Vahva investointi suomalaisen omistajuuden kehittämiseen

Lahjoitusvaroin perustettua omistajuuden professuuria päästiin vihdoin juhlistamaan toukokuussa pandemiarajoitusten väistyttyä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla Otaniemessä 2.5.2022 pidetyssä tilaisuudessa kerrattiin professuurihankkeen vaiheita sekä tarkasteltiin omistajuuden roolia eri lahjoittajatahojen näkökulmasta. Tilaisuuteen oli kutsuttu suurlahjoittajat sekä professuurihankkeen ohjausryhmän jäsenet.

Kauppakorkeakoulun dekaani, illan isäntänä toiminut Timo Korkeamäki avasi tilaisuuden, joka oli tunnelmaltaan hyvin positiivinen ja innostunut.

”Omistajuuden professuuri on alusta alkaen ollut upea projekti. Hankkeen tukijoiden laajuus ja taustojen erilaisuus pitää huolen siitä, ettei professuuri ole vain yhdenlaisen omistajuuden äänitorvi, vaan tähtää tutkitun tiedon lisäämiseen, sen opettamiseen ja omistajuuden yhteiskunnallisen ymmärryksen lisääntymiseen. Olemme tavattoman ylpeitä siitä, että saimme professuurin juuri meille Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun”, Korkeamäki sanoi.

”Professuurihankkeen alullepanijat ja taustajoukot ovat vetäneet hankkeen upeasti läpi. Lämpimät kiitokset heille ja kaikille lahjoittajille!”

Professuuri edistää kaikenlaisen omistajuuden osaamista ja ymmärrystä

Illan ensimmäisen puheenvuoron piti ansaitusti Helvar Mercan hallituksen puheenjohtaja, Perheyritysten liiton entinen puheenjohtaja Philip Aminoff.Philip Aminoff on toiminut omistajuuden puolestapuhujana vuosikymmenten ajan ja on sekä oman persoonansa että eri rooliensa kautta tehnyt erittäin arvokasta työtä omistajuuden eteen. Timo Korkeamäki ja omistajuuden professuurihankkeen isä, Ensto Investin toimitusjohtaja Tero Luoma esittivät omissa puheenvuoroissaan vuolaat kiitokset Philip Aminoffille omistajuuden eteen tehdystä työstä.  

Omassa puheessaan Aminoff taustoitti pohdintoja, jotka olivat professuurihankkeen alullepanon kannalta keskeisimmät.

”Pohdintani ovat tietyllä tavalla ikoneja. Ne ovat toisistaan irrallisia, mutta ne ovat kaikki – tavalla tai toisella – aspekteja suuresta ilmiöstä, joka ei ole yksinkertaisesti selitettävissä. Tämä ilmiö on omistajuus. Omistajuuden professuurin kautta ymmärryksemme tästä kestävän kehityksen kannalta täysin keskeisestä ilmiöstä tulee nousemaan aivan uudelle tasolle”, totesi Philip Aminoff.

Ikoneista ensimmäiseksi Aminoff nosti IMD:n Global Business Family Centerin Lausannessa, jossa hänellä oli ilo käydä vuonna 1994. Toinen merkittävä ikoni oli Perheyritysten liiton perustaminen vuonna 1997 ensimmäisenä puheenjohtajanaan Peter Fazer. Perustaminen edesauttoi verkottumista, oppimista ja vaikuttavuutta. EU-tasoiseen vaikuttaminen aloitettiin puolestaan GEEFin (Groupe Europeen des Entreprises Familiales – European Group of Owner Managed and Family Businesses) myötä vuonna 1998.

Paluumuutto Englannista takaisin Suomeen vuonna 1998 sai Aminoffin pohtimaan sitä, kuinka kokonaisveroaste vaihtelee maasta toiseen pääoman eri lajien ja eri omistajien välillä. Suomalaisen Omistajuuden Neuvottelukunnan perustaminen kiinnitti puolestaan huomion omistajatahojen moninaisuuteen ja omistamisen ikuisuusperiaatteeseen. Puheenvuoronsa lopuksi Aminoff kertoi havainnoistaan omistajan roolista päätöksentekoprosessissa. ”Omistaja omistautuu, omistaja kokee olevansa vastuussa, omistaja välittää, omistaja hakee omistetun kohteen parasta, omistaja näkee huolenpitovelvollisuuden”, kiteytti Aminoff.

Toimitusjohtaja Tero Luoma aloitti oman puheenvuoronsa kertomalla professuurihankkeen alkumetreistä.

Luoma korosti myös omistajuuden professuurin yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja hän pitää omistajuuden professuuria vahvana investointina omistajuuden kehittämiseen Suomessa.

”Nykyistä laajempi omistajuuden ymmärrys ja kansalaiskeskustelu omistajuudesta ovat tarpeen, jotta omistajuuden painoarvo ymmärretään. Jään innolla odottamaan, mitä uusi professuuri tuo tullessaan”, Luoma sanoo.

