Uutiset

Laatua yhdessä – Yliopisto tukee avoimen tieteen kulttuuria

Tutkijalle on tarjolla tietoa, koulutusta ja tukea avoimesta tutkimustuotosten julkaisemisesta
Anne Sunikka Dipolissa tietokoneen ääressä.
Avoin julkaiseminen ja ACRIS ovat lähellä Anne Sunikan sydäntä.

Tutkimuksen ja tieteen avoimuuden periaate näkyy kasvavassa määrin tutkijan työssä, ja sen tukeminen on yliopistolle tärkeä tavoite. Avoimuuteen pyritään paitsi julkaisujen, myös esimerkiksi tutkimusdatan, infrastruktuurien, menetelmien ja tutkimuskulttuurin osalta. Myös rahoittajat ja kustantajat asettavat yhä useammin toiveita ja vaatimuksia julkaisujen ja tutkimusaineistojen avoimuudelle.

Tutkijalle julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus tarkoittaa usein oman työn viittausmäärien ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvua. Työ on tehokasta, koska muiden tutkijoiden data on uudelleenkäytettävissä ja tutkimusjulkaisut helposti saatavilla. Koko tutkimusyhteisö hyötyy läpinäkyvyydestä ja uusista käytännöistä, jotka nostavat tutkimustuotosten laatua.

Avoimuus tehostaa tutkijan työtä

Vuonna 2021 Aalto-yliopiston tieteellisistä julkaisuista yli 82 prosenttia oli avoimia, mikä on korkea luku kansainvälisilläkin mittapuilla. Palvelupäällikkö Anne Sunikka huolehtii yhdessä muun Avoin tiede ja ACRIS -tiimin kanssa laadukkaista avoimen julkaisemisen käytännöistä ja palveluista.

”Tutkimuksen laatu paranee, kun se on avoimesti muiden arvioitavissa. Avoimuus mahdollistaa yhteistyön ja yhteiskehittämisen entistä paremmin. Tutkijan ei tarvitse itse tehdä kaikkea alusta asti, kun muiden tekemät tutkimukset on kuvattu tarkasti ja metodeja ja dataa voidaan helposti hyödyntää”, Anne Sunikka kertoo.

Tärkeä työkalu avoimessa julkaisemisessa Aalto-yliopistossa on ACRIS-tutkimustietojärjestelmä, jonka sisältöön on pääsy Research.aalto.fi-portaalin kautta. Tällä hetkellä näkyvissä on yli 22 000 avointa julkaisua, ja avoimia tutkimusaineistoja löytyy yli 800. Aaltolaisten tutkimustuotokset näkyvät myös kansallisessa research.fi-portaalissa.

Kun tutkija työstää tutkimustaan avoimesti julkaistavaksi, Anne Sunikan tiimi tulee avuksi. ”Meillä on verkkosivuilla runsaasti tietoa aiheesta, ja lisäksi järjestämme koulutusta, esimerkiksi datan hallinnan webinaareja, ACRIS-klinikoita ja videomateriaalia. Me myös hallinnoimme julkaisuprosessia: tarkistamme julkaisun kirjoittajat, julkaisun metatiedot sekä kustantajien julkaisusopimusten ehdot.”

Korkeakouluissa ja laitoksilla data-asioissa tutkijoita auttamassa on myös iso joukko data-agentteja, jotka ovat itse tutkijoita mutta samalla tutkimusdatan hallinnan asiantuntijoita. ”Ja aina voi myös lähettää meille viestiä: julkaisuihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen [email protected], ja avoimen datan asiantuntijat auttavat osoitteessa [email protected]”, Anne Sunikka muistuttaa.

Läpinäkyvyys kasvanut

Väitöskirjatutkija Nidia Obscura Acostalle ajatus avoimesta tieteestä on aina tuntunut luontevalta. ”Avointen julkaisujen kautta meidän on helppo löytää tutkimustietoa koko maailmasta. Avoimuus merkitsee tutkijoille läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa, ja onhan siitä hyötynsä myös suurelle yleisölle ja veronmaksajille.”

Nidia Obscura Acosta Tietotekniikan talon kirjastossa.
Nidia Obscura Acostan tutkimus käsittelee algoritmeja ja laskennallisen vaativuuden teoriaa, ja hän toimii väitöskirjatutkijoiden yhdistyksen Aallonhuiput ry:n puheenjohtajana.

Nidia Obscura Acosta tekee väitöstutkimustaan tietotekniikan laitoksella, johon hän siirtyi Helsingin yliopistossa tehtyjen maisteriopintojen jälkeen nelisen vuotta sitten.

”Kun aloitin tohtoriopintojani, en ollut juurikaan tietoinen avoimesta julkaisemisesta. Viime vuosina sen käytännöt ovat kuitenkin tulleet tutummiksi. Toimitin aivan äskettäin artikkelini erääseen tieteelliseen julkaisuun, jonka kanssa yliopistolla on julkaisusopimus. Kaikki sujui mukavan näppärästi”, hän kertoo.

Voisiko yliopisto jotenkin parantaa tukeaan avoimessa julkaisemisessa? ”Minusta olisi tärkeää saada heti jatko-opintojen alkuun tietoa siitä, miksi avoin julkaiseminen on tärkeää ja hyödyllistä, ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Ehkä voisi olla jonkinlainen tarkistuslista asioista, joita tulee tehdä ennen julkaisemista", Nidia Obscura Acosta sanoo.

* * *

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) auditoi Aalto-yliopiston laatujärjestelmän tammikuussa 2023. Yliopisto työstää parhaillaan itsearviointiraporttia auditointia varten, ja raportti toimitetaan Karviin marraskuussa. Yksi arvioitavista alueista on opetus, ja raportti tuo esiin menettelytapoja, joilla ylläpidämme ja kehitämme toiminnan laatua. Opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon on yksi esimerkki näistä menettelytavoista.

Close-up of two students making notes on a research article while reading it.

Avoin tiede ja tutkimus

Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.

Group of students working together on laptops

Kuinka Aallon data-agentit voivat auttaa sinua?

Data-agentit laajentavat Aalto-yliopiston datatukipalveluita alakohtaisella erikoisosaamisellaan.

Uutiset
A logo. Photo: Mikko Raskinen

Aalto-käsikirja

Tältä sivustolta saat tietoa yliopiston organisaatiosta, eri toimijoista, johtamisprosesseista, toiminnan periaatteista sekä toimintaamme ohjaavista säännöistä ja linjauksista.

Kampus, ilmakuva

Laatujärjestelmän auditointi 2022/23

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä auditoitiin alkuvuonna 2023 ja seuraava järjestelmäauditointi on 2029.

Aalto-käsikirja
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.