Uutiset

Uusi laatupalkinto annetaan huipputiimeille, jotka muuttavat Aaltoa pysyvästi ja pitkäjänteisesti

Uusi Aalto Pioneering Excellence Award -palkinto korostaa laadun ja erinomaisuuden merkitystä. Palkintoa voi hakea tai palkinnonsaajaa ehdottaa vuosittain toukokuun loppuun mennessä.
Aalto University
Kuva: Aalto-yliopisto.

Vuorineuvos Matti Sundbergin nimissä on jaettu jo vuodesta 2002 lähtien laatuapurahoja, ja uusi Aalto Pioneering Excellence Award -palkinto entisestään korostaa laadun merkitystä.

”Monet vastaavat palkinnot annetaan yksittäisestä hienosta saavutuksesta tai tuloksesta, mutta tässä on kyse kyvykkyyden kehittämisestä. Palkittavan toiminnan tulee jalostaa Aaltoa uudella tavalla pysyvästi ja pitkäjänteisesti. Uudella palkinnolla haetaan vaikuttavuutta eikä yksittäistä lopputulosta”, kertoo Elisan toimitusjohtaja, palkintotyöryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Mattila.

Palkittava tiimi voi tehdä esimerkiksi pioneerityötä opetuksen kehittämiseksi, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan erinomaisuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä Aalto-yliopistoyhteisön kansainvälisen menestyksen mahdollistamiseksi. Tiimin toiminta on rajat ylittävää ja muiden erinomaista menestystä ruokkivaa sekä valmentavaa toimintaa. Se edistää luovuutta ja kehittää eettisesti kestävää ja vastuullista kulttuuria ja tapaa toimia. Palkinnosta voi lukea lisää tarkemmin englanninkieliseltä palkintosivulta.

Palkintotyöryhmään kuuluvat Mattilan lisäksi professori Tuuli Mattelmäki, työelämäprofessori Maria Clavert ja professori Risto Rajala.

”Palkittava tiimi on osa Aallon ekosysteemiä. Se voi olla esimerkiksi yhteistyö opetuksessa ja jatkuvan oppimisen hankkeissa tai Aallon strategian ja arvojen mukainen yhteistyöhanke Aallon ja sen yhteistyökumppanina toimivan yrityksen välillä. Olemme kiitollisia vuorineuvos Sundbergille hänen pitkäjänteisestä tuestaan, joka mahdollistaa tämän palkinnon”, Rajala sanoo.

”CHEMARTS on esimerkki rohkeasta yhteistyöstä, jossa kemian ja muotoilun yhteinen kokeileva ote on johtanut vaikuttavaan toimintaan, jossa luovuus ja kestävä kehitys ovat kantavana johtolankana”, Mattelmäki sanoo.

Myös Clavert korostaa kokeilukulttuuria, joka kannustaa ottamaan riskejä.

”Painopiste on yhteisöllisissä työskentelytavoissa, jotka parantavat toiminnan laatua. Esimerkiksi poikkitieteellinen Aaltonaut-sivuaineohjelma on profiloitunut opetuksen kokeilualustaksi, jossa yhteiskehittäminen on mahdollista ja riskinotto sallittua.”

Paperista ja pölystä jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen

Veli-Matti Mattila on toteuttanut palkinnon taustalla olevia periaatteita Elisalla. Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1987, syventyen opinnoissaan teletietotekniikkaan.

”Laatuajattelussa oli vahva aalto 90-luvulla. Mutta se oli pääasiassa standardeja, dokumentaatiota ja byrokratiaa – siitä sai paperilta ja pölyltä maistuvan, luihun kuvan laadusta. Puhunkin mieluummin erinomaisuuden kehittämisestä.”

”Laatuajattelu on jatkuvan pitkäjänteisen kehittämisen ja oppimisen mentaliteettia ja kulttuuria. Esimerkiksi johtamisen ja prosessien kehittäminen on tärkeää.”

