Uutiset

Tutkimushanke herättää renessanssin muodin eloon

Miten muoti levisi kansan keskuuteen renessanssin aikana, ja miten tavalliset ihmiset silloin pukeutuivat? Taidehistoriallinen tutkimushanke selvitti eurooppalaisen muodin syntyä ja kehittymistä varhaismodernina aikana ja tuotti uusia tutkimus- ja ennallistamismenetelmiä.
A screen shows a digital tailoring project on early modern artisan men's jacket, doublet
Renessanssin ajan miesten takki, doublet, toteutettiin digitaalisena räätälintyöprojektina, tekijänä Maarit Kalmakurki

Taide- ja kulttuurihistorian professori Paula Hohti ja tutkimusryhmä ovat vuodesta 2017 lähtien tutkineet 1500- ja 1600-luvun pukeutumista ja materiaalista kulttuuria selvittääkseen, miten ihmiset silloin pukeutuivat ja kuinka vaatteita valmistettiin.

”Aikakausi on kiinnostava, sillä tuolloin markkinoille alkoi tulla paljon tuotteita ja varakkaat ja jopa vähävaraiset kansalaiset pystyivät osallistumaan muotiin”, Hohti kertoo.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun mittava tutkimushanke Refashioning the Renaissance: Popular Groups and the Material and Cultural Significance of Clothing in Europe 1550–1650 päättyi tänä syksynä. Hanke on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC).

Tutkimusryhmä on keskittynyt hankkeessa erityisesti alempien yhteiskuntaluokkien asusteisiin eli miten silloiset työväenluokkien edustajat, kuten suutarit, parturit ja leipurit pukeutuivat.

Projektin haasteet eivät ole vähäisiä. Miten tutkia jotakin, josta ei välttämättä löydy dataa ja aineistoa? Historiallisia vaatteita tai edes kuvia niistä on säilynyt hyvin vähän, ja nekään, jotka ovat säilyneet eivät välttämättä ole alkuperäisiä. Asusteita on löytynyt muun muassa arkeologisten kaivausten yhteydessä, joten ne ovat rikkinäisiä ja värit ovat haalistuneita. Lisäksi museoihin taltioiduista vaatekappaleista suurin osa on yläluokan ja vain hyvin suppea osa alempien yhteiskuntaluokkien käyttämiä.

Uusia menetelmiä ja teknologioita

Keskeistä tutkimushankkeessa onkin ollut luoda uusia menetelmiä muodin ja pukeutumisen historian tutkimiseen ja miten entisaikojen materiaalisuuteen päästään käsiksi. Tavoitteena on ollut selvittää, miten vaatteita on valmistettu, käytetty ja miltä silloiset materiaalit ovat tuntuneet.

Dokumenttilähteiden, visuaalisten kuvien, säilyneen materiaalisen todistusaineiston ja historiallisten rekonstruktioiden avulla on pyritty valottamaan kansan vaatetus- ja muotimakua, muodin leviämistä ja mukautumista sekä pukeutumiseen liittyviä merkityksiä ja muuttuvia kulttuurisia asenteita.

Hankkeessa on yhdistetty teoreettisia näkökulmia ja käytännönläheistä työskentelyä. Projektissa on kokeiltu ja yhdistelty erilaisia tekniikoita, kuten arkistotutkimusta, tekstiilien teknistä analyysiä, väri- ja kuituanalyysejä sekä historiallisen pukeutumisen rekonstruointia ja visualisointia käyttäen sekä 1500-luvun värireseptejä että nykyaikaisia digitaalisia välineitä, kuten digitaalista animaatiota.

Ennallistamiskokeilujen avulla olemme testanneet, miten näkymättömät tiedot voidaan tehdä visuaalisesti ja materiaalisesti näkyviksi."

Professori Paula Hohti

Viisivuotisen hankkeen aikana tutkimusryhmä on osallistunut useisiin merkittäviin historiallisiin ennallistamis- eli rekonstruktiohankkeisiin, kuten 1600-luvun käsityöläisten miesten takkiin, dublettiin, varhaismoderneihin neulottuihin sukkiin, digitaaliseen räätälöintiin ja varhaismoderneihin pitseihin yhteistyössä useiden käsityöalan asiantuntijoiden kanssa.

