Uutiset

Miltä Otaniemi näyttää vuonna 2050?

Uusia rakennuksia ja palveluita, enemmän asukkaita ja vihreää. Kampuksen seuraavia suuntaviivoja piirretään nyt kartalle.
Aalto-yliopisto Otaniemi 2035 Kuva: A-konsultit / Tietoa Oy
Otaniemi linkittyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin Keilaniemeen ja Tapiolaan. Alueiden palvelutarjonnan kasvu ja asuinrakentaminen luovat uudenlaisen kokonaisuuden. Kuva: A-konsultit / Tietoa Oy

Tulevia muutoksia on vaikeaa hahmottaa aina vuoteen 2050 asti – kukapa olisi osannut 32 vuotta sitten ennustaa esimerkiksi Aalto-yliopiston syntyä? Tai ymmärtää vuonna 1986 internetin mahdollisuudet ja kannettavien puhelimien merkityksen. 

Myös yliopiston kampuksen kehittämisen työryhmällä on haastava tehtävä. Nykyinen kehittämisen visio päättyy vuoteen 2021, ja katseet suunnataan nyt puoleen väliin kuluvaa vuosisataa. 

Tekeillä on kolme vaihtoehtoista visiota, jotka ohjaavat koko kampuksen kehittämistä. 

"Nykyiset suunnitelmamme on toteutettu vuoteen 2035 mennessä. Vaihtoehdot toimivat ikään kuin niiden jatkumoina", sanoo työryhmää johtava Antti Ahlava, Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisestä vastaava vararehtori. 

Ja niistä jokainen voi toteutua. 

Eristyneestä kampuksesta omavaraiseksi kaupunginosaksi 

"Tulevaisuudessa Otaniemestä voi esimerkiksi muotoutua kaupunginosa, joka on omavarainen niin ruoan kuin sähkönkin osalta, tai osa omavaraista verkostoa".

Ahlavan työryhmä on valmistellut visiota vuoden 2018 alusta asti yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja partnereiden kanssa. Ryhmä on perehtynyt ajankohtaiseen kirjallisuuteen, kutsunut koolle työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä tutkinut muiden yliopistojen ja yritysten kampuksia ulkomailla. 

"Muihin kampuksiin vertailtaessa on otettava huomioon omat voimavaramme. Emme ole rikkaita, mutta meillä on houkutteleva miljöö ja kekseliäs yhteisö". 

Aalto-yliopisto Dipoli Alma Mater kokoushuone Kuva: Tuomas Uusheimo
Tekeillä oleva kampuksen visio tähtää vuoteen 2050. Aaltolaisilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa vision painotuksiin vastaamalla kyselyyn. Kuva: Tuomas Uusheimo / Aalto-yliopisto

Kansainväliset esimerkit voivat kuitenkin kertoa siitä, millaisia keinoja kannattaa käyttää kestävässä kehityksessä, alueen kehittymisen ohjaamisessa ja kaupungistumisessa. Nykyisiä vahvuuksia, kuten teknologialähtöistä kulttuuria, ei aiota hylätä, mutta uusia painotuksia voi tulla lisää. 

Paras tieto kampuksen puutteista ja voimavaroista on sen käyttäjillä, joten visioiden jatkotyöstäminen on päätetty avata aaltolaisille. Palautteen keräämisen jälkeen työryhmä palaa koostamaan tuloksia, ja vision työstäminen jatkuu vuoden 2018 marraskuuhun asti. 

Työryhmä esittää kolme suuntaa, joista jokainen voisi toteutua. Jokainen ponnistaa omalla tavallaan kampuksen nykyisistä vahvuuksista ja aihioista, jotka jo näkyvät kampuksella. 

Yhteisö keskiössä 

"Fyysinen rakentaminen on kampuksen kehittämistä: samanaikaisesti sekä yhteisön että sen toimintojen kehittämistä", sanoo Antti Ahlava. 

Myös rakennusten käyttötavat tulevat muuttumaan. Tulee esimerkiksi tarkastella, millä tavalla eri käyttäjäryhmiä ja toimintoja sekoitetaan keskenään. 

Ahlava toivoo koko yhteisön osallistuvan visiointityöhön. 

"Yliopistona meidän tulee pystyä kehittämään ihanneyhteisö ja ideaalikaupunki. Siksi kutsumme koko yhteisön mukaan tähän työhön". 

