Uutiset

"Jos ihminen olisi kone" - Lue blogiteksti palautumisesta!

Kirjoittaja: Liisa Uusitalo-Arola
Jos ihminen olisi kone - blogiteksti palautumisesta

Jos ihminen olisi konesen kyky säädellä energiatasojaan tilanteen mukaan,
korjata ja kehittää itseään näyttäytyisi hämmentävän taidokkaana.

Vaikkei sitä tapahtumien keskipisteessä aina uskoisi, ihminen voi palautua suuristakin pettymyksistä, menetyksistä, epäonnistumisista tai muuten vain kuormittavista elämänvaiheista hämmästyttävän hyvin.

Näin silloin, kun kuormittavien vaiheiden tai tapahtumien välillä on ilmataskuja ja taukoja. Kun on mahdollisuus palautumiseen.

Täydellistä tasapainoa elämässä on mahdoton saavuttaa.

Sen sijaan, että pyrkisi aina olemaan täydellisesti tasapainossa , voi pyrkiä resilienssiin, tilanteeseen, jossa voimavaroissa on sen verran reserviä, että tavalliset harmit eivät pahasti heilauta ja isommistakin selviää. Resilienssin voi määritellä myös kyvyksi oppia kokemastaan ja kasvaa.

Resilienssiään ihminen pystyy kasvattamaan silloin, kun vaatimukset eivät ole liian kovia suhteessa omiin taitoihin, saatavilla olevaan tukeen ja palautumisen mahdollisuuksiin. Toisaalta ihminen ylikuormittuu pahimmillaan uupumiseen asti silloin, kun elämä on jatkuvasti tai toistuvasti liian raskasta tai vaativaa.

Ylikuormittumisen merkit pitää ottaa vakavasti.

Jos yöunet alkavat häiriintyä, kaikki näyttäytyy synkässä tai kyynisessä valossa, aikaansaamisesta tulee entistä vaikeampaa, ihmisten seura ei kiinnosta tai esimerkiksi pitkittyneet flunssat alkavat vaivata, kannattaa pysähtyä.

Uupuminen koskettaa usein kaikkia elämänalueita opinnoista tai työstä mielialaan ja seksielämään asti. Uupuminen on myös siitä katalaa, että ensimmäiseksi mieleen tulevat keinot sen helpottamiseen usein kaivavat vain kuoppaa syvemmäksi. Kestävät ratkaisut taas perustuvat tilanteen hahmottamiseen ja siihen, että pitää hellittämättä kiinni palautumisen mahdollisuuksistaan.

Palautuminen on kuormittumisen vastavoima.

Palautumisesta puhuttaessa usein ensin mainitaan uni. Se onkin fyysisen palautumisen kulmakivi. Unen aikana keho korjaa itseään monin tavoin. Riittävä uni myös helpottaa asioiden mieleen painamista ja tukee henkistä sitkeyttä ja kestävyyttä.

Jos nukut hyvin, se usein kertoo siitä, että moni muukin palautumisen osatekijä on kunnossa. Uni ei kuitenkaan ole kaikki.

Uupumuksessa on lähes aina kysymys sekä fyysisestä että kognitiivisesta ja emotionaalisesta ylikuormitustilaan ajautumisesta. Erityisesti tunne-elämän kuormitus jää usein huomaamatta, vaikka pettymykset tai erilaiset tulevaisuuteen liittyvät pelot saattavat täyttää mielen päivin ja öin.

Uupumus myös itsessään kapeuttaa ajattelua ja saa juuttumaan yksipuolisesti johonkin – usein vähemmän toiveikkaaseen – näkökulmaan. Saman ongelman pohtiminen uudestaan ja uudestaan väsyttää entisestään ja tekee vaikeammaksi antaa painoa niille asioille, jotka ovat hyvin.

Palautuminen on kaikkeamitä kuormittuminen ei ole.

Sanotaan, että palautuminen alkaa siitä mihin kuormitus lakkaa. Todellisuudessa siihen kuitenkin tarvitaan enemmän.

Palautumisen ensimmäinen askel on irtautuminen, oma päätös jättää työt ja huolet hetkeksi taakseen. Irtautumista tarvitaan säännöllisesti, sillä liian pitkään jatkuva suorittamisen putki tekee sen vaikeammaksi. Parasta on, jos onnistut sovittamaan tauot osaksi päivä- ja viikkorytmiäsi. Pidemmän päälle 24/7-elämä ei sovi kenellekään.

