Tuoreen tutkimuksen mukaan naiset epäröivät uran kannalta hyödyllisten verkostojen rakentamista, koska he aliarvioivat omaa kykyään tuoda lisäarvoa verkostojen muille jäsenille. Naiset myös uskovat hyötyvänsä verkostoista niiden muita jäseniä enemmän ja pelkäävät siksi jäävänsä kiitollisuudenvelkaan.
”Erilaiset verkostot ovat uralla etenemisen kannalta hyödyllisiä kaikille, mutta tutkimustieto osoittaa miesten hyötyvän verkostoista naisia enemmän. Naisten tehottomamman verkostoitumisen taustalla ovat muun muassa haasteet työn ja perheen yhteensovittamisessa ja se että verkostot rakentuvat usein miehiä kiinnostavien teemojen tai aktiviteettien ympärille”, kertoo johtamisen professori Marjo-Riitta Diehl.
”Omat tutkimustuloksemme osoittavat lisäksi, että taustalla vaikuttavat myös nimenomaan naisille ominaiset syyt, kuten turha vaatimattomuus, oman arvon aliarviointi ja pelko kiitollisuudenvelkaan jäämisestä.”
Myös stereotypiat, joiden mukaan proaktiivinen ja oman hyödyn tavoittelemiseksi tapahtuva verkostoitumisen sopii miehille, mutta ei naisille, voivat saada naiset epäröimään vaikutusvaltaisiin verkostoihin pyrkimistä. Koska työelämässä kuitenkin tarvitaan osaavia naisia, Marjo-Riitta Diehl haluaa rohkaista naisia verkostoitumaan nykyistä tehokkaammin. Keinot, joilla nykytilanne voidaan muuttaa, eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia, vaan rohkaisua tarvitaan monilla rintamilla.
”Pelkkä kehotus olla itsevarmempi ja tuoda itseään enemmän esille ei yksin saa naisia verkostoitumaan tehokkaammin. Tarvitaan esimerkiksi huolella suunnitteluja mahdollisuuksia verkostoitua ja uralla korkealle edenneitä henkilöitä, jotka auttavat naisia ottamaan ne ensimmäiset tärkeät askeleet verkostojen luomisessa”, Diehl sanoo.
Professori Marjo-Riitta DiehlPelkkä kehotus olla itsevarmempi ja tuoda itseään enemmän esille ei yksin saa naisia verkostoitumaan tehokkaammin.
Mutta mitä mieltä tutkija on varta vasten naisille tarkoitetuista verkostoista? Jos ne kerran toimivat miehillä, miksi ne eivät toimisi myös naisilla?
”Valitettavasti tutkimustuloksemme eivät yksiselitteisesti tue vain naisille tarkoitettujen verkostojen paremmuutta. Tämä johtuu siitä, etteivät uran eri vaiheessa olevien naisten verkostoitumistarpeet välttämättä kohtaa”, Marjo-Riitta Diehl kertoo.
”Havaitsimme, etteivät harvat urallaan korkealle edenneet naiset kenties koe tarvetta verkostoitua nuorempien naisten kanssa, koska he ovat jo kaiken saavuttaneet miesten kirjoittamien sääntöjen mukaan. Uransa keskivaiheilla olevat naiset taas tietävät, että huipulle pääsy vaatii paljon, ja jos he lisäksi elävät ruuhkavuosia, he usein odottavat hyötyvänsä verkostoista ja saavansa kunnon vastinetta verkostoitumiseen käyttämältään ajalta. Nuorimmat naiset eivät puolestaan ehkä edes koe sukupuolta uraan vaikuttavana asiana. He saattavat hakea verkostoitumistilaisuuksista enemmän viihdettä kuin tietoista uran kannalta tärkeiden suhteiden luomista.”
Vain naisille tarkoitetut verkostot voivat kuitenkin myös olla hyödyllisiä naisten työurien kehittymisen kannalta, sillä niissä kuullaan esimerkiksi avoimista työpaikoista tai vaihdetaan kokemuksia palkkaneuvotteluista.
Naiset näyttävät verkostoituvan mielellään ”siinä sivussa”, eli verkostoituminen voi tapahtua jonkun muun teeman – vaikka sijoittamisen taikka lenkkeilyn – ohessa. Toisaalta niinhän miesten verkostoituminenkin monesti tapahtuu! Onkin tärkeää, että naisille suunnattujen verkostojen tavoitteet määritellään selkeästi ja toiminta suunnitellaan sen mukaisesti – ilman, että keskiössä on välttämättä verkostoituminen.
”Naisten verkostoja ei pidä missään nimessä leimata pelkäksi kuohuviinin kilistelyksi, sillä jos niiden tavoitteet ja toiminta suunnitellaan huolellisesti, niissä kyllä voidaan luoda hyödyllisiä suhteita ja siten edistää naisten etenemistä työuralla”, Marjo-Riitta Diehl rohkaisee.
Johtamisen laitoksella aloittaneen professorin (associate) mukaan reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat erittäin tärkeitä, kun pyritään varmistamaan ryhmien ja organisaatioiden yhteistyö.
