Uutiset

Potilasjärjestelmien käytettävyys ei parantunut neljässä vuodessa

Yksittäisissä toiminnoissa on edistytty, mutta yleisarvosana on edelleen vain tyydyttävällä tasolla.
mg_5606_700_400_fi.jpg

Vuosina 2014 ja 2010 toteutetut samanmuotoiset kyselyt ovat osa ensimmäistä potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksia ja käytettävyyttä koskevaa kansallista tutkimusta. Vastaajina kummassakin kyselyssä on ollut yhteensä yli 3000 potilastyötä tekevää lääkäriä.

"Yleinen kokemus ei ole parantunut neljässä vuodessa, vaikka potilastietojärjestelmien ongelmat olivat tiedossa jo 2010. Keskimääräinen lääkärien antama kouluarvosana järjestelmien käytettävyydelle on 6-7, tyydyttävää tasoa", kertoo tutkija Johanna Kaipio Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

Vastaajat ovat kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä, ja tutkimuksen tulokset edustavat heidän kokemuksiaan näiden tietojärjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä.

Paremmat arvosanat yksityiseltä sektorilta

Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevät lääkärit antoivat käyttämilleen potilastietojärjestelmille yleisesti ottaen huonoimmat arvosanat kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät kollegansa.  Joidenkin tuotemerkkien arvosanat olivat jopa huonontuneet vuodesta 2010 vuoteen 2014.

"Kanta ja eResepti eivät ole onnistuneet helpottamaan lääkärien työtä, eikä yhteistyö ja tiedonvaihto eri organisaatioissa työskentelevien lääkärien välillä, saati lääkärin ja potilaan välillä, toimi vielä toivotulla tavalla. Toisaalta tutkimus nosti esiin yksittäisiä toiminnallisuuksia, joissa on tapahtunut kehitystä. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmien tuki lääkitysvirheiden estämiselle, potilaan lääkelistan selkeys sekä yhteenvetonäkymä potilaan tilanteesta", kuvailee Kaipio.

Tutkimustulosten perusteella potilastietojärjestelmien käyttö ei vielä tue tai tehosta lääkärien rutiinitehtävien suorittamista tavoitellulla tavalla. Kehitystyö on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tietojärjestelmien käytön odotettavissa olevat hyödyt ja tukea potilasturvallisuuden toteutumista.

"Yksi mahdollinen paikka vaikuttaa uuden tietojärjestelmän tai -version käyttötapoihin ja tietojärjestelmien mahdollistamiin työprosessien muutoksiin on käyttöönottovaihe. Tällöin on hyvä tunnistaa myös mahdolliset käytettävyyteen liittyvät puutteet. Henkilökuntaa tulee tukea muutoksessa ja muutosten pitää olla suunniteltuja. Nämä näkökulmat otetaan huomioon juuri alkaneessa COPE-hankkeessa, jossa tutkitaan, miten ammattilaisia voidaan tukea terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöönotossa", lisää Kaipio lopuksi.

Tutkimus on julkaistu äskettäin Medical Informatics –lehdessä. Myös Lääkärilehdessä on julkaistu useampia artikkeleita vuosina 2010 ja 2014 toteutettuihin tutkimuksiin liittyen. Tutkimuksessa olivat Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen lisäksi mukana Lääkäriliitto, Helsingin yliopisto ja HUS, THL, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, sekä Victorian yliopisto Kanadasta. Lääkärien käyttäjäkokemuksia kartoittava tutkimus toteutetaan uudelleen vuonna 2017.

Lisätietoa:

Artikkeli

Johanna Kaipio
Tutkija
Tietotekniikan laitos
[email protected]
+358 50 593 6822

COPE-hanke

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Otaniemi campus above / photo: Aalto University, Matti Ahlgren
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: jäädytettyjä laajentumistoimia, kiihtynyttä innovaatiotoimintaa ja uusia osaamistarpeita

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.
Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.