoja, jotka tukevat eri ryhmien sosiaalista ja yksityistä elämää merkityksellisellä tavalla. 

Otaniemen kampusalueella hyvinvointi on keskeistä, ja alue tunnetaan upeista ulkotiloista, puhtaasta ilmasta sekä ihmislähtöisestä elämäntyylistä, jossa pyritään työ- ja vapaa-ajan tasapainoon. Nämä tekijät houkuttelevat kansainvälisiä huippuja opiskelemaan ja työskentelemään kampuksella. Hyvinvointikampus lisää luovuutta ja elämänlaatua. Otaniemen luontoarvoja täydentävät rehevät puutarhat, puistot, pihat ja reitit. Luontotyypit ovat aiempaa monipuolisemmat ja vaihtelevat kosteikoista niittyihin. Ilmastonmuutoksen suurimmat vaikutukset on ratkaistu yhdistämällä kustannustehokkaita luonnollisia vaihtoehtoja sekä innovatiivisia, mutta kalliita teknologisia menetelmiä. 

Kampuksella liikutaan automaattisilla kulkuvälineillä tai kävellen, kauemmas pääsee raideliikenteellä. Otaniemessä on kattava monipuolisten virkistysreittien verkosto, joka paikkaa automaation aiheuttamia terveysongelmia, ja joka vetää puoleensa kävijöitä pääkaupunkiseudun eri puolilta. Reittien varrella on urheilu-, leikki- ja ajanviettopaikkoja eri ikäisille. 

Artikkeli on julkaistiin alun perin joulukuussa 2018 Aalto-yliopiston kampus -lehdessä.