Aalto ja Elisa ovat tehneet vuosien saatossa yhteistyötä, josta osa liittyy suoraan laadun ja erinomaisuuden kehittämiseen. Parhaillaan on menossa Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) kanssa hanke, jossa kehitetään suomenkielisen puheen tunnistamista.

Laadun merkitys kilpailutekijänä

Matti Sundberg on selvittänyt jo 90-luvulta lähtien yliopistojen rehtoreiden ja korkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden ajatusmaailmaa laatuun liittyen.

”En saanut aluksi mitään kunnollisia vastauksia, mutta innokkaimmaksi laatuasioissa osoittautui kuitenkin Teknillinen korkeakoulu.”

Sundbergin johtamassa Valmetissa oli tuolloin palkattu lähes sata laatupäällikköä, joiden piti alkaa tarkastaa, että tuotteet ja prosessit ovat hyviä. Sundberg siirsi kuitenkin kaikki paitsi yhden muihin tehtäviin.

”Jokainen esimies on vastuussa siitä laadusta, jota hänen osastollaan tehdään. Kukaan ulkopuolinen ei voi siitä vastata ja muut elää kuin pellossa.”

Laatu vaatiikin Sundbergin mukaan pitkäjänteistä ajattelua. Siinä ei ole mitään hohtoa lyhyellä aikavälillä.

”Laatu elää aina. Pitää ymmärtää laadun merkitys kilpailutekijänä, oli sitten kyse teollisesta, kaupallisesta tai yliopistollisesta toiminnasta. On tosi tärkeää, että Aallossa aletaan palkita ihmisiä, jotka soveltavat esimerkillisesti laatuajattelua omassa toiminnassaan”, sanoo Matti Sundberg.

Kaikki Aalto-yliopistoyhteisön jäsenet voivat ehdottaa palkittavaa tiimiä. Erityisesti laitoksia pyydetään asettamaan ehdokkaita. Palkinto jaetaan palkittavan tiimin jäsenille henkilökohtaisina apurahoina.

Lisätietoa:

Palkintosivu englanniksi

Tuuli Mattelmäki

Professori (Associate professor)
Risto Rajala

Risto Rajala

Professori (Associate professor)
T307 Dept. Industrial Engineering and Management
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Photo by Aki-Pekka Sinikoski
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto-yliopisto mukaan ruotsalaiseen tekoälyn ja autonomisten järjestelmien WASP-tutkimusohjelmaan

Aalto-yliopisto aloittaa yhteistyön ruotsalaisten yliopistojen kanssa Wallenbergin tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimusohjelmassa. Mukana on myös kymmeniä ruotsalaisyrityksiä.
Rahoituksen laitosjohtaja Elias Rantapuska Väre-rakennuksen aulassa. Kuvaaja Evelin Kask.
Yhteistyö Julkaistu:

Rahoituksen laitosjohtaja Elias Rantapuska Momentum-podcastin vieraana

Jakso tarjoaa kuuntelijoille erittäin hyödyllistä kulmaa esimerkiksi tohtoriopintoihin, professorina olemiseen, konsultointiin ja yleisesti elämään ja oppimiseen liittyen.
A man wearing virtual reality glasses. Virtual reality, VR, was discussed at the Unite! Boot Camp.
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Unite-yliopistojen virtuaalikampusta kehitettiin suunnittelusprinteissä

Tavoitteena oli koota ideoita virtuaalisesta oppimisesta ja virtuaalitodellisuudesta ja näin fasilitoida virtuaalikampuksen rakentamista Unite-verkostossa.
Aalto EIT Services
Yhteistyö Julkaistu:

Unite!-verkoston Boot Campissa kehitettiin yhteisohjelmia ja joustavia opintopolkuja

Unite-yliopistoverkoston tavoitteena on soveltaa yhteistyössä uusia pedagogisia lähestymistapoja opettamiseen ja oppimiseen kaikilla tutkintotasoilla. Tavoitteena on myös kehittää joustavia opintopolkuja ja yhteisohjelmia, joiden oleellinen osa on liikkuvuus.