Mitä mieltä sinä olet? Olemmeko kartalla kampuksen vision suhteen? Muuttaisitko jotain? Mitä asioita painottaisit? Osallistu kampusvisiointiin kyselyn kautta.

Aalto-yliopiston kampus kampusvisio 2050 / yhteisö / Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto
Vastakohtien tiivis yhteisö. Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto

Otaniemen yhteisö

Otaniemestä on tullut aiempaa tiiviimpi ja monipuolisempi kaupunginosa, jossa uusi ja vanha rakentaminen muodostavat omalaatuisen kudelman. Samalla siitä on muotoutunut kulttuurielämän keskus.

Kulttuuriverkostot sekoittuvat luovien yhteisöjen lisäksi jo kauan sitten vakiintuneiden teknologia- ja yritysyhteisöjen kanssa. Taiteen ja suunnittelun organisaatiot tekijöineen houkuttelevat alueelle kävijöitä ja yhteiskunnallisia toimijoita. 

Kampus tarjoaa eri ikäisille ihmisille elinikäisen oppimisen ympäristön, joka suosii kokeellisen oppimisen ja opettamisen muotoja ja tukee erilaisia oppijoita ja tutkijoita. Otaniemi on yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupunginosista, ja sen yhteisölähtöisiä suunnittelumenetelmiä matkitaan muualla. 

Vanhojen laboratoriorakennusten monimuotoinen uudelleenkäyttö houkuttelee Otaniemeen uusia käyttäjiä. Vanhat rakennukset tarjoavat tiloja taiteilijoille ja verstaita uusien teknologioiden kokeilemiseen. Joustavasti eri toimintoja sekoittavat hybridirakennukset ja -korttelit tukevat ihmisten kohtaamisia. Paikallista identiteettiä rakennetaan avoimen kaupunkikulttuurin lisäksi taiteen tarjonnalla. Eri tyyppisiä tapahtumia on paljon, ja Otaniemeen tullaan kaukaakin. 

Kaupunginosan ekosysteemipalvelut tukevat urbaania kaupunkikulttuuria, esimerkiksi kaupunkipuutarhoja ja kattopuutarhoja on perustettu lisää. Ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia on pystytty lieventämään taidokkaalla ympäristösuunnittelulla. Otaniemen eri naapurustoilla on keskenään radikaalisti vaihtelevat identiteetit ja ilmapiiri. 

Aalto-yliopiston kampus kampusvisio 2050 / tietoniemi / Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto
Omavarainen ja aina avoinna oleva kaupunginosa. Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto

Tietoniemi

Kampus on pohjoismainen yrittäjyyden, innovaatioiden ja huipputason koulutuksen lähde. Kaupunginosa tunnetaan kansainvälisesti uusien patenttien, monitieteisten kykyjen ja uusien liiketoimintamallien runsaasta tarjonnasta. 

”Otaniemestä puuttuu vain synnytyssairaala”, kuuluu tunnettu omavaraisuutta korostava lainaus. Monipuoliset mukavuudet ja palvelut ovat käytössä 24/7. Automaattiset liikkumisvälineet ovat poistaneet pysäköintitilojen tarpeen. 

Kampusta on tiivistetty ja monia tontteja uudelleenrakennettu jo vuosikymmeniä, joten useimmat korttelit kampuksen laidoilla ovat jo huomattavan korkeita.

Kehittyneen rakennustekniikan avulla yhdistetään vanhaa ja uutta mielikuvituksellisin tavoin. Oma energiantuotanto ja -varastointi sekä ruuantuotanto on maksimoitu. 

Ilmastonmuutokseen on vastattu huipputeknologian avulla. Kampuksella on kehitetty älykkäitä antureita, jotka auttavat tuulelta suojautumisessa sekä tekevät mahdolliseksi sisäilman, veden ja energiankäytön täyden hallinnan reaaliaikaisesti. Haasteena ovat kuitenkin järjestelmien energiankulutus ja jatkuva päivitystarve. 

