Uutiset

Teollisuuden työnjako muuttuu digitalisaation seurauksena, mutta hitaasti

Digitalisaatio tuottaa jatkuvasti uutta informaatiota prosesseista ja murtaa perinteistä teollisuuden asetelmaa, jossa yksi taho tekee laitteen ja toinen operoi sitä.
Seminaarikuva: Mary-Ann Alfthan.
Kuva: Mary-Ann Alfthan.

Suurin osa isoista muutoksista ei tyypillisesti rajaudu yhden yrityksen sisään, vaan ne ovat toimialan laajuisia synkronoituja muutoksia toisiinsa kytkeytyneiden yritysten välillä. Ne vaativat liittoutumista ja liittoutumisen tuomien muutosten hyväksymistä ja hallintaa.

”Esimerkiksi isojen tietomassojen käsittely ja analyysiosaaminen ei ole tyypillistä valmistavan teollisuuden yrityksen osaamista. Ratkaisuna on tällöin hankkia osaaminen yrityksen sisään tai liittoutua toisten yritysten kanssa”, Aallon työelämäprofessori Pekka Töytäri kertoo.

Business Finland rahoitti vuosina 2015-2017 kolmivuotista Palveluratkaisut laitekannan hallintaan -tutkimusohjelmaa (Service Solutions for Fleet Management, S4Fleet), jossa oli mukana kuusi tutkimuslaitosta ja 23 yritystä. Sen tavoitteena oli tutkia ja tunnistaa uusia digitalisuuteen ja globaaliin asennettuun laitekantaan perustuvia palveluja. Hankkeessa haluttiin tarkastella muuttuvaa työnjakoa ennakkoluulottomasti.

”Tavoittelimme hankkeen aikana dramaattisempaa muutosta esimerkiksi prosessien optimoinnissa. Toki yritykset edelleen jatkavat kehitystyötä, mutta vakiintuneet toimintatavat ovat usein esteenä tai hidasteena muutokselle. Perinteisillä aloilla on melko konservatiivinen asenne. Kaikki haluaisivat muutosta, mutta käytännön toimenpiteet etenevät hitaasti”, sanoo Töytäri.

Hankkeessa valmistui tai käynnistyi yhteensä 22 väitöskirjaa. Yksi jo väitelleistä on Service Development Manager Shan Gao, joka työskentelee nyt Vaisalassa. Hän tutki erityisesti digitalisaatiosta aiheutuvaa muutosta yrityksissä.

Kohti kehittyneempää työnjakoa

Yritysten globaali laitekanta voi sisältää esimerkiksi lentokoneita, murskaimia ja hissejä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten sen varaan rakennetaan uutta palveluliiketoimintaa hyödyntäen samalla tehokkaasti globaalia laitekantaa. Muutos voi olla portaittainen siirtymä tuotteiden myymisestä tarjoamaan tuotteiden ja palveluiden yhdistelmää, laajoihin ulkoistuksiin ja lopulta siihen, että asiakas antaa toimittajan ehkäistä vikoja ennalta, optimoida ja jopa operoida osaa toiminnastaan.

”Tällöin on vaikea vetää rajaa, mikä on kunkin toimijan rooli. Häiriötön tuotanto ja sen optimointi voivat esimerkiksi tarkoittaa, että toimittajat asettavat antureita, tulkitsevat dataa ja ohjaavat prosessia asiakkaan puolesta”, sanoo Töytäri.

Yksi muutoksen hidasteista on kuitenkin perinteinen asetelma, jossa yksi taho valmistaa laitteen ja toinen operoi sitä. Monet yritykset haluavat edelleen tehdä itse; niillä ei ole halukkuutta luopua operatiivisesta toiminnasta.

”Muutos tarkoittaa siirtymistä tuotetoimittajasta ratkaisutoimittajaksi. Hankkeen aikana yritykset ottivat joitakin askelia, mutta samalla havaitsimme esteitä muutokselle. Ne saattoivat olla esimerkiksi pelkoa siitä, mitä kehittyneempi työnjako toisi mukanaan”, Töytäri sanoo.

Yliopistoista ja tutkimuslaitoksista oli hankkeessa mukana Aalto, Tampereen ja Vaasan yliopistot, LUT-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja VTT. Valmistavan teollisuuden yrityksistä hankkeessa oli mukana muun muassa ABB, Metso Outotec (entiset Metso ja Outotec), Valmet, Wärtsilä, Raute ja IBM, sekä ohjelmistoyrityksistä esimerkiksi Etteplan, Wapice ja M-Files.

Lisätietoa:

Uutisartikkeli ja yhteenveto väitöskirjoista DIMECCin sivuilla

Risto Rajala

Risto Rajala

Professor
T307 Dept. Industrial Engineering and Management
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva Maija Keskisestä
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Maija Keskinen: Pidän uusien asioiden oppimisesta ja kokeilemisesta

Alumnimme Maija Keskinen tiesi alusta saakka haluavansa opiskella taloustiedettä. ”Mielekäs työ on minulle merkinnyt sitä, että tunnen voivani palvella yhteiskuntaa ja tehdä oman osani, jotta julkisessa toiminnassa tehdyt päätökset perustuisivat mahdollisimman laadukkaaseen tietopohjaan”, Keskinen kertoo.
Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.