Uutiset

Uudessa pohjoismaisessa yhteishankkeessa tehostetaan tekstiilien kierrätystä

Suurin osa Pohjoismaissa käytetyistä tekstiileistä päätyy sekajätteeksi uudelleenkäytön tai kierrättämisen sijaan. Kaksivuotisessa pohjoismaisessa hankkeessa selvitetään maiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia käytettyjen tekstiilien lajittelussa ja käsittelyssä.
Kuva: Eeva Suorlahti
Kuva: Eeva Suorlahti.

Vaatteiden ja kodin tekstiilien kulutus kasvaa Pohjoismaissa. Samaan aikaan yhä enemmän käytettyjä tekstiilejä hävitetään osana kotitalousjätettä. Vain pieni osa tekstiileistä käytetään uudelleen tai kierrätetään - osuus vaihtelee Ruotsin 22% ja Tanskan 46% välillä. Korkeiden käsittelykustannusten vuoksi isoja määriä käytettyjä tekstiilejä kuljetetaan Pohjoismaista muualle lajittelua tai uudelleenkäyttöä varten. On todettu, että tekstiilien elinkaaren kaksinkertaistaminen voisi vähentää niiden aiheuttamaa ilmastovaikutusta 40-50%.

Ympäristöhaasteen ratkaisemiseksi on käynnissä useita aloitteita, jotka tähtäävät kohti tehokkaita käytettyjen tekstiilien keräämis- ja kierrättämismenetelmiä. Yksi tärkeimmistä on Euroopan parlamentin päätös velvoittaa jäsenmaat tekstiilien erilliseen keräämiseen viimeistään vuodesta 2025 alkaen. Suomessa Ympäristöministeriön tavoitteena on laajentaa kaikkea jätekeräystä, varsinkin suoraan kuluttajalta tapahtuvaa keräystä. Tekstiilien osalta kotitalouksia palvelevan keräysjärjestelmän edellytetään olevan toiminnassa vuonna 2023.

Nyt alkavassa yhteispohjoismaisessa SATIN-hankkeessa (Towards a sustainable circular system of textiles in the Nordic region) on mukana tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, sekä yli 20 organisaatiota tekstiilikierrätyksen eri vaiheilta. Tavoitteena on kehittää ja testata ratkaisuja tekstiilien keräämisen ja lajittelun ongelmiin. Kaksivuotista hanketta vetää ruotsalainen tie- ja liikennetutkimuslaitos VTI ja sitä rahoittaa Nordic Innovation.

Kohti uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Uudessa hankkeessa pyritään kasvattamaan kierrätettyjen tekstiilien osuutta ja tutkimaan mahdollisuuksia yhteispohjoismaiselle lajittelulle. Hankkeessa selvitetään myös parempia tekstiilien keräysmenetelmiä. Käyttö raaka-aineeksi helpottuu, kun kerätyt tekstiilit ovat laadultaan yhtenäisempiä. Näin voidaan löytää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

“Hankkeessa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä eri maiden kesken, jolloin pystytään luomaan syvä ymmärrys tekstiilien kierrätykseen liittyvistä haasteista, rooleista ja menestystekijöistä”, sanoo hankkeen koordinoija, ruotsalaisen VTI-laitoksen tutkija Linea Kjellsdotter Ivert. Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat hankkeeseen kartoittamalla käytettyjen tekstiilien tulevia volyymeja ja niiden tarvitsemaa käsittelykapasiteettia Pohjoismaissa, perustuen maakohtaisiin tilastoihin ja tutkimuksiin. Samalla he keräävät uutta empiiristä tietoa hankkeen osanottajaorganisaatioilta. Yhteistyötä tehdään meneillään olevien hankkeiden, muun muassa kotimaisen Telaketju-hankkeen kanssa.

”Selvitämme mahdollisia yhteistyömuotoja maiden välillä ja tapoja soveltaa edistyneitä toimitusketjun ohjaustapoja kierrätystekstiileihin”, sanoo Research Fellow Riikka Kaipia Aalto-yliopistosta.

Lisätietoa:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.