”Näiden ennallistamiskokeilujen tarkoituksena on ollut testata, miten voimme tehdä näkymättömät tiedot visuaalisesti ja materiaalisesti näkyviksi. Ne ovat olleet myös mahdollisuus testata, miten uutta teknologiaa ja tiedettä voidaan käyttää ja kehittää menetelminä kulttuurisessa ja historiallisessa pukututkimuksessa", Hohti kertoo.

A knitted stocking from the 17th century was reconstructed as part of the art history project Refashioning the Reneissance

Ennallistamista ja kopiointia

Tärkeä kysymys tutkimustyössä on ollut selvittää, mitkä konseptit tai esineet ovat olleet muutoksen ajureita muodin kehittymisessä ja leviämisessä. Tällaisiksi tunnistettiin muun muassa neulotut silkkisukat sekä yleisesti käytetty miesten takki, dubletti.

Ryhmä sai tutkittavakseen autenttisen, 1600-luvulta peräisin olevan silkkisukan Turun tuomiokirkkomuseosta. Tieteellisellä kuituanalyysillä saatiin selvitettyä kuidun laatu ja alkuperä mahdollisimman suurella historiallisella tarkkuudella, jopa siihen asti kuinka monta silkkikuoriaisen toukkaa valmistukseen tarvittiin. Sukan ennallistamiseksi yhteistyötä tehtiin vapaaehtoisten neulonnan asiantuntijoiden kanssa, jotka auttoivat hahmottamaan neulomisohjeen ja neuloivat sukat. Selvisi, että yhden renessanssin ajan silkkisukan neulominen on kestänyt jopa 250 tuntia!

Miesten takkia ja sen valmistamista puolestaan tutkittiin materiaalisen ennallistamisen lisäksi digitaalisen työkalun avulla, digitalisoituna räätälintyönä. Tuloksena on animaatio, joka kuvaa takin eri osien yksityiskohtaiset kaavat ja innovatiiviset leikkaustekniikat, ja näyttää, kuinka räätäli on luonut niistä hienostuneen kokonaisuuden.

Jo renessanssin aikana muodin leviämiseen liittyi myös pohdintaa, kuinka olisi mahdollista valmistaa asusteita, jotka vaikuttavat kalliilta, edullisemmin. Jo tuolloin syntyi kopiotuotteita, joilla jäljiteltiin aitoja – muun muassa meripihkaa, turkista tai helmiä. Yksi työryhmän esimerkki kopiosta ja rekonstruktiosta on niin sanottu ’imitaatiosametti’ miesten takissa. Miesten dubletti valmistettiin yleensä silkkisametista, mutta halvempi kopio tehtiin villasta ja pellavasta. Mikä kiinnostavaa, kuviot silkkiä jäljittelevään kankaaseen painettiin kuumalla raudalla, ei kutomalla!

Kansainvälistä yhteistyötä

Koska historiallisia pukuja on säilynyt hyvin vähän ja niitä koskeva dokumentointi on rajallista, mistä ja miten tietoa sitten on löydetty? Paula Hohti kertoo, että tutkimusryhmä on viettänyt paljon aikaa arkistoissa tutkimassa esimerkiksi yksityisten perheiden inventaareja vuosilta 1550–1650, joista käytiin läpi kaikki listoilta löytyvät asusteet ja niihin liittyvät hankinnat.

Yhteistyötä on tehty tunnettujen alan instanssien ja keskeisten asiantuntijoiden kanssa – kuten Rijksmuseum Alankomaissa, Museum of London, National Gallery ja Victoria & Albert Museum Britanniassa sekä Metropolitan Museum of Art ja Columbian yliopiston Making and Knowing -projekti Yhdysvalloissa – joilta on saatu paljon oppia ja tietoa. Museoiden konservaattoreiden ja kuraattoreiden avulla tutkijat ovat päässeet myös arvokkaiden kokoelmien takahuoneisiin tutustumaan arkistoihin ja artefakteihin. 

Hankkeessa on myös haettu aktiivisesti menetelmiä, joiden avulla tiedeyhteisö ja tekstiiliammattilaiset ovat voineet työskennellä yhdessä: vaikka näkökannat ja tavat toimia ovat erilaiset, yhteensovittamalla opitaan yhdessä enemmän.

Kaikki rekonstruktiot on tehty tiiviissä yhteistyössä käsityön ja pukusuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. Silkkisukan rekonstruktiossa neulomiseen osallistui kymmeniä neulojia eri puolilta Suomea. Dubletin ennallistamiskokeilu tehtiin Iso-Britanniassa yhteistyössä London School of Historical Dressin kanssa.

