Uutiset

Paula Hohti Erichsen seuraa 500 vuotta vanhan muodin jälkiä

Taide- ja kulttuurihistorian professori arvostaa iloa ja mukavuutta ja koki uransa hienoimman hetken rahoitushaastattelussa.
Paula Hohti Photo by Astrid Mannerkoski
"Minulle tärkeää ei ole ainoastaan tutkijan profiili ja osaaminen vaan myös se, että voimme työskennellä hyvässä hengessä ja ilolla keskenämme. " Kuva: Astrid Mannerkoski

Professori Paula Hohti Erichsen, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin materiaalisen kulttuurin ja muodin historiaa. Tällä hetkellä johdan tutkimusprojektia, jossa selvitämme eurooppalaisen muodin syntyä ja kehittymistä varhaisena modernina aikana. Olemme kiinnostuneita etenkin siitä, miten puvut ja asusteet levisivät muotina alaluokkiin. Pohdimme muun muassa, miten suutarit, parturit ja leipurit pukeutuivat 1500- ja 1600-luvuilla ja miten muodin leviäminen vaikutti siihen, miten muotia ymmärrettiin.

Toinen tärkeä työmme on kehittää uusia menetelmiä muodin ja pukeutumisen historian tutkimiseen, sillä historiallisia pukuja on säilynyt hyvin vähän ja niitä koskeva dokumentointi on rajallista. Yhdistämme perinteistä historian tutkimusta käsillä tekemiseen ja ennallistamme historiallisia esineitä muun muassa toistamalla silloisia värireseptejä tai rekonstruoimalla historiallisista dokumenteista löytyviä tekstiilejä. Näin saamme tietoa siitä, miten vaatteita on aikoinaan valmistettu, ja voimme tuoda näkyväksi pukuja, värejä, ja valmistusmenetelmiä, joita ei ole säilynyt tähän päivään. Toimimme läheisessä yhteistyössä käsityöammattilaisten kanssa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Aloitin yliopisto-opiskelut vasta 28-vuotiaana, pääaineena taidehistoria. Tein tutkintoni Iso-Britanniassa Sussexin yliopistossa, jossa ilmapiiri oli kannustava mutta samalla eritäin vaativa. Pienryhmissä opiskelu ja kriittinen keskustelu avasivat tutkimuksen maailmaa kiinnostavalla tavalla. Olin alusta asti motivoitunut, innostunut ja kunnianhimoinen. Halusin tutkijaksi.

Olen saanut useita hienoja mahdollisuuksia haastaa itseäni tutkijana. Tein väitöskirjan osana kansainvälistä tutkimusprojektia, ja sen jälkeen sain paikan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Nämä ja muut tutkijanpaikat seuraavina vuosina mahdollistivat kehittymisen ja lisärahoituksen hakemisen.

Mitkä ovat olleet urasi hienoimpia hetkiä?

Vuonna 2016 hain Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitusta. Mikään prosessi ei ole haastanut minua yhtä paljon pohtimaan omaa tutkimustani kuin sen hakemuksen valmistelu. Hienoin hetki urallani oli varmasti hakemukseen liittyvä haastattelu Brysselissä. Siitä syntyi inspiroiva keskustelu, ja tunsin olevani panelistien kollega, vertainen. Kykenin nauttimaan keskustelusta ja reflektoimaan kysymyksiä, ilman tarvetta puolustella. Tietysti oli myös mahtavaa, että sain rahoituksen.

Mitä tutkijalta vaaditaan?

Tutkijalta vaaditaan kovaa työtä, kriittistä asennetta omaa tutkimusta kohtaan sekä iloa, leikkimieltä ja luovuutta. Sopiva ripaus rohkeutta ja nöyryyttä ovat myös hyväksi. Erityisen tärkeää on luoda hyvät verkostot ja yhteistyökuviot ja kohdella kanssatutkijoita kunnioituksella ja hyvin. Itse valitsen yhteistyökumppanit tarkasti. Minulle tärkeää ei ole ainoastaan tutkijan profiili ja osaaminen vaan myös se, että voimme työskennellä hyvässä hengessä ja ilolla keskenämme. Pyrin keräämään ympärilleni mukavia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Haluan jatkaa tutkijana ja perustaa uusia tutkimusprojekteja. Samalla haluaisin myös hidastaa vähän omaa tahtia ja keskittyä auttamaan nuoria tutkijoita etenemään urillaan.

Paula Hohti  Erichsen ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks –tapahtumassa 29. tammikuuta. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja täältä

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

työelämäprofessori Nando Malmelin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
kaksi opiskelijaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markkinoinnin tila 2026 -tutkimus: Tuloksellisuuden seuranta ja budjetointi edelleen verrattain heikoissa kantimissa

Markkinoinnin tila -tutkimus avaa tärkeitä näkökulmia suomalaiseen markkinointiosaamiseen ja markkinoinnin kehityskohteisiin.
Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.