”Osallistavassa suunnittelussa on kyse sellaisten järjestelyjen laatimisesta ja tutkimisesta, joissa eri tahot voivat tehdä tehokkaasti yhteistyötä”, Hyysalo kertoo.
”Metodia hyödynnetään enenevässä määrin tuotteiden ja palveluiden suunnittelun lisäksi myös laajempien yhteiskunnallisten uudistusten pohjustamisessa. Kyse on siitä, miten saisimme tehtyä viisaampia ratkaisuja hyödyntämällä laajan osallistujajoukon toisiaan täydentävää osaamista.”
Energiamurroksen edistämistä varten Hyysalon tutkimusryhmä toi yhteen 23 eri alojen asiantuntijaa. Joukossa oli niin kansanedustajia, neljän eri ministeriön virkamiehiä, hiilineutraalien kuntien ja kaupunkien johtajia, energiayhtiöiden johtajia, kansalaisjärjestöjen edustajia kuin aktiivisia kansalaisiakin.
Aluksi Hyysalo ajatteli hyödyntävänsä hollantilaisten tutkijoiden kehittämää murrosjohtamista sellaisenaan. Siinä keskitytään kuitenkin pidempiin, jopa 40–100 vuoden ajanjaksoihin, kun Suomessa tarvitaan paljon nopeampaa muutosta. Niinpä tutkimusryhmä kehitti oman lähestymistapansa ja suunnitteli murrosten hallinnan työprosesseja uudelleen.
”Ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseksi meidän tulee vuoteen 2030 mennessä olla jo hyvässä vauhdissa”, Hyysalo kertoo.
”Siihen mennessä vaikeat päätökset on tehtävä, jos aiomme ikinä päästä pitkän aikavälin ilmastonmuutostavoitteisiimme.”
Matkalla samaan suuntaan
Tutkijat kehittivät uuden keskipitkän aikavälin suunnitteluprosessin ja jatkoivat työtä vuoden ajan työryhmissä, jotka kokoontuivat noin puolentoista kuukauden välein. Osallistujat laativat kahdeksan vaihtoehtoista siirtymäpolkua vuoteen 2030, ja suunnittelivat sitten yhdessä ne toimet, jotka tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan. He määrittelivät yhdessä esimerkiksi sääntelyn, kaupan, sijoitusten, kulutuskäyttäytymisen ja energiantuotannon toimia, joiden avulla tarvittavat muutosaskeleet saadaan toteutettua käytännössä.
”Yhteiskunnassa voitaisiin päästä viisaampiin ratkaisuihin, jos luomme työtapoja joissa asianosaiset pääsevät suoraan vuorovaikutukseen keskenään ja työstämään konkreettisia toimia joilla yhdessä muodostettuihin tavoitteisiin päästään”, Hyysalo painottaa.
”Se on hyvin erilainen toimintatapa kuin perinteiset kuulemismenettelyt ja pyöreän pöydän keskustelut, joissa jokainen asianomainen on taipuvainen puolustamaan omaa kantaansa ja omia etujaan.”
Hyysalon mukaan osallistavan suunnittelun periaatteilla voidaan tukea pitkän aikavälin muutoksia jotka yltävät yli vaalikausien, jolloin välttää myös uudistusprojektien seisahtumista aina hallituskauden vaihtuessa. Esimerkiksi energian ja luonnonvarojen käyttöön liittyvien pitkän siirtymän projekteihin tarvitaan pysyvyyttä. Tällaisia asioita ei voida yhden hallituskauden aikana ratkaista.
”Suomen kaltainen pieni valtio voi toimia esimerkkinä muulle maailmalle siinä, miten tärkeitä yhteiskunnallisia prosesseja saadaan demokraattisemmiksi ja fiksummiksi”, Hyysalo sanoo.
”Vaikeita kysymyksiä voidaan ratkoa paremmin, jos päätöksistä vastaavaa ryhmää laajennetaan sen sijaan, että asia jätettäisiin pienen ryhmän harteille.”
Teksti: Andrew Flowers
