Uutiset

Tekniikan kunniatohtorit 2020

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut ovat myöntäneet kunniatohtorin arvon viidelle merkittävälle tieteen ja tekniikan vaikuttajalle.
TechPromootio2019_tohtorinhatut

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut myöntävät kunniatohtorin arvon viidelle merkittävälle tieteen ja tekniikan vaikuttajalle, vaikka itse promootiotilaisuus on siirretty kesäkuulle 2021 koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Kunniatohtorin arvo on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa, ja promootio on yliopiston arvokkain juhlatilaisuus.

Tulevat tekniikan kunniatohtorit ovat:

Professori Maria Luísa Coutinho Gomes de Almeida, University of Lisbon
Professori Anjana Devi, Ruhr-University Bochum
Professori Antti-Pekka Jauho, Technical University of Denmark
Emeritusprofessori Juan R. Mosig, École polytechnique fédérale de Lausanne (EPFL)
Toimitusjohtaja Tuula Teeri, Kungl. Ingenjörsvetenskapsakademien (IVA)

Luísa Coutinho

Professori Maria Luísa Coutinho Gomes de Almeida, konetekniikka, University of Lisbon, Portugali

Luísa Coutinho työskentelee professorina Lissabonin yliopiston konetekniikan laitoksella ja Euroopan hitsausliiton toiminnanjohtajana. Hänellä on useita kansainvälisiä kunniapalkintoja, luottamustehtäviä ja kunniaprofessorin arvoja. Aktiivisena yrittäjänä hän on perustanut neljä teollisuusyritystä. Hän on koordinoinut ja osallistunut yli 90 kansalliseen ja kansainväliseen tieteelliseen hankkeeseen, joista 74:ssä teknologiaa siirrettiin yritykseen. Hän on julkaissut yli 140 artikkelia kansainvälisissä lehdissä ja kotimaassaan hän on kirjoittanut artikkeleita ja tiedotteita. Useat kansalliset julkaisut ovat haastatelleet häntä. Hän on ohjannut 18 tohtorin väitöskirjaa ja yli 100 maisteritason lopputyötä. Hän aloitti yhteistyön Euroopan komission kanssa 1980-luvulla tieteellisten hanke-ehdotusten arvioitsijana ja viime aikoina hän on toiminut ulkopuolisena asiantuntijana. Hänet on pyydetty luennoitsijaksi ja puhujaksi, kuten pitämään keynote-puheen yli 50 tilaisuudessa ympäri maailmaa.

Professori Luísa Coutinho on toiminut Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tieteellisen ohjausneuvoston jäsenenä. Hän on kirjoittanut kirjan ja artikkeleita sekä konferenssijulkaisuja Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa. Hänellä on ollut aktiivinen rooli opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteistyön ja liikkuvuuden edistämisessä Aalto-yliopiston ja Lissabonin yliopiston konetekniikan laitosten välillä vuodesta 2013 lähtien.

Anjana Devi

Professori Anjana Devi, epäorgaaninen materiaalikemia, Ruhr University Bochum, Saksa

Professori Anjana Devi on yksi ohutkalvomateriaalien atomikerroskasvatusteknologian (ALD) johtavista tutkijoista, erityisesti teknologian jatkuvan eteenpäinmenon vaatimien uusien lähtöaineiden kehitystyössä. Hänellä on myös ollut tärkeä rooli ALD- ja CVD-tutkimusyhteisöjen (CVD: kemiallinen kaasufaasikasvatus) tuomisessa yhteen. Hän on esimerkiksi organisoinut yhteisiä konferensseja. Lisäksi hän on johtanut EU:n ja Saksan sisäisiä suuria yhteistyöprojekteja, joissa partnereina on ollut ALD- ja CVD-tutkimusryhmiä ja -yrityksiä. 

Professori Devi on Aalto-yliopiston tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyöpartnereita funktionaalisten materiaalien ja erityisesti ALD-teknologian alueilla. Aallon ja Ruhr-University Bochumin välillä on ollut vilkasta tutkijavaihtoa vuodesta 2014 lähtien ja tohtoriopiskelijoita on ollut yhteisohjauksessa vuodesta 2015 lähtien. Aallon tutkijat ovat julkaisseet professori Devin kanssa tieteenalan arvostetuissa lehdissä useita artikkeleita, joissa yhteistyön rooli on ollut merkittävä. ALD-tutkimus on erittäin ajankohtainen ja tärkeä aihepiiri sekä Aallolle että Suomelle. Esimerkiksi vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinto myönnettiin ALD-teknologian kehittäjälle Tuomo Suntolalle.

Antti-Pekka Jauho

Professori Antti-Pekka Jauho, teoreettinen nanoteknologia, Technical University of Denmark, Tanska

Professori Antti-Pekka Jauho on kansainvälisesti arvostettu kvanttimekaanisten kuljetusilmiöiden ja laskennallisen nanofysiikan tutkija. Hänen tutkimusintressinsä käsittävät nanomittakaavan rakenteiden elektronisten, optisten, mekaanisten ja kuljetusominaisuuksien teoreettisen mallinnuksen. Hän on kirjoittanut aiheesta laajasti käytetyn oppikirjan sekä yli 200 artikkelia. Vuodesta 2012 alkaen hän on johtanut tanskalaista tutkimuksen huippuyksikköä Center for Nanostructured Graphenea - tutkimuskeskusta.  

