Uutiset

Uudessa pohjoismaisessa yhteishankkeessa tehostetaan tekstiilien kierrätystä

Suurin osa Pohjoismaissa käytetyistä tekstiileistä päätyy sekajätteeksi uudelleenkäytön tai kierrättämisen sijaan. Kaksivuotisessa pohjoismaisessa hankkeessa selvitetään maiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia käytettyjen tekstiilien lajittelussa ja käsittelyssä.
Kuva: Eeva Suorlahti
Kuva: Eeva Suorlahti.

Vaatteiden ja kodin tekstiilien kulutus kasvaa Pohjoismaissa. Samaan aikaan yhä enemmän käytettyjä tekstiilejä hävitetään osana kotitalousjätettä. Vain pieni osa tekstiileistä käytetään uudelleen tai kierrätetään - osuus vaihtelee Ruotsin 22% ja Tanskan 46% välillä. Korkeiden käsittelykustannusten vuoksi isoja määriä käytettyjä tekstiilejä kuljetetaan Pohjoismaista muualle lajittelua tai uudelleenkäyttöä varten. On todettu, että tekstiilien elinkaaren kaksinkertaistaminen voisi vähentää niiden aiheuttamaa ilmastovaikutusta 40-50%.

Ympäristöhaasteen ratkaisemiseksi on käynnissä useita aloitteita, jotka tähtäävät kohti tehokkaita käytettyjen tekstiilien keräämis- ja kierrättämismenetelmiä. Yksi tärkeimmistä on Euroopan parlamentin päätös velvoittaa jäsenmaat tekstiilien erilliseen keräämiseen viimeistään vuodesta 2025 alkaen. Suomessa Ympäristöministeriön tavoitteena on laajentaa kaikkea jätekeräystä, varsinkin suoraan kuluttajalta tapahtuvaa keräystä. Tekstiilien osalta kotitalouksia palvelevan keräysjärjestelmän edellytetään olevan toiminnassa vuonna 2023.

Nyt alkavassa yhteispohjoismaisessa SATIN-hankkeessa (Towards a sustainable circular system of textiles in the Nordic region) on mukana tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, sekä yli 20 organisaatiota tekstiilikierrätyksen eri vaiheilta. Tavoitteena on kehittää ja testata ratkaisuja tekstiilien keräämisen ja lajittelun ongelmiin. Kaksivuotista hanketta vetää ruotsalainen tie- ja liikennetutkimuslaitos VTI ja sitä rahoittaa Nordic Innovation.

Kohti uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Uudessa hankkeessa pyritään kasvattamaan kierrätettyjen tekstiilien osuutta ja tutkimaan mahdollisuuksia yhteispohjoismaiselle lajittelulle. Hankkeessa selvitetään myös parempia tekstiilien keräysmenetelmiä. Käyttö raaka-aineeksi helpottuu, kun kerätyt tekstiilit ovat laadultaan yhtenäisempiä. Näin voidaan löytää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

“Hankkeessa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä eri maiden kesken, jolloin pystytään luomaan syvä ymmärrys tekstiilien kierrätykseen liittyvistä haasteista, rooleista ja menestystekijöistä”, sanoo hankkeen koordinoija, ruotsalaisen VTI-laitoksen tutkija Linea Kjellsdotter Ivert. Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat hankkeeseen kartoittamalla käytettyjen tekstiilien tulevia volyymeja ja niiden tarvitsemaa käsittelykapasiteettia Pohjoismaissa, perustuen maakohtaisiin tilastoihin ja tutkimuksiin. Samalla he keräävät uutta empiiristä tietoa hankkeen osanottajaorganisaatioilta. Yhteistyötä tehdään meneillään olevien hankkeiden, muun muassa kotimaisen Telaketju-hankkeen kanssa.

”Selvitämme mahdollisia yhteistyömuotoja maiden välillä ja tapoja soveltaa edistyneitä toimitusketjun ohjaustapoja kierrätystekstiileihin”, sanoo Research Fellow Riikka Kaipia Aalto-yliopistosta.

Lisätietoa:

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

ISM Research Xmas Calendar
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos (ISM) on julkaissut digitaalisen tutkimuskalenterin

Kalenteri esittelee ajankohtaista ja monipuolista ISM-laitoksella tehtävää tutkimusta.
Matti Kummu, kuva Maija Taka
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemialta rahoitus kansallisen ruokaturvan parantamiseen

Matti Kummu pitää tärkeänä että Suomi varautuu mahdollisiin tulevaisuuden häiriöihin globaalissa ruokasysteemissä ja kehittää keinoja, millä resilienssiä näiden varalle voidaan nostaa.
Saija Hollmén istumassa lattialla risti-istunnassa värikkäiden afrikkalaisten kankaiden päällä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Humanitaarinen arkkitehtuuri luo turvaa ja suojaa köyhyyden ja kriisien keskelle

Kun globaalit kriisit ajavat ihmisiä pois kodeistaan, voidaan monialaisen yhteistyön kautta rakentaa vähästä enemmän.
Arja Karhumaa. Photo: Evelin Kask
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arja Karhumaa Vuoden Huiput 2020 -kilpailun ylituomariksi

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Arja Karhumaa luotsaa 61-henkisen luovista suunnittelijoista koostuvan tuomariston työskentelyä.