Aalto-yliopiston kampus kampusvisio 2050 / hyvinvointikampus / Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto
Monimuotoinen kyläyhteisö. Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto

Hyvinvointikampus

Otaniemen maineikas hyvinvointikampus on kasvanut osaksi Helsingin ja Espoon kaupunkikudelmaa, mutta onnistunut säilyttämään kylämäisyytensä. Tutut kasvot tervehtivät vastaantulijoita, ja alueella vallitsee hyväksyvä ja pirteä kulttuuri, joka tukee elämänlaatua ja hyvinvointia. Opiskelijakulttuuri on hyvin aktiivista ja tuo alueelle omaperäistä identiteettiä. 

Kampuksen harmoninen ja kaunis miljöö eheyttää digitalisaation raastamaa ihmismieltä ja pirstaloitunutta ajankäyttöä.

Kampuksella on myös digivapaita alueita, joilla kävijät voivat keskittyä ajatuksiinsa häiriöttä. Arkkitehtuuri ja ulkoalueet ovat säilyttäneet perinteikkään selkeät linjansa. Yliopisto kehittää kampukselle yhteistyökumppanien ja opiskelijoiden kanssa uusia ja innovatiivisia asumismuotoja, jotka tukevat eri ryhmien sosiaalista ja yksityistä elämää merkityksellisellä tavalla. 

Otaniemen kampusalueella hyvinvointi on keskeistä, ja alue tunnetaan upeista ulkotiloista, puhtaasta ilmasta sekä ihmislähtöisestä elämäntyylistä, jossa pyritään työ- ja vapaa-ajan tasapainoon. Nämä tekijät houkuttelevat kansainvälisiä huippuja opiskelemaan ja työskentelemään kampuksella. Hyvinvointikampus lisää luovuutta ja elämänlaatua. Otaniemen luontoarvoja täydentävät rehevät puutarhat, puistot, pihat ja reitit. Luontotyypit ovat aiempaa monipuolisemmat ja vaihtelevat kosteikoista niittyihin. Ilmastonmuutoksen suurimmat vaikutukset on ratkaistu yhdistämällä kustannustehokkaita luonnollisia vaihtoehtoja sekä innovatiivisia, mutta kalliita teknologisia menetelmiä. 

Kampuksella liikutaan automaattisilla kulkuvälineillä tai kävellen, kauemmas pääsee raideliikenteellä. Otaniemessä on kattava monipuolisten virkistysreittien verkosto, joka paikkaa automaation aiheuttamia terveysongelmia, ja joka vetää puoleensa kävijöitä pääkaupunkiseudun eri puolilta. Reittien varrella on urheilu-, leikki- ja ajanviettopaikkoja eri ikäisille. 

Artikkeli on julkaistiin alun perin joulukuussa 2018 Aalto-yliopiston kampus -lehdessä.

Aalto-yliopiston kampuslehti

Kampuksen kehittämisen julkaisu tutkii mm. miltä Otaniemi näyttää vuonna 2050, vehreyden lisäämistä kampuksella ja miten startup-ekosysteemi toimii.

Lue koko lehti
Aalto-yliopiston kampus -lehden kannet journal covers
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Opiskelijat AYY housing Kuva: Pekko Korvuo / AYY
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Ylioppilaskunta hakee Junctionista lennokkaita ideoita informaatiokanavaksi

Euroopan suurin hackathon-tapahtuma Junction kokoaa yli 1500 osallistujaa Aalto-yliopiston kampukselle marraskuussa.
Kampus ilmakuva Otakaari 1 Kandidaattikeskus talvi Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Vesikatkoja Otaniemen alueella

HSY tiedottaa vesikatkoista Otaniemen alueella to 7.11. (Maarintie 8 ja Tietotie 1), pe 8.11. (Puumiehenkuja 3 ja Otakaari 4) ja ke 13.11. (Puumiehenkuja 2 ja Otakaari 1).
Aalto-yliopistokiinteistöt ACRE toimitusjohtaja managing director Ville Jokela Kuva: Kalle Kataila
Nimitykset, Kampus, Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Ville Jokela nimitetty Aalto-yliopistokiinteistöjen toimitusjohtajaksi

Jokela vastaa yhtiön päivittäisestä johtamisesta 1.1.2020 alkaen.
Graphic Illustration of 5G network with symbols. Graphic design: Safa Hovinen
Kampus, Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robottiliikenteen ja esineiden internetin tutkimus saa vauhtia – 5G-verkko avattiin Otaniemeen

Huippunopeassa mobiiliverkossa opiskelijat, tutkijat ja yritykset pääsevät testaamaan ja kehittämään tulevaisuuden teknologiaa.