Uutiset

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven

Arktisten alueiden ikirouta pitää sisällään yhtä paljon hiiltä kuin ilmakehä ja kaikki maailman kasvit yhteensä. Ikiroudan sulamisesta syntyvät hiilipäästöt ovatkin merkittävä epävarmuustekijä ilmastoennusteissa.

Tutkijat ovat aiemmin ennustaneet, että lämpötilan nopea kohoaminen johtaa 50–100 miljardin tonnin hiilipäästöjen vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä. Ennusteissa ei kuitenkaan ole huomioitu priming- eli lisähajotusilmiön vaikutuksia. Ikiroudan sulaessa lisääntyvä kasvibiomassa kuljettaa juurissaan maaperän mikro-organismeille enemmän sokereita, joiden avulla orgaanisen aineen hajoaminen kiihtyy kasvattaen kasvihuonekaasupäästöjä.

Tuore Nature Geoscience -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että tämä lisähajotus voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä. Vapautuvan hiilen määrä on suuruudeltaan neljäsosa siitä hiilimäärästä, joka ilmakehään voitaisiin nykytiedon varassa päästää ilman, että ilmasto lämpenisi enemmän kuin kriittisenä pidetyt 1,5 celsiusastetta.

”Priming-ilmiö on tunnettu tieteessä jo 1950-luvulta lähtien. Aiemmin ei ole kuitenkaan tiedetty, kuinka merkittäviä seurauksia näin pienimuotoisella ekologisella vuorovaikutuksella on maailmanlaajuiseen hiilen kiertoon”, kertoo tutkija Frida Keuper Ranskan kansallisesta maatalous-, ruoka- ja ympäristötutkimuskeskus INRAE:sta sekä Uumajan yliopistosta. Keuper johti kansainvälistä tutkimusryhmää yhdessä Tukholman yliopistossa työskentelevän apulaisprofessori Birgit Wildin kanssa.

priming
Mallin avulla tutkijat pystyivät arvioimaan priming-ilmiön vaikutuksia ikiroudan ekosysteemeihin sekä hiili-päästöihin koko 14 miljoonan neliökilometrin laajuisella arktisella ikirouta-alueella.

Tutkijaryhmä yhdisti tutkimuksessa kasvien kasvukarttoja, arktisen alueen maaperän hiilipitoisuustietoja, tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvibiomassaan sekä aiempia tutkimuksia priming-ilmiöstä ja kasvien juurten ominaisuuksista.  Aalto-yliopiston professori Matti Kummu vastasi yhdessä tutkijatohtori Mika Jalavan kanssa maaperämallin kehittämisestä ja kaiken kerätyn tiedon yhdistämisestä. Mallin avulla tutkijat pystyivät  arvioimaan priming-ilmiön vaikutuksia ikiroudan ekosysteemeihin sekä hiilipäästöihin koko 14  miljoonan neliökilometrin laajuisella arktisella ikirouta-alueella.

”Mallilla pystyimme ensimmäistä kertaa arvioimaan priming-ilmiön laaja-alaisia vaikutuksia ja tunnistamaan alueet, joilla se vaikuttaa eniten. Tärkeimmät alueet ovat Pohjois-Kanada ja Koillis-Siperia. Lisäksi mallinnetut tulokset parantavat ymmärrystä siitä, mitkä tekijät ovat tärkeimpiä priming-ilmiössä suuressa mittakaavassa ja edesauttavat näin merkittävästi viemään tutkimusta eteenpäin”, Matti Kummu sanoo.

”Uudet havaintomme osoittavat, kuinka tärkeää on huomioida myös priming-ilmiön kaltaiset pienen mittakaavan ekologiset vuorovaikutukset, kun mallinnetaan maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä”, Wild sanoo.

Julkaisu:

Frida Keuper, Birgit Wild, Matti Kummu, Christian Beer, Gesche Blume-Werry, Sébastien Fontaine, Konstantin Gavazov, Norman Gentsch, Georg Guggenberger, Gustaf Hugelius, Mika Jalava, Charles Koven, Eveline J. Krab, Peter Kuhry, Sylvain Monteux, Andreas Richter, Tanvir Shahzad, James T. Weedon, Ellen Dorrepaal (2020) Carbon loss from northern circumpolar permafrost soils amplified by rhizosphere priming, Nature Geoscience

Linkki artikkeliin Nature Geoscience -julkaisussa

Matti Kummu

Matti Kummu

Associate professor
Built Environment
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.
Kuvituskuva: Matti Ahlgren.
Tiedotteet Julkaistu:

Päivittäistavarakauppa selvisi koronakeväästä nopean kommunikoinnin ja joustavuuden avulla

Korona-aika korosti päivittäisen kommunikoinnin, joustavan suunnittelun ja resursoinnin sekä ketterien toimintatapojen merkitystä, alustavasta tutkimusraportista käy ilmi. Tulokset voivat auttaa päivittäistavarakauppaa valmistautumaan koronan mahdolliseen toiseen aaltoon.
concrete-slabs
Tiedotteet Julkaistu:

Tuotantoa minuuttiaikataululla ja taloteknisiä ratkaisuja korkean rakentamisen kohteissa

Miten paikallavalettu korkea rakentaminen aikataulutetaan minuuttien tarkkuudella? Mitä taloteknisissä ratkaisuissa on otettava huomioon, kun kerrosluku kasvaa? Building 2030 -konsortion korkean rakentamisen työryhmä paneutui näihin kysymyksiin 17.6.2020 virtuaalityöpajansa ensimmäisessä osiossa.
high-rise-crane
Tiedotteet Julkaistu:

Esivalmistus ja Big Room tehostavat korkeaa rakentamista

Miten kylpyhuone-elementtejä kannattaa asentaa korkeassa rakentamisessa ja miten niiden käyttö vaikuttaa rakennusaikaan? Kuinka Big Room -työskentely toimii parhaiten korkean rakentamisen projekteissa? Building 2030 -konsortion korkean rakentamisen työryhmä paneutui näihin kysymyksiin 17.6.2020 virtuaalityöpajansa jälkimmäisessä osassa.