Yacquub Moalim Ali: Kaipaan vapaamuotoisia keskusteluja ja yhteisiä rukoushetkiä

Mitä opiskelet ja miksi?

Opiskelen tuotantotaloutta, ja pidän opinnoistani todella paljon. Koko tuotantotalouden ala on erittäin mielenkiintoinen. Lukiossa lempiaineitani olivat esimerkiksi matematiikka ja fysiikka. Suoritin myös liiketoiminnan kursseja, ja halusin pystyä yhdistämään nämä kaikki. Mitä enemmän tutustuin tuotantotalouteen, sitä enemmän se alkoi kiinnostaa minua. On kiehtovaa tarkastella isoja monimutkaisia ongelmia ja yrittää löytää niihin konkreettisia ratkaisuja pilkkomalla ne pienempiin osiin.

Tein kandidaatinopintoni Tampereen teknillisessä yliopistossa, mutta maisterinopinnot päätin suorittaa Aallossa siksi, että täällä pystyin valitsemaan pääaineekseni Strategy and Venturing.

Miten koronatilanne on vaikuttanut tutkielmasi etenemiseen?

En osaa sanoa, ovatko liikkumisrajoitukset helpottaneet vai vaikeuttaneet tutkielman etenemistä. Kun aloittaa Diplomityön kirjoittamisen, on vain istuttava alas ja ruvettava kirjoittamaan. Itsekuria kuitenkin vaikeuttaa se, että istun kotona ja sänkyni on kolmen metrin päässä työpöydästäni. Koen myös, että pahin viholliseni on YouTube. Sitä ajattelee katsovansa vain yhden lyhyen videon, ja yhtäkkiä sitä onkin tullut katsottua videoita tuntikaupalla.

Mitä tutkielmasi käsittelee?

Teen töitä kyberturvallisuusyritykselle. Toimiala on hyvin monimutkainen, ja tarjolla on monia eri tuotteita ja monenlaisia ratkaisuja. Ala on luonteeltaan melko dynaaminen, ja muutoksia tulee jatkuvasti.

Tutkielmassani pyrin tarkastelemaan sitä, mitä lisäarvoa asiakkaat voisivat saada siitä, että tietyn täsmäratkaisun sijaan heille tarjottaisiinkin laajempia ratkaisuja. Eli sen sijaan, että asiakkaille myytäisiin tiettyä rajattua tarkoitusta varten suunniteltu tekninen tuote, heille tarjottaisiinkin tarpeitaan vastaava kokonaisratkaisu. Mitä lisäarvoa tästä koituisi asiakkaalle? Miten voisimme yhdistellä tuotteitamme ja tätä kautta luoda asiakkaille lisäarvoa?

Mitkä ovat olleet opintojesi kohokohtia?

Minulla on todella paljon hyviä muistoja opintojeni varrelta. Olen iloinen, että olen yliopisto-opinnoissa päässyt tekemään niin monenlaisia asioita. En usko, että työelämässä on tarjolla enää samoja mahdollisuuksia.

Omien opintojeni kohokohta oli vuoden Erasmus-vaihto Ranskan Grenoblessa, Alppien vieressä. Kaupunki oli hurmaava. Yleensä pysyttelen mieluummin tasamaalla, mutta Alpeille minun oli päästävä, ja ne veivät kyllä mennessään. Kesällä kävimme vaeltamassa ja talvella laskettelemassa.

Kokemus oli kokonaisuudessaan antoisa, koska se vei minut mukavuusalueeni ulkopuolelle. Olin opiskellut ranskaa viidenneltä luokalta lähtien, mutta en omaksi harmikseni vieläkään osannut puhua sitä kunnolla. Päätin siis mennä Ranskaan parantamaan kielitaitoani. Ja niin hyppäsinkin syvään päähän, sillä vähän yli puolet kursseistani pidettiin ranskaksi. Oli hienoa nähdä, miten nopeasti sopeuduin.

Miten vuotesi on sujunut?

Koronatilanne on jo jatkunut niin pitkään, että minun on vaikea edes kuvitella fyysisiä kokouksia ja palaamista aiempaan normaaliin. Etätöissä on monia etuja – enää minun ei tarvitse herätä kuudelta ehtiäkseni työpaikan aamupalaveriin klo 8! Kaipaan kuitenkin vapaamuotoisia keskusteluja, joita työkavereiden kanssa tuli käytyä käytävillä ja toimistossa. Ne ovat etätyön myötä jääneet lähes kokonaan pois.

Olen myös käynyt enemmän kuntosalilla. Olen hyvin läheinen perheeni kanssa ja pidän myös yhteyttä ystäviini, vaikka emme tällä hetkellä juuri tapaa fyysisesti. Olen pyrkinyt auttamaan ystäviäni kutsumalla heitä kävelyille tai viemällä heille ruokaa ja tavaroita, jos he ovat joutuneet karanteeniin.

Miten tapaamisrajoitukset ovat vaikuttaneet Ramadanin viettoosi?

Tämä on toinen Ramadan koronapandemian aikana. Ramadanin vietossa on monia samoja piirteitä kuin gradun kirjoittamisessa: sekin vaatii keskittymistä ja päättäväisyyttä. Tämän lisäksi ramadaniin kuuluu kuitenkin myös yhteisöllisyys ja moskeijaan meneminen yhdessä, ja sen puuttuminen on ollut haastavaa.

Kaipaan sitä, että voisin päättää paaston yhdessä koko yhteisön kanssa ja sen jälkeen osallistua yhdessä tarawih-rukoushetkiin. Olen siinä mielessä onnekas, että en joudu olemaan kokonaan yksin. Voin rikkoa paaston yhdessä perheeni kanssa, mutta silti tietty yhteisöllisyys puuttuu.

Toivon, että sitä mukaa, kun yhteiskunta pikkuhiljaa avautuu, pääsemme tapaamaan toisiamme enemmän. Toivottavasti myös sää paranee, jolloin voimme tavata enemmän myös ulkosalla. Viime vuonna juhlimme Eidia ulkona. Onneksi ei satanut ja kaikki meni tosi hyvin – pystyimme kokoontumaan yhteen ja mitä tärkeintä, rukoilemaan yhdessä.  

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Odotan eniten yhteisiä lounaita ja lounaskeskusteluja toisten kanssa sekä ihmisiin törmäämistä kampuksen käytävillä. Oli kiva törmätä ihmisiin ja lähteä spontaanisti lounaalle. Kaipaan myös opiskelukavereiden kanssa vitsailua luennoilla ja kirjastossa opiskellessa.

Opettajat ovat sopeutuneet hyvin virtuaaliopetukseen. Tuotantotalouden opinnoissa yksi tärkeimmistä asioista on päästä keskustelemaan ja ymmärtämään muiden esiintuomia näkökulmia. Mielestäni opettajat ovat tehneet loistavaa työtä, sillä digitaalisten työkalujen avulla he ovat saaneet tämän onnistumaan myös etänä.

Olisi kuitenkin mukava olla kaikkien kanssa samassa tilassa, sillä Zoomissa ja Teamsissa ei ole mahdollista käydä yhtä dynaamisia keskusteluja. Jos Teams-keskustelussa on viisi ihmistä, on aina puhuttava vuorotellen ja pyydettävä puheenvuoroa nostamalla kättä. Se on aika rajoittavaa, sillä näin ei ole mahdollista keskustella luonnollisesti. Ei juhlissakaan kymmenen ihmistä odota hiljaa, kun yksi ihminen puhuu. Kaipaan keskustelua kasvotusten!