Uutiset

Opiskelijat selvittivät PwC:lle uuden EU-lainsäädännön vaikutuksia suomalaisiin alustayrityksiin

PwC:n toimeksi antamassa projektissa selvitettiin sääntelyiden vaikutusta alustatalouden toimijoiden liiketoimintamalleihin sekä datankäyttömahdollisuuksiin.
Räätälöity opiskelijoiden yritysprojekti PwC:lle, työryhmä
Opiskelijat Pinja Laine ja Vivi Mattsson, Antti Niku, Jari Kärkkäinen, Tuomas Leinonen ja Juha Laitinen PwC:ltä ja projektin akateeminen ohjaaja Timo Seppälä Aallosta

Alustatalous on suhteellisen uusi ilmiö, eivätkä siihen liittyvät verotusmenettelyt ole pysyneet nopean kehityksen tahdissa. Tulevaisuudessa digitaalisilla alustoilla tapahtuvien transaktioiden verotukseen tullaan kuitenkin kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota. Tällä hetkellä monet alustavälitteiset ostot mahdollistavat harmaata taloutta sekä verotettavan tulon virtaamisen eri maahan kuin palvelun kulutuspaikkaan.

“Lainsäädännön muutosten ja niiden vaikutusten ymmärtäminen eri toimialojen liiketoimintamalleihin on meille erittäin tärkeää, koska neuvomme asiakkaitamme jatkuvasti liiketoiminnan ja lainsäädännön rajapintaan liittyvissä erityiskysymyksissä. Kansainvälisten ja EU-tasoisten lainsäädäntöjen laatiminen pirstaloituneeseen digitaaliseen liiketoimintaan, kuten alustatalouteen, on haastava tehtävä. Uudella sääntelyllä voi olla kauaskantoisia ja yllättäviäkin vaikutuksia yritysten liiketoimintaan eri maissa, ja haluamme ymmärtää sääntelyn vaikutuksia mahdollisimman hyvin jo aikaisessa vaiheessa”, sanoo Tuomas Leinonen, Senior Associate, Tax & Legal, PwC.

Kesällä 2021 toteutetun räätälöidyn yritysprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten alustatalouden yritysten valmiutta implementoida uutta EU-lainsäädäntöä sekä niiden kyvykkyyksiä datanhallintaan liittyen. Projektiin tarttuivat yritysjuridiikan opiskelija Pinja Laine sekä tieto- ja palvelujohtamisen opiskelija Vivi Mattsson. Akateemisena ohjaajana toiminut tuotantotalouden laitoksen professori sekä ETLAn johtava tutkija Timo Seppälä toi projektiin vahvaa osaamista alustatalouden sekä digitalisaation aihealueista.

“Suurimpia syitä alustatalouden ilmiön leviämiseen on ollut asiakastarpeiden pirstaloituminen. Asiakastarpeiden pirstaloituminen on taas johtanut asiakaskohtaisen datan määrän merkittävään kasvuun, dataa on jaettu vapaasti eri alustatoimijoiden kesken. Kansainvälisen ja EU-tasoisen lainsäädännön tavoitteena on palauttaa datan jakamisen kontrolli asiakkaalle. Mutta onko säätelyä jo liiaksi?”, kysyy Timo Seppälä.

Kirjallisuuskatsaus sekä haastatteluja

Projektin ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen sekä asiantuntijahaastattelujen avulla, mitkä uudet EU-tason säädökset tulevat lähitulevaisuudessa vaikuttamaan suomalaisiin alustayrityksiin. Seuraavassa vaiheessa haastateltiin eri alustatoimijoiden edustajia kartoittaen erityisesti yritysten kyvykkyyksiä sekä valmiutta implementoida tulevaa lainsäädäntöä liiketoimintaansa sekä mahdollisia tarpeita ulkopuoliselle tuelle. Lopuksi asiakas sai Business Casen projektin tuloksista.

“Vapaamuotoiset keskustelut osoittautuivat antoisaksi tutkimusmenetelmäksi tässä projektissa. Alustatalous käsitteenä ja erityisesti siihen liittyvät säädökset ovat monelle edelleen epäselviä, joten oli todella mielenkiintoista päästä vaihtamaan ajatuksia aiheesta asiantuntijoiden kanssa”, Vivi Mattsson kertoo.

EU-lainsäädäntöön liittyen tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla käsittelevää DAC7-direktiiviehdotusta, joka tuo alustayrityksille uusia raportointivaatimuksia alustoilla toimivia tahoja kohtaan. Uudet raportointivaatimukset koskevat erityisesti alustalla toimivia myyjiä — niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä. DAC7-direktiivin on tarkoitus astua voimaan vuonna 2023.

Lisäksi tutkittiin DAC7-direktiivin vuorovaikutusta yksityisyydensuojaa koskevan GDPR-asetuksen sekä Euroopan unionin digipakettiin liittyvien Digital Services Actin (DSA) sekä Digital Markets Actin (DMA) kanssa. DSA:n ja DMA:n asettamat vaatimukset liittyvät kuitenkin erityisesti suurten kansainvälisten yritysten toimintaan vaikuttaen suomalaisiin alustoihin lähinnä suojaavasti, joten niiden tarkastelu jäi kirjallisuuskatsauksen jälkeen vähemmälle.

