Uutiset

Meidän on suunniteltava järjestelmämme uudelleen - mutta miten?

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii tiiviimpää yhteistyötä tieteidenalojen välillä.
Redesigning everything for sustainability. Illustration by Marika Latsone

Suomalaiset kuluttavat yli neljä kertaa enemmän energiaa ja raaka-aineita kuin planeettamme resurssien käytön kannalta on kestävää. Olemme alkaneet tajuta, että planeettamme on lämmennyt, mutta tiedämmekö, miten se jäähdytetään. Voivatko muotoilu ja taiteet auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa? 

Julia_Lohmann_Petr Krejci_CoDe_LowRes
Julia Lohmann, nykymuotoilun työelämäprofessori. Kuva: Peter Krejci.

Keskustelimme näistä kysymyksistä ja ketävämpien elämäntapojen haasteista kestävän kehityksen johtamisen professori Minna Halmeen, nykymuotoilun työelämäprofessori Julia Lohmannin ja energiatekniikan (Advanced Energy Solutions) maisteriopiskelija Peppi Seppälän kanssa.

Julia Lohmann toivoi Aalto-yliopiston strategiaprosessin aikana suurta muutosta:

”Meidän on kiireellisesti ajateltava kaikki uusiksi, jos haluamme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tulevaisuudessa: miten kasvatamme ruokaa, mitä materiaaleja tuotamme ja kulutamme, miten matkustamme ja miten teemme yhteistyötä. Meidän tulee käyttää muotoiluosaamistamme tämän päämäärän hyväksi.”

Miten Aallon muiden tieteenalojen ihmiset suhtautuvat tähän lausuntoon?

’Julian kommentti puhutteli minua’, kertoo Aalto Sustainability Hubin johtaja Minna Halme, joka on yli 20 vuoden ajan tutkinut kestävää kehitystä ja johtamista. ’Omasta näkökulmastani vaihtaisin vain yhden sanan: meidän tulee käyttää liiketoimintaosaamistamme tämän päämäärän hyväksi.’

Tekniikan opiskelija Peppi Seppälä on samaa mieltä. ’Voisin puolestani sanoa, että meidän tulee käyttää teknologiaosaamistamme tämän päämäärän hyväksi. Emme voi odottaa vain uusia teknologioita, vaan voimme tehdä muutoksia jo olemassa olevilla tekniikoilla.’

’Kun aloitin opintoni, monet opettajat sanoivat meille, että me olemme se sukupolvi, joka tekee muutoksen. Seuraavat kymmenen vuotta ovat kuitenkin ilmaston kannalta ratkaisevat, emmekä me silloin ole vielä päätöksentekijöitä.’

Nykyiset järjestelmämme rajoittavat

’Tekniikan opiskelijana toivoisin, että miettisimme kriittisemmin, mitä teemme’, Seppälä sanoo. ’Käytämmekö esimerkiksi tutkimusresurssejamme sellaisten materiaalien kehittämiseen, joita on vaikea kierrättää, tai joiden valmistaminen on erittäin energiaintensiivistä?’

Minna Halme uskoo, että nykyinen tieteen meriittijärjestelmä suosii vallitsevaa ajattelumallia, esimerkiksi liiketoiminnan aloilla tutkijoita, jotka kehittävät malleja talouskasvuun perustuvaan ajatteluun.

Tämä hämmästyttää Julia Lohmannia: ’Olen yllättynyt siitä, että tutkimuksen valtavirta toimii kuten ennenkin tällaisen kriisin aikana. Media on täynnä dystopioita, ja tieteentekijät lähes huutavat vaatiessaan kiireellisiä toimenpiteitä. Meidän pitää tehdä aivan valtava muutos nykytilaan verrattuna, joten nykyisen järjestelmän kritisointi on vasta ensimmäinen askel – isoon muutokseen vaaditaan laajaa yhteistyötä tieteenalojen välillä. Meidän on visioitava houkuttelevia tulevaisuuden vaihtoehtoja, ei vain sellaista, jotka ovat lannistavia.’