Puheessaan Tero Luoma kiitti myös professuurihankkeen mahdollistajia, muun muassa Lari Raitavuota, joka keräsi hankkeelle tukijoita. ”Ensimmäinen ja tärkein kiitokseni kuuluu Lari Raitavuolle. Larin into, energia ja kyky saada aikaan on aivan ainutlaatuista. Ilman Laria emme olisi tässä!”

Tavoitteena omistamisen hyödyt kaikille

Tuore omistajuuden professori Samuli Knüpfer puhui omassa puheenvuorossaan kotitalouksista omistajina ja sijoittajina. Hän totesi, että koska 60 % kotitalouksista ei omista osakkeita tai rahastosijoituksia, omistajuuden hyödyt jäävät heiltä saamatta. Knüpferin mukaan myös suomalaisten omistusten sisältö jakaantuu epätasaisesti.

”Miehet, ruotsinkieliset, kaupunkilaiset, iäkkäämmät, koulutetummat ja varakkaammat henkilöt omistavat muita enemmän osakkeita ja osakerahastoja, mutta muita vähemmän yhdistelmä- ja korkorahastoja. Lisäksi väestön varakkaimman kymmenyksen sijoitusten tuottojen ja riskin suhde on parempi kuin väestön vähiten varakkaalla kymmenyksellä”, Knüpfer totesi.

”Haluaisinkin nähdä paljon kehitystä kaikissa tekijöissä, joiden takia omistamisen hyödyt jakaantuvat epätasaisesti. Omistajuuden tutkimusta on onneksi mahdollista tehdä tasokkaasti ainutlaatuisten suomalaisten aineistojen ansiosta, ja tavoitteenani on tuottaa ja välittää tutkittua tietoa, jolla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

Samuli Knüpfer on kovan luokan tutkija, jolla on laajat kotimaiset ja kansainväliset verkostot. Hän väitteli Helsingin kauppakorkeakoulusta tohtoriksi vuonna 2008 ja on sen jälkeen työskennellyt muun muassa London Business Schoolissa Englannissa ja BI Norwegian Business Schoolissa Norjassa. Knüpfer iloitsee siitä, että omistajuuden professuuri saatiin juuri Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun.

”Oli hienoa palata Suomeen ja nimenomaan Aalto-yliopistoon tällaisen ainutlaatuisen projektin myötä. Paluumuutto olisi todennäköisesti jäänyt toteutumatta, jos professuuri olisi mennyt johonkin toiseen suomalaiseen yliopistoon.”

Omistamalla voi vaikuttaa

Kiitostilaisuudessa puhui myös Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, joka kertoi vauhdikkaassa puheenvuorossaan muun muassa Pörssisäätiön alkutaipaleesta 1980-luvulla. Pörssisäätiö kuuluu professuurihankkeen ohjausryhmään ja oli yksi omistajuuden professuurin ensimmäisistä lahjoittajista. Lounasmeri kertoi huomanneensa ilahtuneena, että professuurihankkeen aikana erilaiset omistajat ovat löytäneet toisensa.

”Omistajuudesta on tullut asia, joka kiinnostaa. Suomessa voi ryhtyä omistajaksi helposti, vaihtoehtoja on paljon. Kun omistetaan yhdessä, tavoitellaan tuloksia yhdessä. Omistamalla voi vaikuttaa”, kiteytti Lounasmeri.

Lounasmeren puheenvuoron jälkeen lavalle astuivat Saastamoisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa, joita dekaani Timo Korkeamäki haastatteli. Petteri Karttunen ja Arto Mäenmaa kertoivat muun muassa siitä, miksi omistajuus on tärkeää heidän edustamilleen organisaatioille ja miksi ne lahjoittivat professuuriin. Molempia yhdistäviä tekijöitä ovat perheyrittäjyystausta, omistajuuden kulttuurin edistäminen sekä omistajuuden yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Saastamoisen säätiö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto olivat professuurin ensimmäisiä lahjoittajia. Ja myös viimeisiä, sillä molemmilta säätiöiltä saatiin professuurin loppumetreillä arvokas lisälahjoitus, jonka avulla professuuri oli mahdollista perustaa. Suuret kiitokset molemmille säätiölle!

Tilaisuuden virallisen ohjelman osuuden päätti Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. Hän kertoi muun muassa lahjoitusprofessuurien merkityksestä yliopistolle. ”Lahjoitusprofessuurien avulla yliopisto pystyy vahvistamaan olemassa olevaa opetusta ja tutkimusta sekä avaamaan täysin uusia opetus- ja tutkimusalueita, tästä hyvänä esimerkkinä juuri omistajuuden professuuri.”

”On ilo ja kunnia, että juuri Aalto-yliopisto saa ensimmäisen alan tutkimukseen ja opetukseen keskittyvän professuurin. Odotan innolla kaikkea sitä, mitä omistajuuden alueella tapahtuu professuurin ja Samulin myötä. Sydämellinen kiitos Tero, Lari ja Auli Hänninen upeasta työstä professuurin eteen! Sydämellinen kiitos myös jokaiselle lahjoittajalle! Yhdessä olemme saaneet aikaan jotain ainutlaatuista!”