Uutiset

Tekniikan alan vetovoima yliopistoissa kasvanut

Yhteishaussa alalle hakeneiden määrä nousi lähes kaikissa tekniikan alan yliopistoissa.

Yliopistojen vuoden 2017 yhteishaussa tekniikan alan yhteenlaskettu ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi noin 13 % edellisvuodesta. Ensisijaisten hakijoiden määrä tekniikan alalle nousi Aalto-yliopistossa noin 11 %, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa noin 7 % ja Tampereen teknillisessä yliopistossa noin 23 %.

"Olemme kovin ilahtuneita tästä tekniikan hakijamäärän kasvusta. Tekniikan yliopistot ovat tehneet paljon töitä tekniikan alan vetovoiman ylläpitämiseksi, ja työtä on jatkettava tarmokkaasti", sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Eero Eloranta.

Tekniikka on yhteiskunnan muutosvoima, ja teknologiaosaamisen korkea taso on elinehto Suomen menestykselle ja uudistumiskyvylle. Vireää startup-kenttää dominoi tekniikan innovaatioihin perustuva liiketoiminta, ja digitalisaatio levittäytyy nopeasti kaikille yhteiskunnan alueille.

"Suomen viennistä valtaosa perustuu insinööriosaamiseen. On huolehdittava, että Suomella on riittävästi korkeaa osaamista, jotta tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut eivät karkaa ulkomaille", toteaa Tampereen teknillisen yliopiston vararehtori Petri Suomala.

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin koulutus on vahva ja monipuolinen perusta rakentaa työuraa niin Suomessa kuin globaalisti. Teknologia-alan työllisyyskehitys näyttää valoisalta. Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain noin 15 000 tekniikan korkeakoulutettua. Esimerkiksi TEKin tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2016 diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi valmistuneista lähes 70 prosentilla oli työpaikka jo valmistuessaan.

"Tulevaisuuden työ vaatii tekniikan, ihmisen ja yhteiskunnan toiminnan oivaltavaa ymmärtämistä. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen auttaa ratkomaan monimutkaisia luonnonvaroihin, hyvinvointiin tai taloudelliseen kestävyyteen liittyviä ongelmia. Ihmistä ja tekniikkaa ymmärtävä diplomi-insinööri on vahva tulevaisuuden tekijä", sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston vararehtori Jaana Sandström.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto
Eija Zitting, oppimispalvelujen päällikkö
[email protected], p. 050 364 7778

Eero Eloranta, vararehtori
[email protected], p. 050 432 3411

Tampereen teknillinen yliopisto
Petri Suomala, vararehtori
[email protected], p. 040 5918044

Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Jaana Sandström, vararehtori
[email protected], p. 040 571 6197

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lähikuva Helsingin päärautatieasemasta, jossa kaksi kivipatsasta pitelevät pyöreitä lamppuja ja kyltti 'RAUTA'.
Mediatiedotteet Julkaistu:

15 vuotta täyttävä Aalto-yliopisto käynnistää varainhankintakampanjan – tavoitteena 30 miljoonaa euroa

Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.