Miten millenniaalit näkevät sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden?

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu tällä hetkellä paljon. Yksi ajankohtaisimmista teemoista on sote-palveluiden digitalisoituminen, jossa on vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä. Sähköisten palveluiden tarve ja käyttö kasvavat kuitenkin nopeasti. Voiko palvelujen digitalisoinnista ja itsehoidon painottamisesta löytyä apua perusterveydenhuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisussa?

Perusterveydenhuollon kenttä tutuksi

Deloitte tilasi opiskelijoilta projektityön, jossa oli tarkoitus perehtyä Suomen perusterveydenhuollon kenttään ja tunnistaa mahdollisia kehityskohteita digitalisoimalla erityisesti asiointi- ja omahoitopalveluita. Tehtävään tarttuivat opiskelijat Iiro Hakala ja Vivi Mauno.Iiro on Kauppakorkeakoulun rahoituksen opiskelija, joka opiskelee myös oikeustiedettä Lapin yliopistossa. Vivi puolestaan opiskelee tieto- ja palvelujohtamista Kauppakorkeakoulussa ja terveystaloustieteitä Oslon yliopistossa. Projektityön akateemisena ohjaajana toimi logistiikan aineen vanhempi yliopistonlehtori Markku Tinnilä. 

Suomen sote-toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä on useita. Väestö ikääntyy ja iäkkäiden määrä kasvaa huomattavasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Osaavan työvoiman saatavuuspula näkyy jo monella paikkakunnalla ja useiden sote-alan ammattiryhmien tekijöistä kilpaillaan yhä enemmän. Esimerkiksi vakituisia terveyskeskuslääkäreitä on vaikea saada. Samanaikaisesti sote-palvelujen kysyntä kasvaa. Myös kuntien supistuva talous tuo tilanteeseen omat haasteensa.

Digitalisaation hyötypotentiaali on suuri

Opiskelijat haastattelivat projektia varten terveydenhuollon edustajia ja toimialan ulkopuolisia digitalisaation asiantuntijoita. Kaikki haastateltavat näkivät digitalisaatiossa suurta hyötypotentiaalia. Esimerkiksi yhden arvion mukaan noin kolmannes perusterveydenhuollon käynneistä olisi mahdollista hoitaa digitaalisesti. Tämä puolestaan mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman henkilöstöresurssien käytön ja säästöjä esimerkiksi toimitilakuluissa.

Myös motivaatio palveluiden digitalisaatioon on vahva ja sitä pidetään ainoana mahdollisena ratkaisuna kysynnän kasvaessa ja resurssien vähentyessä. Digitalisaatiosta halutaan saada kaikki hyöty, mutta nykyisellä palveluntuotantomallilla se ei ole mahdollista. Palvelumuotoilu nähdään tässä suuressa roolissa ja mallia voidaan hakea myös toimialan ulkopuolelta.   

Haasteiksi haastatellut kokivat muun muassa monikanavaisen palvelurakenteen, pirstaloituneet järjestelmät ja lainsäädännön jäykkyyden.

Miten digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoa lähivuosina?

Projektin syventävään osioon valittiin lähempään tarkasteluun mielenterveyspalvelut, digitaalinen oirearviointi ja ikääntyneiden palvelut.

Mielenterveyspalveluissa digitaalisilla ennaltaehkäisevillä ja varhaisen puuttumisen toimilla on aiempien tutkimusten mukaan merkittävät kustannusvaikutukset. Digiratkaisuilla voidaan saada koko arvoketjuun jopa 30 %:n kustannussäästöt. Myös digitaalisessa oirearvioinnissa kustannussäästöpotentiaali on huomattava. Oirearviota voidaan hyödyntää erimerkiksi tiedonkeruussa, potilaan oireiden itsetulkinnassa ja kiireellisyyden arvioinnissa.

Ikäihmisille digiratkaisut tuovat turvaa arkeen ja mielenrauhaa läheisille sekä kustannussäästöjä koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi ikääntyneiden kaatumisista voidaan välttää jopa neljännes erilaisilla turvateknologioilla.

On aika siirtyä 2020-luvulle

Projektin lopputulemana opiskelijat toteavat, että perusterveydenhuollon tilanne vaatii vielä digitaalisten työkalujen kehittämistä. Vaikka terveydenhuollossa on tehty useita onnistuneita kokeiluja ja pilotteja, digitaalisten palveluiden kehitys on hyvin pirstaleista. Myöskään laajamittaisia digipalveluiden käyttöönottoja ei ole toteutettu kovin paljon.

Teknisesti monet digitaaliset ratkaisut ovat kuitenkin jo olemassa, ja ne ovat myös helposti sovellettavissa monenlaisiin palveluihin. Palvelumuotoilun avulla näitä palveluita voidaan ottaa myös hauraampien väestönryhmien käyttöön.

Monet terveydenhuoltoon sopivista digiratkaisuista ovat jo käytössä muilla toimialoilla, kuten pankki- tai vakuutussektorilla. Terveydenhuoltopuoli tulee vielä toistaiseksi jäljessä – ja on joiltain osin ”kuin aikamatka 80-luvulle”.

Julkisen sektorin asiantuntijapalveluista Deloittella vastaava osakas Lauri Salmivalli on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Aallon kanssa.

”Yhteistyö sujui alusta alkaen saumattomasti ja hyvin asiakaslähtöisesti. Saimme Aallon toteuttamasta selvityksestä hyviä ja tuoreita näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatiosta ja kehitysnäkymistä”. 

Katso projektin yhteenvetoraportti Deloitten verkkosivuilta.