Uutiset

Paula Hohti Erichsen seuraa 500 vuotta vanhan muodin jälkiä

Taide- ja kulttuurihistorian professori arvostaa iloa ja mukavuutta ja koki uransa hienoimman hetken rahoitushaastattelussa.
Paula Hohti Photo by Astrid Mannerkoski
"Minulle tärkeää ei ole ainoastaan tutkijan profiili ja osaaminen vaan myös se, että voimme työskennellä hyvässä hengessä ja ilolla keskenämme. " Kuva: Astrid Mannerkoski

Professori Paula Hohti Erichsen, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin materiaalisen kulttuurin ja muodin historiaa. Tällä hetkellä johdan tutkimusprojektia, jossa selvitämme eurooppalaisen muodin syntyä ja kehittymistä varhaisena modernina aikana. Olemme kiinnostuneita etenkin siitä, miten puvut ja asusteet levisivät muotina alaluokkiin. Pohdimme muun muassa, miten suutarit, parturit ja leipurit pukeutuivat 1500- ja 1600-luvuilla ja miten muodin leviäminen vaikutti siihen, miten muotia ymmärrettiin.

Toinen tärkeä työmme on kehittää uusia menetelmiä muodin ja pukeutumisen historian tutkimiseen, sillä historiallisia pukuja on säilynyt hyvin vähän ja niitä koskeva dokumentointi on rajallista. Yhdistämme perinteistä historian tutkimusta käsillä tekemiseen ja ennallistamme historiallisia esineitä muun muassa toistamalla silloisia värireseptejä tai rekonstruoimalla historiallisista dokumenteista löytyviä tekstiilejä. Näin saamme tietoa siitä, miten vaatteita on aikoinaan valmistettu, ja voimme tuoda näkyväksi pukuja, värejä, ja valmistusmenetelmiä, joita ei ole säilynyt tähän päivään. Toimimme läheisessä yhteistyössä käsityöammattilaisten kanssa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Aloitin yliopisto-opiskelut vasta 28-vuotiaana, pääaineena taidehistoria. Tein tutkintoni Iso-Britanniassa Sussexin yliopistossa, jossa ilmapiiri oli kannustava mutta samalla eritäin vaativa. Pienryhmissä opiskelu ja kriittinen keskustelu avasivat tutkimuksen maailmaa kiinnostavalla tavalla. Olin alusta asti motivoitunut, innostunut ja kunnianhimoinen. Halusin tutkijaksi.

Olen saanut useita hienoja mahdollisuuksia haastaa itseäni tutkijana. Tein väitöskirjan osana kansainvälistä tutkimusprojektia, ja sen jälkeen sain paikan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Nämä ja muut tutkijanpaikat seuraavina vuosina mahdollistivat kehittymisen ja lisärahoituksen hakemisen.

Mitkä ovat olleet urasi hienoimpia hetkiä?

Vuonna 2016 hain Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitusta. Mikään prosessi ei ole haastanut minua yhtä paljon pohtimaan omaa tutkimustani kuin sen hakemuksen valmistelu. Hienoin hetki urallani oli varmasti hakemukseen liittyvä haastattelu Brysselissä. Siitä syntyi inspiroiva keskustelu, ja tunsin olevani panelistien kollega, vertainen. Kykenin nauttimaan keskustelusta ja reflektoimaan kysymyksiä, ilman tarvetta puolustella. Tietysti oli myös mahtavaa, että sain rahoituksen.

Mitä tutkijalta vaaditaan?

Tutkijalta vaaditaan kovaa työtä, kriittistä asennetta omaa tutkimusta kohtaan sekä iloa, leikkimieltä ja luovuutta. Sopiva ripaus rohkeutta ja nöyryyttä ovat myös hyväksi. Erityisen tärkeää on luoda hyvät verkostot ja yhteistyökuviot ja kohdella kanssatutkijoita kunnioituksella ja hyvin. Itse valitsen yhteistyökumppanit tarkasti. Minulle tärkeää ei ole ainoastaan tutkijan profiili ja osaaminen vaan myös se, että voimme työskennellä hyvässä hengessä ja ilolla keskenämme. Pyrin keräämään ympärilleni mukavia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Haluan jatkaa tutkijana ja perustaa uusia tutkimusprojekteja. Samalla haluaisin myös hidastaa vähän omaa tahtia ja keskittyä auttamaan nuoria tutkijoita etenemään urillaan.

Paula Hohti  Erichsen ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks –tapahtumassa 29. tammikuuta. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja täältä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomen Kulttuurirahasto logo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Kulttuurirahasto jakaa aaltolaisille lähes miljoona euroa apurahoja

Suurin yksittäinen apuraha myönnetään professori Matti Liskille ja työryhmälle energiamurroksen markkinavaikutusten tutkimukseen.
Sohjoa-robottibussi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuskiton auto – liikenteen tulevaisuus vai vähemmän tärkeä keksintö?

Apulaisprofessori Milos Mladenovic perehtyy automaattisten ajoneuvojen eettisiin haasteisiin osana Euroopan komission asiantuntijaryhmää.
lapsi älypotkupuvussa kuva: sampsa vanhatalo / helsingin yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Älypotkupuku tuo tietoa lapsen liikkeistä ja kehityksestä

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä syntynyt keksintö antaa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden lapsen spontaanin liikkumisen kvantitatiiviseen arviointiin luonnollisessa ympäristössä.
A doctor using an EHR system
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa sekä lääkärit että hoitajat ovat tyytymättömiä potilastietojärjestelmien käytettävyyteen

Tuoreen tutkimuksen perusteella hoitajien ja lääkärien näkemykset siitä, mitä asioita järjestelmissä pitäisi kehittää, poikkeavat kuitenkin toisistaan.