Uutiset

Professori Matilda Backholm: Mikro- ja makromaailmojen välissä

Matilda Backholm on sekä uusi kasvo että vanha tekijä Teknillisen fysiikan laitoksella. Aallossa ja muissa yliopistoissa vietettyjen tutkijavuosien jälkeen hän aloitti tänä syksynä laitoksen apulaisprofessorina. Backholm johtaa Living Matter -tutkimusryhmää, joka selvittää erittäin pienten organismien liikkeen fysiikkaa.
Professor Matilda Backholm facing the camera

Yksi Aallon teknillisen fysiikan laitoksen vahvuusalueista on pehmeä ja elävän aineen tutkimus. Tällaisia aineita ovat muun muassa organismit, kasvit ja erilaiset pinnat. Uusi apulaisprofessori Matilda Backholm tuo oman panoksensa aiheen tutkimukseen.

 Aalto on tuttu paikka professori Backholmille. Tutkinnot ja työkokemusta hän hankki muun muassa Tanskasta ja Kanadasta ennen kuin tuli Aaltoon postdoc-tutkijaksi vuonna 2015. Matildan mukaan tieteellinen uteliaisuus ja halu oppia uutta on ajanut häntä eteenpäin aina.

— Huomasin että laitosjohtaja Robin Rasin ryhmässä oli postdocin paikka avoinna. Se oli aika kaukana siitä mitä olin aiemmin tutkinut, ja juuri siksi halusin mukaan. Olin Rasin ryhmässä yhteensä seitsemän vuotta kunnes aloitin tänä syksynä apulaisprofessorina.

Mikro- ja makromaailmojen välissä

Backholm on kehittänyt uudenlaisen voimasensorin käyttäen hiusta ohuempaa lasiputkea eli mikropipettiä. Tällä voimasensorilla voidaan havaita ja mitata aina joistakin millimetreistä mikrometrien pituisten organismien liikettä. Menetelmä avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia, sillä tällä skaalalla ei ole aiemmin työskennelty. Backholmin ja Living Matter -ryhmän työ on ensimmäinen laatuaan Aallolla ja merkitsee myös uutta avausta pehmeän aineen fysiikan tutkimuksen maailmassa.

—Mittaamme mikropipetillä alle millimetrin pituisten organismien kasvun, liikkeen ja vuorovaikutuksen fysiikkaa. Kutsun tätä ulottuvuutta "mesoskaalaksi" — koska se ei ole täysin mikroskooppinen tai makroskooppinen kokonsa puolesta, vaan jossain sieltä väliltä. Mesoskaalaa ei ole fysiikassa juuri tutkittu. Nyt voimme esimerkiksi nähdä miten maaperän koostumus vaikuttaa pienen pienten kasvijuurten aineellisiin ominaisuuksiin ja kasvudynamiikkaan. Tutkimusryhmämme suunnittelee ja rakentaa itse näitä mikropipettiin perustuvia voimasensoreita, koska niitä ei ole olemassa muualla.

Tärkeintä on kärsivällisyys  ja hauskanpito

Backholm kannattaa uteliaisuuteen perustuvaa tieteentekemistä. Hänen mukaansa tärkeintä on tutkia sitä mikä on kiinnostavaa ja mennä minne tulokset johdattavat. Usein sitä oppii miten jotakin asiaa ei tule tehdä, mutta joskus lopputuloksena voi syntyä muutosvoimaisia innovaatioita kuten mikropipetti-voimasensori. Tieteentekeminen vaatii kuitenkin tiettyjä ominaisuuksia.

— Mielestäni tärkeintä on kärsivällisyys. Tutkimus on palkitsevaa, mutta joskus se vaatii hieman sisua.

Juuri nyt professori Backholmin ykkösprioriteetti on päästä tuumasta toimeen. Hänellä on jo tulevien vuosien tavoitteet valmiina.

— Käytännöllisesti katsoen tärkeintä on saada laboratorio pyörimään, palkata huippututkijoita ja pitää hauskaa tutkimuksen parissa. Tieteen näkökulmasta haluan tehdä uusia avauksia pienten organismien liikkeen, kasvun ja vuorovaikutuksen fysiikan tutkimukseen.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

A woman with blonde hair stands with arm resting on a ledge with a grey background.
Nimitykset Julkaistu:

Fysiikan professori: Ydinsimulaatiot vaativat tehokkaita tietokoneita, ja siinä “Suomi on edelläkävijä”

Andrea Sand johtaa suurta kansainvälistä Nuclear Materials and Engineering -tutkimusryhmää, jonka rahoitukset ja yhteistyökumppanuudet kattavat koko Euroopan.
Metsähovin tutkimusaseman alue rakennuksineen kuvattuna ylhäältä päin syksyisessä maisemassa metsän keskellä.
Aalto Magazine Julkaistu:

Suomen ainoa radio-observatorio selvittää avaruuden salaisuuksia

Kirkkonummella sijaitseva Metsähovi kerää tietoa muun muassa Auringosta, kvasaareista ja mustista aukoista. Samalla koulutetaan tulevaisuuden avaruusosaajia.
Kaivuri työmaalla kahden rakennuksen välissä, maassa putkia ja muuta metallia.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät ensimmäisen hiilinegatiivisen sideaineen – merkittävä vaikutus infrarakentamisen päästöihin

Biopohjaisella sideaineella voidaan korvata runsaspäästöisen sementin käyttöä infrarakentamisessa.
Sekajätekasa Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksella.
Kampus, Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Kierrätyskampanja käynnistyy Otaniemen kampuksella

Käynnistämme Otaniemen kampuksella jätteiden kierrätyskampanjan lokakuun alussa. Tavoitteena on lisätä kierrätysastetta ja vähentää sekajätteen määrää.