“Projekti antoi paljon käytännön kokemusta todellisen Business Casen luomisesta alusta loppuun, mikä oli innostavaa. Aihe oli erittäin mielenkiintoinen, ja siitä oli hienoa päästä keskustelemaan alan asiantuntijoiden kanssa. Kokonaisuudessaan projekti opetti paljon uutta ja nosti esiin hyvinkin erilaisia näkökulmia aiheeseen liittyen”, kertoo Pinja Laine.

Suomalaisten alustayritysten datanhallintatavat ja DAC7-direktiivin vaatimusten mukainen digitaalinen liiketoiminta

Datanhallinnan osalta projektissa tutkittiin alustayritysten kykyä kerätä, analysoida ja raportoida dataa. Alustayritysten tämänhetkiset kyvykkyydet datanhallintaan ja datan strukturointiin liittyen vaikuttavat vahvasti yritysten valmiuksiin implementoida uutta lainsäädäntöä tehokkaasti.

Keskeiseksi kysymykseksi nousi se, ovatko suomalaisten alustayritysten datanhallintatavat ylipäätään sopivia DAC7-direktiivin vaatimusten mukaiselle digitaaliselle liiketoiminnalle. Yleisesti alustayritysten on haastavaa huomata juuri itselleen tärkeä data sekä sen hyödyntämismahdollisuudet. DAC7-direktiivin tullessa voimaan alustayritykset saattavat joutua keräämään myös omalle liiketoiminnalleen hyödytöntä dataa, mikä lisää työtaakkaa näissä yrityksissä. Toisaalta esimerkiksi vahvan tunnistautumisen vaativilla alustoilla myös DAC7-direktiivin vaatima data oli usein jo valmiiksi kerättynä.

Tutkimuksessa korostuivat alustayritysten erilaiset lähtökohdat sekä uuden EU-lainsäädännön implementointiin että datanhallintaan. Uusi EU-lainsäädäntö koettiin usein etupainotteisesti raskaaksi, mikä saattaa osaltaan hidastaa esimerkiksi innovaatioita. Kokonaisuudessaan uuden sääntelyn tuominen alustatalouden alalle nähtiin kuitenkin positiivisena ja markkinaa selkiyttävänä asiana.

“Projektissa on saavutettu hyvin sille asetetut tavoitteet, ja tulokset on tiivistetty helposti luettavaksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Projekti on vahvistanut meillä jo olemassa olleita aavistuksia, mutta myös tuonut esiin uusia näkökulmia. Saimme aiempaa paremman kokonaiskuvan suomalaisten alustatalouden toimijoiden valmiudesta noudattaa voimaantulevien sääntelyiden vaatimuksia”, sanoo Tuomas Leinonen PwC:ltä.

Samoilla linjoilla on myös Jari Kärkkäinen, Director, Tax and Legal Technology, PwC. ”Olen erittäin tyytyväinen projektiin. Aluksi pohdin, onko aihe liian abstrakti opiskelijoille, mutta olin väärässä. Projektin alussa keskustelimme hyvinkin laajasti sääntelystä ja mietin, teemmekö tutkimusaiheesta liian laajan. Onneksi opiskelijat ottivat viestin hyvin vastaan ja ymmärsivät aiheen oikein. Tulokset oli pakattu hienosti business case -muotoon. Myös vapaa keskustelu sääntelyn maailmasta oli arvokasta ja silmiä avaavaa.”

Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit / Customized Student Business Projects

Kauppakorkeakoulun Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit -konsepti on suunniteltu yrityksille tehtäviä tutkimus- ja selvitysprojekteja varten ja sen lähtökohtana ovat yrityksen tarpeet.

Lue lisää
Opiskelijoita Kauppakorkeakoululla. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Charlotte Henriksson, Kauppiksen opiskelija
Opinnot Julkaistu:

Alppihiihdossa tarvitaan lihasvoimaa, nopeutta, kestävyyttä ja henkistä kanttia

Alppihiihtäjä Charlotte Henriksson opiskelee ensimmäistä vuottaan Kauppakorkeakoulussa.
From left to right: Lasse Kukkonen, Ida Parkkinen, Luisa Cardoso and Elias Keski-Nisula
Opinnot Julkaistu:

Tutustu Uniten opiskelijaedustajiin Eliakseen, Idaan, Lasseen ja Luísaan

Unite!-yliopistoallianssilla on oma opiskelijayhdistyksensä, SURE!
Hollmen Reuter Sandman arkkitehtien suunnittelema Naisten keskus Senegalissa
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Naisarkkitehdit esille

Suomalaiset arkkitehdit Saija Hollmén, Jenni Reuter ja Helena Sandman ovat mukana 100 Women: Architects in Practice -kirjassa.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.