Julia_Lohmann_Depratment_of_Seaweed_VandA_2013_Petr_Krejci_CoDe_LowRes
Julia Lohmannin Department of Seaweed. Kuva: Peter Krejci

Muotoilijana Julia Lohmann on viime vuodet tutkinut merilevää, uusiutuvaa ja monipuolista raaka-ainetta, jolla voisi korvata vähemmän kestäviä materiaaleja. Levät puhdistavat kasvaessaan meristä ylimääräisiä ravinteita.

Työskennellessään Lontoon Victoria & Albert -museossa muotoilijana, Lohmann perusti merilevän tutkimukseen keskittyvän yhteisön, Department of Seaweedin,joka tarkoitus on jakaa avoimesti uutta tietoa merilevästä. 'Merilevä on yhtä tärkeä materiaalina kuin esimerkiksi savi, tekstiilit tai hopea.'

'Suurin ero on siinä, ettei valtaosaa siitä, mitä kaikkea merilevästä voi tehdä, ei ole vielä suunniteltu. Merilevä on tulevaisuuden materiaali.’

Uusiutuvat materiaalit ovat osa ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa ratkaisua, mutta merkittävin haaste on se, kuinka voisimme tuottaa ja kuluttaa vähemmän. Halmeen kokemuksen mukaan ihmiset kokevat talouskasvun hillitsemisen pelottavaksi, taantuneeksi kehitykseksi, vaikka länsimaissa kulutuksemme ylittää tällä hetkellä nelinkertaisesti sen määrän, joka ekologien laskelmien mukaan on kestävää. 

’Meidät on opetettu ajattelemaan, että vain jatkuva talouskasvu takaa hyvän elämän, emmekä edes halua keskustella vaihtoehdoista. Argumentit ovat aina samat: ehdotatko meidän palaavan asumaan torppiin ja elämään ilman mukavuuksia,’ Halme sanoo.

Lohmann kertoo esimerkin siitä, kuinka Carnegie Mellon -yliopistonTransition Design-laboratorion muotoilijat tekivät suunnitelman vesipulan torjumiseksi Kaliforniassa. Suunnitelma tehtiin yhteistyönä yhteisöjen kanssa, joissa viljelijöiden ja asukkaiden kaltaisilla ryhmillä oli suuria konflikteja. 'Ratkaisuna oli löytää yhteinen tavoite. Tarpeeksi pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, 30 vuoden päästä, kaikki ryhmät haaveilivat samasta asiasta: mahdollisuudesta istua vehreässä puutarhassa yhdessä ystävien kanssa. Kun tavoite on yhteinen, toimenpiteistä on helpompi päästä yksimielisyyteen.’

Dystopiat saavat meidät ymmärtämään muutoksen tarpeen, mutta ne eivät osoita polkua kohti parempaa mahdollista tulevaisuutta. ’Meiltä puuttuvat vielä houkuttelevat vaihtoehdot kestävistä elämäntavoista’, jatkaa Lohmann. 

Minna Halme
Professori Minna Halme

Mikä saisi meidät tuntemaan olomme turvalliseksi? 

’Ehkä meidän ei kannata katsoa tulevaisuuteen, vaan katsoa taaksepäin eri näkökulmasta’, Lohmann ehdottaa. ’Olen kuullut, että Sveitsin elintaso oli 1970-luvulla kestävällä tasolla, ja se ei vaihtoehtona kuulosta niin ankealta.’

Halme on samoilla linjoilla: ’Tutkimus tukee tätä ajatusta, sillä onnellisuutemme länsimaissa ei ole ​​merkittävästi lisääntynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kun perustarpeet on täytetty ja ihmiset luottavat elävänsä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, talouskasvu ei lisää onnellisuutta.’

Lohmann ja Halme ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeätä miettiä, mitä mitataan ja arvostetaan. ’Meidän ei pitäisi pelkästään mitata liiketoiminnan voittoja ja kasvua, vaan mittareilla maksimoida esimerkiksi ihmisten ja ekologisen systeemin hyvinvointia’, Halme sanoo. 

