Tulta päin yhteistyön keinoin

Olemme kestävän kehityksen perimmäisten kysymysten äärellä myös liiketoiminnan tutkimuksessa, sanoo professori Minna Halme.
Professor Minna Halme. Photographer: Veera Konsti.

Vuoden 2017 lopulla yli 15 000 tutkijaa 184 maasta antoi ihmiskunnalle kylmäävän varoituksen: Käytettävissä oleva makean veden määrä on viimeisten 25 vuoden aikana vähentynyt 26 prosenttia. Valtamerten saastuneet ja hapettomat alueet ovat lisääntyneet jopa 75 prosentilla. Lähes 300 miljoonaa hehtaaria metsää on muutettu maatalousmaaksi. Väestönkasvu on lisääntynyt 35 prosenttia. Hiilidioksidipäästöt ja keskilämpötila kasvavat jatkuvasti. Eri lajityyppien eläinten määrät ovat laskeneet 58 prosenttia.

Kun tämän lisäksi kuulee, että noin neljä miljardia maapallon asukasta elää alle viidellä eurolla päivässä, ja että 2–3 miljardin ihmisen uskotaan nousevan kuluttavaan keskiluokkaan 2030-luvun loppuun mennessä, ja että väestömäärä moninkertaistuu kaupungeissa, samoin energian kulutus, luonnonvarojen käyttö ja ilmastoa rasittavat päästöt, alkaa kuunnella aika herkällä korvalla professori Minna Halmetta.

Halme on vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut johtamisen professori ja kestävän kehityksen innovaatioiden tutkimuksen uranuurtaja Suomessa. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Akatemiapalkinto tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Halme toimii tutkimusalansa tavoitteiden edistämiseksi aktiivisesti myös käytännössä.

”Yhteistyö tästä yhtälöstä puuttuu. Kuvittele mielessäsi palava talo, jota joku yrittää sammuttaa vesipyssyllä, toinen leluämpärillä ja kolmas lapiolla samalla, kun he yrittävät kilvan vakuuttaa katsojia ja talon asukkaita oman välineensä erinomaisuudesta”, Halme kehottaa.

”Suhtautumisemme kestävään kehitykseen on kuin palavan talon dilemma. Tunnemme ilmastonmuutoksen, lajien häviämisen sekä köyhyyden ja eriarvoistumisen uhat, mutta yritämme ratkaista niitä kapeilla ja riittämättömillä keinoilla. Yksi uskoo, että kestävän kehityksen saavuttamiseen riittää hiilidioksidista vapaan puunpolton teknologian keksiminen. Toinen vannoo rahoitusratkaisun nimeen: tarvitaan vain järjestelmä, jolla ekologiset ulkoiskustannukset sisällytetään hintoihin. Minä näen tämän niin, että monimutkaiset haasteet edellyttävät yhteistyötä ja erittäin vakavaa ja paneutunutta yhteiskunnallisesti vaikuttavaa monitieteistä tutkimusta.”

Niukkuuden markkinat

Kestävän kehityksen liiketoiminnassa on kyse palvelukonsepteista, jotka eivät tähtää tuotteiden tuottamiseen vaan niihin kohdistuvien tarpeiden selvittämiseen.

”Me luomme ja tutkimme ekologisesti tehokkaita ja kestäviä toimintamalleja, emme itse tuotteita. Tavoittelemme sitä, että maapalloa tuhoavan tulipalon sammuttajat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan suurempi tavoite: keksiä mitä pitää tehdä, että palot eivät syttyisi,” Halme toteaa.

Tavallisen hehkulampun tarina on hyvä esimerkki ekologisesti kestävästä palvelutuotannosta. Hehkulampun valmistajat huomasivat aikoinaan, että myyntivoitot kasvavat, kun lamppujen käyttöikää lyhennettiin. Nykyajan edelläkäyvä valaisinkauppias ei myykään lamppuja, vaan valoa! Palvelukonsepti takaa, että asiakkaalla on käytössään toimivat valaisimet. Ja kun valon tuottoon tarvittavat lamput ovat kestäviä, kauppias hyötyy itsekin. Tilanne on win-win – ja luontokin voittaa.

New Global -hanke

Halmeen mukaan uudenlaisia ajattelumalleja tarvitaan nimenomaan vähävaraisille mutta kehittyville markkinoille. Tätä hän on viime vuodet toteuttanut Aalto-yliopiston neljä korkeakoulua yhdistävässä New Global -hankkeessa. Siinä tutkitaan köyhyyttä vähentäviä, resurssiniukkoihin ympäristöihin soveltuvia liiketoimintapohjaisia vesi-, energia- ja asumisinnovaatioita. Tässä suomalaisyrityksille ovia avanneessa hankkeessa on kehitetty uudenlaisia tapoja säästää luonnonvaroja erityisesti Tansaniassa, Keniassa ja Intiassa.

Minna Halmeen tutkimusryhmä on ollut muun muassa avustamassa Tansaniassa kuitumateriaaleja valmistavan Ahlstromin hanketta, joka keskittyy vedenpuhdistukseen. Nanomaji-suodatusratkaisu perustuu nanoteknologiasuodattimeen eikä vaadi sähköä. Se on kotitalouksille edullisempi tapa kuin veden puhdistaminen keittämällä, eikä siitä synny terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä kuten nykyisestä puuhiilellä keittämisestä.

