Uutiset

Laatua yhdessä – Yliopisto tukee avoimen tieteen kulttuuria

Tutkijalle on tarjolla tietoa, koulutusta ja tukea avoimesta tutkimustuotosten julkaisemisesta
Anne Sunikka Dipolissa tietokoneen ääressä.
Avoin julkaiseminen ja ACRIS ovat lähellä Anne Sunikan sydäntä.

Tutkimuksen ja tieteen avoimuuden periaate näkyy kasvavassa määrin tutkijan työssä, ja sen tukeminen on yliopistolle tärkeä tavoite. Avoimuuteen pyritään paitsi julkaisujen, myös esimerkiksi tutkimusdatan, infrastruktuurien, menetelmien ja tutkimuskulttuurin osalta. Myös rahoittajat ja kustantajat asettavat yhä useammin toiveita ja vaatimuksia julkaisujen ja tutkimusaineistojen avoimuudelle.

Tutkijalle julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus tarkoittaa usein oman työn viittausmäärien ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvua. Työ on tehokasta, koska muiden tutkijoiden data on uudelleenkäytettävissä ja tutkimusjulkaisut helposti saatavilla. Koko tutkimusyhteisö hyötyy läpinäkyvyydestä ja uusista käytännöistä, jotka nostavat tutkimustuotosten laatua.

Avoimuus tehostaa tutkijan työtä

Vuonna 2021 Aalto-yliopiston tieteellisistä julkaisuista yli 82 prosenttia oli avoimia, mikä on korkea luku kansainvälisilläkin mittapuilla. Palvelupäällikkö Anne Sunikka huolehtii yhdessä muun Avoin tiede ja ACRIS -tiimin kanssa laadukkaista avoimen julkaisemisen käytännöistä ja palveluista.

”Tutkimuksen laatu paranee, kun se on avoimesti muiden arvioitavissa. Avoimuus mahdollistaa yhteistyön ja yhteiskehittämisen entistä paremmin. Tutkijan ei tarvitse itse tehdä kaikkea alusta asti, kun muiden tekemät tutkimukset on kuvattu tarkasti ja metodeja ja dataa voidaan helposti hyödyntää”, Anne Sunikka kertoo.

Tärkeä työkalu avoimessa julkaisemisessa Aalto-yliopistossa on ACRIS-tutkimustietojärjestelmä, jonka sisältöön on pääsy Research.aalto.fi-portaalin kautta. Tällä hetkellä näkyvissä on yli 22 000 avointa julkaisua, ja avoimia tutkimusaineistoja löytyy yli 800. Aaltolaisten tutkimustuotokset näkyvät myös kansallisessa research.fi-portaalissa.

Kun tutkija työstää tutkimustaan avoimesti julkaistavaksi, Anne Sunikan tiimi tulee avuksi. ”Meillä on verkkosivuilla runsaasti tietoa aiheesta, ja lisäksi järjestämme koulutusta, esimerkiksi datan hallinnan webinaareja, ACRIS-klinikoita ja videomateriaalia. Me myös hallinnoimme julkaisuprosessia: tarkistamme julkaisun kirjoittajat, julkaisun metatiedot sekä kustantajien julkaisusopimusten ehdot.”

Korkeakouluissa ja laitoksilla data-asioissa tutkijoita auttamassa on myös iso joukko data-agentteja, jotka ovat itse tutkijoita mutta samalla tutkimusdatan hallinnan asiantuntijoita. ”Ja aina voi myös lähettää meille viestiä: julkaisuihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen [email protected], ja avoimen datan asiantuntijat auttavat osoitteessa [email protected]”, Anne Sunikka muistuttaa.

Läpinäkyvyys kasvanut

Väitöskirjatutkija Nidia Obscura Acostalle ajatus avoimesta tieteestä on aina tuntunut luontevalta. ”Avointen julkaisujen kautta meidän on helppo löytää tutkimustietoa koko maailmasta. Avoimuus merkitsee tutkijoille läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa, ja onhan siitä hyötynsä myös suurelle yleisölle ja veronmaksajille.”

Nidia Obscura Acosta Tietotekniikan talon kirjastossa.
Nidia Obscura Acostan tutkimus käsittelee algoritmeja ja laskennallisen vaativuuden teoriaa, ja hän toimii väitöskirjatutkijoiden yhdistyksen Aallonhuiput ry:n puheenjohtajana.