'Tavoitteenamme on pitää maapallo elinkelpoisena, ja resursseja tulisi käyttää sen mukaisesti. Tavoitteen saavuttamisessa myös liiketoimintaosaamisen merkitys on suuri.’

Millaisilla muutoksilla olisi isoja vaikutuksia?

Systeemitasoiselle muutokselle ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua, vaan muutoksia on tehtävä kaikilla tasoilla. IPPC:n asiantuntijaryhmän mukaan meillä on noin vuosikymmen aikaa löytää ratkaisuja, jotka leikkaavat globaalit kasvihuonepäästöt alle puoleen nykytasosta. 

Minna Halme kertoo, että planetaariset resurssirajat huomioivat kohtuutalouden ajattelumallit (degrowth) ovat tällä hetkellä taloustieteellisen diskurssin ulkopuolella, sillä niistä ei keskustella Financial Timesin listaamissa Top 50 -lehdissä

Julia Lohmann innostuu. 'Sehän on erittäin mielenkiintoinen muotoilututkimuksen toimeksianto: kuinka luomme hyvinvointia tilanteessa, jossa talouskasvu on nolla tai negatiivinen.’

Minna Halme alkaa pohtia sitä, mitä tapahtuisi, jos arviointityökalut, tässä tapauksessa vaikutusvaltainen talouslehtien tutkimuslistaus FT50, painottaisivat kestävää kehitystä. ’Sehän synnyttäisi valtavan vipuvaikutuksen liiketalouden ja talouden tutkimuksen painopisteisiin’, hän sanoo. 

Yritysrahoituksessa Halmeen mukaan sijoitusrahastoilla on merkittävä rooli. Jos rahastot investoivat entistä enemmän pitkän aikavälin tuottoihin kvartaalitalouden sijaan, sillä on valtava vaikutus kehitykseen. Pitkäjänteinen sijoittaminen on usein myös taloudellisesti kestävää. 

Neste muutti strategiansa ja päätti panostaa uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen jätteistä. Muutoksen toimeenpano on vienyt 10 vuotta, mutta sen tuloksena Nesteen osakekurssi on noussut yli 500% viidessä vuodessa. ’Tämä onnistui pitkälti siksi, että Suomen valtiolla sijoittajana oli kärsivällistä pääomaa", hän sanoi.

’Nykyinen energiainfrastruktuurimme estää uusien vähähiilisten teknologioiden käyttöönoton niiden ympäristöystävällisyydestä huolimatta’, toteaa Seppälä. ’Ajattelemme, että maakaasu on kestävä vaihtoehto kivihiilelle, vaikka meidän pitäisi tehdä kaikkemme löytääksemme täysin hiilivapaita teknologisia ratkaisuja. Tutkijat ovat laskeneet käytettävissä olevan globaalin hiilibudjetin – tavallaan on olemassa laskuri, joka mittaa kuinka paljon hiiltä meillä on jäljellä.’

​​​​​​

Peppi Seppälä, Julia Lohmann and Minna Halme discussing

Kuinka taide ja muotoilu voivat vaikuttaa?

Seppälän mukaan yksilötasolla ihmisten on ymmärrettävä eri toimintojen mittakaava ja vaikutus. 'Jos ajat pitkän matkan autolla viedäksesi muovisi kierrätykseen, tuotat enemmän päästöjä kuin kierrätys säästää. Kaikkien kannattaisi tutustua Sitran rahoittamaan 1,5 asteen elämäntavat’ -tutkimukseen, jossa on laskettu, mitkä yksittäiset kuluttajan teot vaikuttavat eniten ilmastoon.’

Lohmann uskoo, että muotoilu rakentaa ymmärrystä arkielämän ja tieteen välillä. Taide puolestaan voi antaa näkyvyyttä ideoille, jotka saattavat olla vielä liian radikaaleja tai etäisiä tieteelle.

'Tutkimusraportilla ei ole merkitystä ihmiselle, ennen kuin hän ymmärtää sen yhteyden omaan elämään. Muotoilijat ja taiteilijat tekevät ilmiöitä ymmärrettäväksi tarinankerronnan keinoin.’