Paula Hohti iloitseekin, että tutkimushankkeen ympärille on syntynyt dynaaminen kansainvälinen yhteisö, joka jakaa aktiivisesti tietoa ja kokeilee samoja menetelmiä.

Avointa tietoa

Hohti korostaa, että tieteen avoimuuden hengessä tutkimushankkeen tulokset ovat kaikkien saatavilla. Tuloksena on syntynyt muun muassa 92 000 historiallista vaate-esinettä kattava tietokanta, joka on nyt julkaistu. Tutkimushankkeen verkkosivut ovat ehtymätön aarreaitta monille muillekin tutkijoille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille – niiltä löytyy myös esimerkiksi yksinkertaistettu renessanssin aikaisen sukan neulontaohje.

Tutkijat ja opiskelijat ovat tuottaneet julkaisuja ja opinnäytetöitä hankkeesta, ja lisää on tulossa, muun muassa hankkeen metodologian ja kaikki rekonstruktiot kattava tieteellinen julkaisu.
Projektista on tulossa myös Manchester University Pressin julkaisemana kirja ‘Refashioning the Reneissance: Everyday Dress and the reconstruction of early modern material culture 1550–1650’, joka esittelee muodin historiaa tutkimusryhmän tulosten kautta.

Vaikka tutkimushanke päättyi, kaikkea renessanssin ajan muodista ei ole vielä ammennettu. Muodin tutkijana Paula Hohtia kiinnostaa jatkaa aiheen ja tutkimuksen parissa myös tulevaisuudessa.

”Näen potentiaalia siinä, että historiallisia menetelmiä voitaisiin hyödyntää tekstiiliteollisuudessa. Itseäni kiinnostaa, mitä sellaista voitaisiin tuoda historiasta nykypäivään, mikä auttaisi meitä tekemään kestävämpää muotia ja arvostamaan vaatteita enemmän”, Hohti pohtii.

Katso video: Refashioning the Reneissance

Yhteystiedot:

Taidehistorian professori Paula Hohti, [email protected], 050 438 4180

Lue lisää:

Tutkimushankkeen verkkosivut 

Professori Paula Hohdin monografialle taidehistorian Roland H. Bainton -palkinto

Professori Paula Hohdin monografialle taidehistorian Roland H. Bainton -palkinto

Hohti tutkii varhaismodernia materiaalikulttuuria ja muodin historiaa.

Uutiset
Paula Hohti Photo by Astrid Mannerkoski

Paula Hohti Erichsen seuraa 500 vuotta vanhan muodin jälkiä

Taide- ja kulttuurihistorian professori arvostaa iloa ja mukavuutta ja koki uransa hienoimman hetken rahoitushaastattelussa.

Uutiset
paula_hohti_aalto_arts_photo_by_lasse_lecklin_02_fi_fi.jpg

Professori Paula Hohdille kahden miljoonan ERC-rahoitus renessanssin muodin ja kulttuurin tutkimukseen

Pukuhistorian materiaalien kokeellinen työstäminen avaa uusia tulkintoja menneen maailman arkeen.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

men talking
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Korjausrakentaminen on riskialtista - Nyt tutkimus esittää keinoja sen parempaan hallintaan

Energiaremontit, modernisointi ja käyttötarkoituksen muutokset lisäävät korjausrakentamisen tarvetta. Korjausrakentaminen on kuitenkin tunnetusti riskialtista liiketoimintaa. Building 2030 konsortion tutkimus tutki, miten esivalmistus ja digitaalinen tiedonhallinta voisivat tehdä siitä hallitumpaa.
Alustatalouden faktat ja myytit jakso 8 studiossa Annukka Berg, Juhani Järvensivu, William von der Pahlen ja Robin Gustafsson
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olisiko alustataloudesta hävikinpoistajaksi? Alustatalouden F&M -podcast pureskelee kiertotalouden kysymyksiä

Alustataloudella voisi olla ratkaisun avaimia kiertotalouden tehostamiseksi, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vielä kaukana.
RDM & Open Science training
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusdatan hallinnan ja avoimen tieteen koulutukset keväällä 2023

Kaikille avoimien koulutusten ilmoittautuminen on avattu.
Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.