Nidia Obscura Acosta tekee väitöstutkimustaan tietotekniikan laitoksella, johon hän siirtyi Helsingin yliopistossa tehtyjen maisteriopintojen jälkeen nelisen vuotta sitten.

”Kun aloitin tohtoriopintojani, en ollut juurikaan tietoinen avoimesta julkaisemisesta. Viime vuosina sen käytännöt ovat kuitenkin tulleet tutummiksi. Toimitin aivan äskettäin artikkelini erääseen tieteelliseen julkaisuun, jonka kanssa yliopistolla on julkaisusopimus. Kaikki sujui mukavan näppärästi”, hän kertoo.

Voisiko yliopisto jotenkin parantaa tukeaan avoimessa julkaisemisessa? ”Minusta olisi tärkeää saada heti jatko-opintojen alkuun tietoa siitä, miksi avoin julkaiseminen on tärkeää ja hyödyllistä, ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Ehkä voisi olla jonkinlainen tarkistuslista asioista, joita tulee tehdä ennen julkaisemista", Nidia Obscura Acosta sanoo.

* * *

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) auditoi Aalto-yliopiston laatujärjestelmän tammikuussa 2023. Yliopisto työstää parhaillaan itsearviointiraporttia auditointia varten, ja raportti toimitetaan Karviin marraskuussa. Yksi arvioitavista alueista on opetus, ja raportti tuo esiin menettelytapoja, joilla ylläpidämme ja kehitämme toiminnan laatua. Opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon on yksi esimerkki näistä menettelytavoista.

IT portfolio management

Avoin tiede ja tutkimus

Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.

Group of students working together on laptops

Kuinka Aallon data-agentit voivat auttaa sinua?

Data-agentit laajentavat Aalto-yliopiston datatukipalveluita alakohtaisella erikoisosaamisellaan.

Uutiset
A logo. Photo: Mikko Raskinen

Aalto-käsikirja

Tältä sivustolta saat tietoa yliopiston organisaatiosta, eri toimijoista, johtamisprosesseista, toiminnan periaatteista sekä toimintaamme ohjaavista säännöistä ja linjauksista.

Kampus, ilmakuva

Laatujärjestelmän auditointi 2022/23

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä auditoitiin alkuvuonna 2023 ja seuraava järjestelmäauditointi on 2029.

Aalto-käsikirja
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tutkimuslaitteistoa ja muovihansikkaisiin puetut kädet.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudenlainen menetelmä soluviljelyyn antaa tietoa syövän biomekaniikasta

Tutkijoiden kehittämän uuden teknologian avulla voidaan havainnoida solutason mekaniikkaa soluviljelmissä.
Kiia Einola hymyilee kameralle. Otaniemen amfiteatteri taustalla.
Yhteistyö Julkaistu:

Kiia Einolan mielestä rakennusten tulisi tukea meidän kaikkien hyvinvointia

Kiia Einolan opintomatka Aalto-yliopistossa ulottuu kandiopinnoista aina väitöskirjatutkijaksi asti. Maisteriopintojen aikaiset kesätyöt herättivät Kiian kiinnostuksen talotekniikan tutkimuksesta. Hän työstää tällä hetkellä väitöskirjaansa älyrakennusten tohtoriopiskelijana yhteistyössä sähkötekniikkaan erikoistuneen yrityksen Helvarin kanssa.
Sydänmonitori
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Terveydenhuollon laitehankinnoissa katsotaan enemmän hintalappua kuin pitkän aikavälin tuloksia

Säästöistä palkitseva bonus sai hankinta-ammattilaiset valitsemaan edullisemman laitevaihtoehdon kalliimman, hoidon kannalta lupaavamman sijaan.
Nainen sinisessä haalarissa ja suojavarusteissa hitsaamassa pihalla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Seija Linnanmäki: ”Ilmastonmuutos pakottaa meidät miettimään mukavuusilmanvaihdon järkevyyttä”

Minä väitän -sarjassamme Seija Linnanmäki sanoo, että jäähdyttävän ilmastoinnin lisääminen ei voi olla ainoa ratkaisu sisäilman hallintaan.