’Muotoilu on tieteenala, joka yhdistää erilaisia ilmiöitä ihmisten arkeen ja käyttäytymiseen. Lopulta arjessa tapahtuvat päätökset ja toimintatavat ovat se taso, jolla kaikki muutokset tapahtuvat.’

Lohmann opetti tänä keväänä Tukholman KTH-korkeakoulun kanssa kurssin merentutkimuslaitoksessa Kristinebergissa, Ruotsissa.

'Merentutkijat kertoivat, että meillä on jo tarpeeksi tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sen sijaan, että tutkimme lämpenemistä lisää, meidän on inspiroitava ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään. Tällä tavalla muotoilijat voivat auttaa, voimme saada ihmiset mukaan kertomalla, miksi merten hyvinvoinnilla on meille kaikille iso merkitys.'

 

Teksti: Tiina Toivola
Kuvitus: Marika Latsone

Minna Halme ja Julia Lohmann saivat rahoitusta kestävään kehitykseen liittyviin tutkimushankkeisiinsa Suomen Akatemiasta kesäkuussa 2019.

Critical Tide Seaweed Sculpture Oki naganode by Julia Lohmann photo: Noortje Knulst

Critical Tide -näyttely Designmuseossa

​​​​​​​Merten hyvinvointia tarkasteleva muotoilu- ja tutkimuslaboratorio Designmuseossa 6.9.-27.10.2019.

Tapahtumat
Aalto Sustainability Hub

Aalto Sustainability Hub

Aalto Sustainability Hubin tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri tieteenalojen välillä sekä edistää kestävää kehitystä osana opetusta, kampuskehitystä ja muuta Aalto-yliopiston toimintaa.

Kestävä kehitys
Julia_Lohmann_Depratment_of_Seaweed_VandA_2013_Petr_Krejci_CoDe_LowRes

Professor Julia Lohmann

Professor of Practice in Contemporary Design

Contemporary Design
Professor Minna Halme. Photographer: Veera Konsti.

Tulta päin yhteistyön keinoin

Olemme kestävän kehityksen perimmäisten kysymysten äärellä myös liiketoiminnan tutkimuksessa, sanoo professori Minna Halme.

Uutiset
1,5 degree lifestyles

1.5 Degree Lifestyles

1.5 Degree Lifestyles is a case study about opportunities and suggested pathways for household level carbon footprint reductions to slow global warming to 1.5 degrees, as targeted by the Paris Agreement of the United Nations.

Department of Design
Julia Lohmann

Design professors' insights

How do the professors think about the impact of design – both for Aalto University's Strategy 3.0 and beyond

Aalto University strategy portal

Unfolded

Unfolded -lehti esittelee luovuuteen ja vastuullisiin muutoksiin liittyviä monialaisia hankkeita, kokeiluja ja ajattelumalleja.

Read more
Unfolded_logo
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Professori Nitin Sawhney istumassa rannalla, kuva: Veera Konsti
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Nitin Sawhney, miten kriisit muuttavat meitä?

Työelämäprofessori on nähnyt, miten kriiseissä ihmiset järjestäytyvät ruohonjuuritasolla auttaakseen toisiaan.
red color making sliding shapes on blue background
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Poisoppimisen oppiminen: mitä radikaalisti luova koulutus voisi olla?

Juuso Tervo kehottaa meitä paitsi oppimaan uusia asioita myös oppimaan pois jo opitusta.
Illustration displaying hands writing letters RAND on a yellow background
Tutkimus ja taide Julkaistu:

CodeRefinery siirtyi verkkoon ja houkutteli mukaan yli sata osallistujaa eri puolilta Pohjoismaita

”Kun siirryimme verkkoon, mietimme, miten voisimme auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja tehdä tapahtumasta avoimen kaikille”, sanoo Richard Darst Aalto Science-IT:stä.
Jäteveden käsittely
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jäteveden ravinteista kierrätyslannoitetta

Tutkijoiden kehittämässä NPHarvest-prosessissa otetaan jäteveden typpi ja fosfori talteen.