Uutiset

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Aallon avoimen tieteen palkinnon voittanut Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD) -tiimi kertoo, kuinka AMAD tukee avointa tiedettä tarjoamalla materiaalitieteiden tutkijoille alustan, jolla jakaa tutkimusdataa, rikastaa dataa kuvailutiedoilla ja dokumentoida työnkulkua.
Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Lara Ejtehadian, Patrick Rinke ja Ilari Lähteenmäki AMAD-tiimistä. Kuva: Charlotte Forsgård / Aalto-yliopisto.

AMAD on materiaalitieteiden digitaalinen tutkimusalusta, joka yhdistää sähköiset muistikirjat, tiedonhallinnan, prosessien seurannan, analyysityökalut ja automaatio-ohjelmistot yhdeksi kokonaisuudeksi. Professori Patrick Rinke Teknillisen fysiikan laitokselta, IT-sovellusomistaja ja projektipäällikkö Lara Ejtehadian ja Solution Owner Ilari Lähteenmäki Aallon IT-palveluista kertovat AMAD:in tutkimuslähtöisestä kehityksestä, monialaisesta tiimistä sekä avoimen tieteen tavoitteista.

Miten kuvailisit AMADia?

AMAD on kokeellisten ja laskennallisten materiaalien datainfrastruktuuri. Yksinkertaistaen, se on kuin Dropbox tutkijoille. Se on tapa jakaa tietyntyyppistä tutkimusdataa, mutta AMAD:issa voi myös kerätä, visualisoida ja analysoida dataa. Yksittäiset tutkijat voivat käyttää sitä digitaalisena muistikirjana tutkimusprosessinsa dokumentointiin, mutta alustan perimmäinen tarkoitus on jakaa tietoa ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa.

AMAD on alusta asti ollut tutkijavetoinen projekti. Alustan ominaisuuksia on kehitetty tutkijoiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Materiaalitieteissä data voi olla monessa eri tiedostomuodossa ja käyttää eri metadataskeemoja. Suurin osa saamistamme käyttäjäpyynnöistä koskeekin eri tiedostotyyppien tukemista. Emme tiedä etukäteen, mitä tutkijat tarvitsevat, joten lähdemme siitä mitä dataa heillä on ja rakennamme AMAD:ia sen mukaan. Pyyntöjä toteuttaa tiiviissä yhteistyössä toimiva ryhmä tutkijoita, IT-palveluja ja kehittäjiä.  

Miten avoin tiede näkyy AMADissa?

Tavoitteenamme on kehittää työkaluja ja alusta auttamaan tutkijoita avoimen tieteen vaatimusten kanssa ja tekemään heidän aineistonsa helposti löydettäviksi, uudelleenkäytettäviksi ja toistettaviksi. Tarjoamalla AMAD:in kaltaisia alustoja haluamme rohkaista ja helpottaa avoimen tieteen tekemistä.  

Alun perin kaavailimme AMAD:ia alustaksi erityisesti aineistojen jakamiseen ja tiedonhallintaan. Tiedonhallinnan osalta halusimme helpottaa rahoittajavaatimusten täyttämistä, mutta AMAD:ia ei ole otettu käyttöön tähän tarkoitukseen niin paljon kuin olisimme toivoneet. Valmiudet, kuten metatietojen infrastruktuuri, ovat jo olemassa, mutta luonnontieteille ei ole vielä sovittu yhtä yhteistä metadataskeemaa. Sellaisen kehittäminen on tiedeyhteisön yhteinen tehtävä.

Mitkä ovat avoimen tieteen esteet ja mahdollistajat erityisesti omalla alallasi?

Datan määrä on yksi haaste. Kaikki AMAD:in tiedot tallennetaan Aalto-yliopiston palvelimelle. Joten käyttäjän kysyessä voivatko he ladata koko usean teratavun aineistonsa, meidän on sanottava ettemme voi ottaa aineistoa vastaan, sillä se on yksinkertaisesti liian suuri. Tiedeyhteisön ei myöskään ole mielekästä avata aivan kaikkea dataa.

Tarvitaanko erityisiä kulttuurisia tai institutionaalisia muutoksia avoimemman ja yhteistyökykyisemmän tiedeyhteisön edistämiseksi?  

Yksi tutkimustietotekniikan haasteista on löytää tasapaino tutkijoiden tarpeiden ja rahoittajien vaatimusten välillä. Jotkut trendit, kuten avoin tiede, voivat lisätä tiettyjen palvelujen kysyntää nopeasti. Pyrimme ennakoimaan näitä tarpeita ja valmistautumaan niihin etukäteen. Emme voi tuputtaa tutkijoille avointa tiedettä, mutta voimme tehdä parhaamme sovittaaksemme rahoittajien vaatimukset tutkijoiden tarpeisiin.