Tarvitset elämääsi myös Jotain Ihan Muuta. Tämä on kirjaimellisesti jotain, millä ei ole mitään tekemistä niiden asioiden kanssa, joissa pyrit suoriutumaan.

Jokin Ihan Muu voi antaa mahdollisuuden olla jossain hyvä, mutta se voi myös antaa mahdollisuuden olla jossain reilusti huono ja aloittelija. Tai mahdollisuuden tehdä jotain, missä taitotasolla ei ole merkitystä ollenkaan.

Tarvitset myös ihmissuhteita. Yleensä ihmissuhteissa laatu on tärkeämpää kuin määrä, mutta ihan tavallisella juttelullakin on oma tärkeä merkityksensä.

Kontakti toiseen ihmiseen auttaa puhkaisemaan sen eristyneen kuplan, johon ihminen kuormittuneena usein ajautuu. Kuplassa ihminen onaltis ratkomaan tilannetta esimerkiksi keskittymällä suorittamiseen. Juuri silloin tauko olisi parempi ratkaisu.

Katso asioita toisesta suunnasta

Kaikenikäiset ihmiset miettivät omaa riittävyyttään, mutta opiskellessa ja työelämään siirtyessä asia on tavallistakin konkreettisemmin edessä. Kelvatakseen ja eteenpäin päästäkseen ihminen voi olla valmis hyväksymään sellaisen elämäntavan, joka pidemmän päälle ei ole kestävä.

On tärkeää oppia ajattelemaan asioita aina myös omien arvojen näkökulmasta. Mihin minä haluan satsata ja millaisia asioita haluan edistää? Millaisen jäljen haluan jättää? Kun asioita pohtii tästä kulmasta, löytyy myös se iso miksi, jonka vuoksi voimavaroista huolehtiminenkin on aidosti tärkeää.

Mehiläinen kukassa

Oasis of Radical Wellbeing

Sosiaalista kestävyyttä käytännössä.

Wellbeing desk logo bubbles on light blue background

Wellbeing Desk ja Wellbeing Chat - hyvinvointia koko Aallon henkilöstölle

Matalan kynnyksen palvelupisteestä saat neuvontaa ja palveluohjausta työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvissä asioissa.

Palvelut
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Poikkeustilanne-kuvitus
Kampus, Poikkeustilanteet, Yliopisto Julkaistu:

Kesä ja syksy tuo muutoksia Aalto-yliopiston metroasemalle

Aalto-yliopiston metroaseman muutostyöt sulkevat sisäänkäyntejä kesällä ja syksyllä 2024.
1KOMMA5°
Kampus Julkaistu:

Älykkäitä energiratkaisuja tarjoava 1KOMMA5° showroom nyt ostoskeskus A Blancissa

Tervetuloa avoimiin oviin 1KOMMA5° Suomi -showroomille keskiviikosta perjantaihin 9.–11.10.2024. Älykkäitä energiaratkaisuja tarjoavan 1KOMMA5°:n tavoitteena on mahdollistaa hiilineutraalin energian saanti suomalaisiin koteihin tarjoamalla aurinkopaneelijärjestelmiä, akustoja ja sähköauton latausasemia.
Shrikanth Kulashekhar (kuvassa oikealla) valmistelee tulevaa tutkimusta puistossa. Kuvassa vasemmalla Diana Kulashekhar. Kuva: Marika Itkonen.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aivo- ja kehomittaukset viedään laboratoriosta puistoon – tavoitteena on tunnistaa dementiariski aiempaa varhemmin

Aalto-yliopiston tutkijat Shrikanth Kulashekhar ja Hanna Renvall ovat saaneet Vaikuttavuussäätiöltä rahoituksen kehittääkseen diagnostiikkaa dementiariskin varhaiseen tunnistamiseen. Tarve on suuri, koska maailmanlaajuisesti muistisairaita on vähintään noin 50 miljoonaa, ja määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
Sekajätekasa Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksella.
Kampus, Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Kierrätyskampanja käynnistyy Otaniemen kampuksella

Käynnistämme Otaniemen kampuksella jätteiden kierrätyskampanjan lokakuun alussa. Tavoitteena on lisätä kierrätysastetta ja vähentää sekajätteen määrää.