Professori Jauho on tehnyt aktiivista yhteistyötä yli kolmen vuosikymmenen ajan Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston useiden tutkimusryhmien kanssa. Hän toimi FiDiPro-professorina (Finland Distinguished Professor) vuosina 2007 – 2010 ja osallistui erityisesti Laskennallisen nanotieteen huippuyksikön (COMP) tutkimukseen. Hän on toiminut vastaväittäjänä tai esitarkastajana useissa väitöskirjoissa sekä arvioijana useissa professoreiden rekrytoinneissa Aallossa. Antti-Pekka Jauho on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomainen jäsen vuodesta 2003.

Juan R. Mosig

Emeritusprofessori Juan R. Mosig, sähkötekniikan instituutti, École polytechnique fédérale de Lausanne (EPFL), Sveitsi

Emeritusprofessori Juan R. Mosig johti EPFL:n sähkömagnetiikan ja akustiikan laboratoriota vuosina 1999 – 2016. Hän kasvatti sen yhdeksi merkittävimmistä sähkömagnetiikan ja antenni- ja avaruusteknologian yksiköistä maailmassa. Mosig on lisäksi toiminut EPLF Science Centerin puheenjohtajana ja monessa muussa tehtävässä EPFL:n hallinnossa. Hän on European Association on Antennas and Propagation EurAAP’in perustajajäsen. Professori Mosig on tehnyt vuosikymmenien ajan teknistieteellistä tutkimustyötä sekä laatinut satoja julkaisuja sähkömagnetiikan, laskennallisten menetelmien, planaariantennien, terahertsisovellusten ja uusien antenniteknologioiden alueella.

Hän on tehnyt yhteistyötä Aallon radiotieteen ja sähkömagnetiikan tutkijoiden kanssa 1980-luvulta lähtien: toiminut vastaväittäjänä, järjestänyt vierailuja ja ollut mukana rakentamassa kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.

Tuula Teeri

Toimitusjohtaja Tuula Teeri, Kungliga Ingenjörsvetenskapsakademien (IVA), Ruotsi

Tuula Teeri toimii Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian (IVA) toimitusjohtajana. Hän oli Aalto-yliopiston ensimmäinen rehtori vuosina 2009–2017. Teeri näytti suunnan juuri perustetulle Aalto-yliopistolle ja asetti tutkimuksen tason nostamisen yhdeksi yliopiston tärkeimmäksi tehtäväksi. Hänen johdollaan Aalto otti ensimmäisenä suomalaisena yliopistona käyttöön professorien Tenure track -urapolun ja panosti yliopiston ja elinkeinoelämän väliseen strategiseen yhteistyöhön mm. uudistamalla yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut.

Tuula Teeri väitteli tohtoriksi entsyymitekniikan alalta Helsingin yliopistossa 1987 ja toimi sen jälkeen tutkimus- ja johtotehtävissä VTT:llä sekä yli 12 vuotta Ruotsissa Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa professorina ja vararehtorina. Hänen laajasta kansainvälisestä yhteistyöverkostostaan sekä merkityksestään koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä kertovat lukuisat luottamustehtävät ja tiedeyhteisön tunnustukset. Teeri palkittiin mm. koulutuksen CASE Europe Leadership Award -palkinnolla Brysselissä 2016. Hän johti European Network of Leading Universities of Science and Technology konsortiota 2016 – 2018, ja on arvioinut useita yliopistoja sekä toiminut hallituksen jäsenenä useiden maiden ja yliopistojen strategisen tutkimuksen neuvostoissa sekä elinkeinoelämää ja innovaatioita tutkivissa ja edistävissä ETLAssa, EVAssa ja Vinnovassa. Arvostetun Marcus Wallenberg tiedepalkinnon hallituksen jäsenenä Teeri toimi 2011 – 2017.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Elektronit monistuvat vauhdilla UV-valon törmätessä nanorakenteeseen. Kuva: Wisa Förbom
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kehitetty musta valoanturi ylitti ensimmäisenä maailmassa 100 prosentin hyötysuhteen

Hyötysuhde oli niin hyvä, että tutkijat eivät ensin olleet itsekään uskoa sitä. Siksi ennätystulos vahvistettiin myös Euroopan tarkimmista mittauksista vastaavassa Saksan kansallisessa metrologian instituutissa PTB:ssä. Aallosta ponnistanut ElFys Oy toimittaa jo ennätysantureita prosessiteollisuuden tarpeisiin.
Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Tiedotteet Julkaistu:

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Heikko kirkastuma, kuva: Metsähovin radiotutkimusasema
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi tutkimus: Rauhallinen Aurinko on paljon aktiivisempi kuin luulimme

Rauhallista Aurinkoa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin aktiivista Aurinkoa.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.