Miten käsittelette avoimen tieteen eettisiä näkökohtia, erityisesti yksityisyyden ja tietoturvan kaltaisista asioista?

Avoimen tieteen turvallisuusriskien hallintaan kuuluu turvallisen infrastruktuurin tarjoaminen aineistojen tallentamiseen, henkilötietojen anonymisointi yksityisyyden suojaamiseksi ja vain tutkimukseen aidosti tarpeellisen aineiston keräämistä. Myös tutkijoiden ja erityisesti nuorempien tutkijoiden kouluttaminen tietoturvaan ja tiedonhallintaan on tärkeää.  

AMAD:in osalta, yksi alustan päätarkoituksista on tietojen jakaminen tutkimusryhmässä ja tämän mahdollistaa kattava käyttäjäoikeuksien hallinta. Koska alustaa käytetään materiaalitieteisiin, emme käsittele paljoakaan henkilötietoja. Tässä luotamme tutkijoiden maalaisjärkeen ja määräysten noudattamiseen.

Miltä avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus näyttää AMADille?

Haluaisimme nähdä AMAD-yhteisön laajenevan: alustan avaamisen muille yliopistoille, sen hyödyntämisen opetuksessa, AMAD:in integroimisen virtuaalilaboratorioihin sekä ohjausryhmän perustamisen infrastruktuurin ympärille, jotta tiedeyhteisön ja IT-palvelujen välinen hyvin toimiva yhteys turvattaisiin.  

Laajemmin haluaisimme herättää keskustelua tutkimusdataa tukevista infrastruktuureista. Kaikki unohtavat, että tekoäly tarvitsee dataa – ja data tarvitsee alustoja. Infrastruktuuri on kuitenkin kallista, ja jonkun on rahoitettava sitä. Olimme onnekkaita, että AMAD-pilottia tukivat Aalto-yliopisto ja Suomen Akatemia. Tällä hetkellä rahoitushauissa ei ole mitään infrastruktuureista, eikä kukaan puhu niistä. Strategian kehittäminen on vaikeaa, jos tietoisuus on vähäistä. AMAD on yksi ratkaisu, jonka voimme tarjota. Maailmanlaajuisesti jokainen kehittää omia järjestelmiään ja ratkaisujaan, mutta lopulta meidän kaikkien on tultava yhteen ja yhdistää voimamme. Tätä varten meidän on kehitettävä suurempi visio yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa.  

Tämä haastattelu on osa sarjaa, jossa esitellään Aallon avoimen tieteen palkinnon voittaja ja kunniamaininnan saaneita. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi palkintotilaisuuteen, joka järjestetään 7.5.2024.

Aiheeseen liittyvät

Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.

Palkintotapahtuma: Aallon avoimen tieteen palkinto 2023

Tule juhlistamaan Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon 2023 voittajia!

Tapahtumat
Professor Riikka Puurunen, Catalysis Research group, Aalto Open Science Award, Honorary mention

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kunniamaininta – Professori Riikka Puurunen edistää esimerkillään kestävää avointa tiedettä

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kunniamaininnan saanutta professori Riikka Puurusta.

Uutiset
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.

Uutiset

Lisätietoa tutkimusdatan hallinnasta ja avoimesta tieteestä Aallossa

Avoin tiede ja tutkimus

Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.

Close-up of two students making notes on a research article while reading it.

Tutkimusdatan hallinta ja avoin tiede

Tutkimusdatan hyvä hallinta on osa laadukasta tutkimusprosessia ja luo kilpailuetua. Sivu kokoaa Aalto-yliopiston tuen, palvelut ja ohjeet tutkimusdatan hallintaan.

People talking with each other

Avoimen tieteen ja tutkimusdatan hallinnan koulutukset

Tarjoamme kaikille avoimia, ilmaisia koulutuksia tutkimusdatan hallinnasta ja avoimesta tieteestä.

RDM & Open Science Training

Data-agentit

Data-agentit ovat tutkijoita, jotka toimivat tutkimusdatan hallinnan asiantuntijoina laitoksillaan ja kouluissaan.

Viisi henkilöä työskentelee pöydän ympärillä / Unto Rautio
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Image from the conferment ceremony
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
kukka-asetelma
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Yli 60 kauppatieteiden kandidaattiopiskelijaa palkittiin stipendillä

Ilkka Kontulan säätiön henkilökohtaisen apurahan suuruus on 1 000 euroa.
Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.