Uutiset

Professori Matilda Backholm: Mikro- ja makromaailmojen välissä

Matilda Backholm on sekä uusi kasvo että vanha tekijä Teknillisen fysiikan laitoksella. Aallossa ja muissa yliopistoissa vietettyjen tutkijavuosien jälkeen hän aloitti tänä syksynä laitoksen apulaisprofessorina. Backholm johtaa Living Matter -tutkimusryhmää, joka selvittää erittäin pienten organismien liikkeen fysiikkaa.
Professor Matilda Backholm facing the camera

Yksi Aallon teknillisen fysiikan laitoksen vahvuusalueista on pehmeä ja elävän aineen tutkimus. Tällaisia aineita ovat muun muassa organismit, kasvit ja erilaiset pinnat. Uusi apulaisprofessori Matilda Backholm tuo oman panoksensa aiheen tutkimukseen.

 Aalto on tuttu paikka professori Backholmille. Tutkinnot ja työkokemusta hän hankki muun muassa Tanskasta ja Kanadasta ennen kuin tuli Aaltoon postdoc-tutkijaksi vuonna 2015. Matildan mukaan tieteellinen uteliaisuus ja halu oppia uutta on ajanut häntä eteenpäin aina.

— Huomasin että laitosjohtaja Robin Rasin ryhmässä oli postdocin paikka avoinna. Se oli aika kaukana siitä mitä olin aiemmin tutkinut, ja juuri siksi halusin mukaan. Olin Rasin ryhmässä yhteensä seitsemän vuotta kunnes aloitin tänä syksynä apulaisprofessorina.

Mikro- ja makromaailmojen välissä

Backholm on kehittänyt uudenlaisen voimasensorin käyttäen hiusta ohuempaa lasiputkea eli mikropipettiä. Tällä voimasensorilla voidaan havaita ja mitata aina joistakin millimetreistä mikrometrien pituisten organismien liikettä. Menetelmä avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia, sillä tällä skaalalla ei ole aiemmin työskennelty. Backholmin ja Living Matter -ryhmän työ on ensimmäinen laatuaan Aallolla ja merkitsee myös uutta avausta pehmeän aineen fysiikan tutkimuksen maailmassa.

—Mittaamme mikropipetillä alle millimetrin pituisten organismien kasvun, liikkeen ja vuorovaikutuksen fysiikkaa. Kutsun tätä ulottuvuutta "mesoskaalaksi" — koska se ei ole täysin mikroskooppinen tai makroskooppinen kokonsa puolesta, vaan jossain sieltä väliltä. Mesoskaalaa ei ole fysiikassa juuri tutkittu. Nyt voimme esimerkiksi nähdä miten maaperän koostumus vaikuttaa pienen pienten kasvijuurten aineellisiin ominaisuuksiin ja kasvudynamiikkaan. Tutkimusryhmämme suunnittelee ja rakentaa itse näitä mikropipettiin perustuvia voimasensoreita, koska niitä ei ole olemassa muualla.

Tärkeintä on kärsivällisyys  ja hauskanpito

Backholm kannattaa uteliaisuuteen perustuvaa tieteentekemistä. Hänen mukaansa tärkeintä on tutkia sitä mikä on kiinnostavaa ja mennä minne tulokset johdattavat. Usein sitä oppii miten jotakin asiaa ei tule tehdä, mutta joskus lopputuloksena voi syntyä muutosvoimaisia innovaatioita kuten mikropipetti-voimasensori. Tieteentekeminen vaatii kuitenkin tiettyjä ominaisuuksia.

— Mielestäni tärkeintä on kärsivällisyys. Tutkimus on palkitsevaa, mutta joskus se vaatii hieman sisua.

Juuri nyt professori Backholmin ykkösprioriteetti on päästä tuumasta toimeen. Hänellä on jo tulevien vuosien tavoitteet valmiina.

— Käytännöllisesti katsoen tärkeintä on saada laboratorio pyörimään, palkata huippututkijoita ja pitää hauskaa tutkimuksen parissa. Tieteen näkökulmasta haluan tehdä uusia avauksia pienten organismien liikkeen, kasvun ja vuorovaikutuksen fysiikan tutkimukseen.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kaksi mieshenkilöä juhlapuvuissa kiltalippujen edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Yliopisto Julkaistu:

68 tohtoria ja viisi kunniatohtoria – katso kuvat tekniikan alan tohtoripromootiosta

Vuoden 2024 tekniikan alan juhlallinen tohtoripromootio järjestettiin pe 14.6. Dipolissa.
Fajr Asghar vasemmalla ja Vilma Svynarenko oikealla
Yliopisto Julkaistu:

TET-harjoittelijat Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko tutustuivat Aallossa kaikkeen aurinkokennoista Täffän spagettiin

Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko laskivat ensin aurinkokennojen hyötysuhdetta ja kirjoittivat sitten artikkelin uusiutuvasta energiasta.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
Ukrainalaisia lukiolaisia tekemässä biomuovia mikrossa Aalto-yliopisto Juniorin ohjeilla.
Yliopisto Julkaistu:

Rajat ylittävää tiedekasvatusta Otaniemestä Ukrainaan

Aalto-yliopisto Junior järjesti keväällä sarjan etätyöpajoja Kryvyi Rihin kouluihin Ukrainaan. Paikalliset lukiolaiset ja heidän opettajansa pääsivät tutustumaan Aalto-yliopisto Juniorin monialaisiin työpajoihin sekä Aalto-yliopiston toimintaan.