Suomalainen Slidetech on puolestaan frugalisoinut sahansa pienimuotoisen tansanialaisen metsäteollisuuden tarpeisiin. Slidetechin sahalla puusta voidaan käyttää lankuksi 80 prosenttia enemmän kuin Tansaniassa yleisesti käytettävillä heikkolaatuisilla Ding Dong -sahoilla.

Intialainen aurinkoenergiayritys Boond on kehittänyt yhdessä Aallon energiatutkijoiden ja New Global -hankkeen kanssa aurinkoenergian älykästä sähkönkulutuksen mittarointia Intian köyhiin kyliin.

”Niukkuuden innovaatiot, niin sanotut frugaalit innovaatiot, saavat alkunsa olosuhteissa, joissa rahaa ja materiaaleja on vähän. Ne ovat resurssitehokkaita, yksinkertaisia, helppoja käyttää, kestäviä, ne voimaannuttavat yksilöitä ja yhteisöjä, luovat työpaikkoja ja auttavat osaltaan köyhyyden vähentämisessä”, Halme kuvailee.

Hyvä esimerkki niukkuuden innovaatiosta on Nokia 1110 -puhelinmalli, jossa ovat vain puhelimen alkuperäiset perustoiminnot. Se on erittäin kysytty Afrikan markkinoilla.

Monet yritykset maailmalla etsivät uusia markkinoita, ja moni kehittyvissä maissa jo toimiva yritys haluaa parantaa toimintatapojaan kestävämmiksi. Tässä prosessissa useat eurooppalaiset maat ovat meitä edellä. Suomessa keskustelu liiketoiminnan roolista köyhyyden vähentämisessä on Halmeen mukaan käynnistynyt vasta viime vuosina. Halme onkin yhdessä Sini Suomalaisen kanssa kirjoittanut suomalaisille yrityksille oppaan Miten innovoida kehittyvillä markkinoilla.

Hub auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia

Aalto-yliopisto perusti vuoden 2018 alussa Aalto Sustainability Hubin edistämään kestävän kehityksen tieteidenvälistä tutkimusta ja opetusta. Hubin luomiseen osallistui yli 50 professoria ja tutkijaa. Nyt Hub yhdistää 300 kestävän kehityksen parissa työskentelevää aaltolaista. Professori Halme toimii sen johtajana.

Yksi Hubin tavoitteista on vastuullisuuden integroiminen osaksi yliopiston kaikkea opetusta vuoteen 2020 mennessä. Toiminnan keskeiset pilarit ovat kiertotalous, yhteinen luominen sekä kampuksen käyttäminen elävänä laboratoriona.

”Korostamme ratkaisujen tuottamista poikki- ja ylitieteellisesti: eri alojen tutkijoiden yhteistyöllä ja yhdessä yhteiskunnan muiden tahojen kanssa.”

Tutkijat pohtivat muun muassa materiaalien uusiokäyttöä, luovat ratkaisuja puhtaan veden tuottamiseen niukoissa olosuhteissa sekä tutkivat, miten köyhyyttä voisi lievittää ja mitä siihen tähtäävä talous tarkoittaa, esimerkiksi ilmastorahoituksen yhteydessä.

Otaniemen kampus toimii ”elävänä laboratoriona”, living labina, kestävien energiaratkaisujen tutkimuksessa. Geotermistä lämpöä hyödynnetään  rakennuksissa. Vesitutkijoiden NPharvest-projektissa selvitetään ravinteiden talteenottoa nestemäisistä jätteistä. Siinä hyödynnetään vesitekniikan laboratorion osaamista ja laitteistoa fosforin talteenotossa – muun muassa asentamalla joihinkin kampuskiinteistöihin erottelevat vessat.

Minna Halmeen teesit
1. Kestävän kehityksen ongelmat voi nähdä innovaatioiden lähteenä. Yritykset voivat radikaalisti tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uudistamalla osallistua niiden ratkaisemiseen ja siten löytää uusia markkinoita.
2. Kiertotaloudella tarkoitamme maailmaa systeeminä, jossa ihminen ja luonto nivoutuvat toisiinsa lukemattomilla eri tavoilla ja jossa edistetään systeemisesti tasapainoisia ratkaisuja.
3. Resurssiniukat innovaatiot voimaannuttavat yksilöitä ja yhteisöjä, luovat työpaikkoja ja auttavat osaltaan köyhyyden vähentämisessä.

Teksti: Eeva Pitkälä. Kuva: Veera Konsti.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuva osoittaa, miten valmistetaan biosynteettistä hämähäkinseittiä suurjännitteen avulla
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämähäkkisilkki syntyy, kun mikrobeihin lisätään hämähäkin DNA:ta

Hämähäkki on opettanut tutkijoita tuottamaan synteettistä biomateriaalia, josta voi tulevaisuudessa valmistaa hyvin monenlaisia tuotteita vaatteista autonosiin.
Mika Jalava – The water we eat
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vesi, jonka syömme

Peräti 70 prosenttia elämälle arvokkaasta makeasta vedestä kuluu ruuantuotantoon. Ruokavalioihin tarvitaan muutoksia, jotta maapallon vesi riittää sen vauhdilla kasvavalle väestölle.
Olli Ikkala
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Luonnosta oppija

Akatemiaprofessori Olli Ikkala kirii laboratoriossaan kiinni evoluution etumatkaa materiaalien valmistamisessa. Energiapihille yhteiskunnalle urakan tulokset voivat olla ratkaisevia.
Gerfried Stocker. Photo: Pinja Väljä
Aalto Magazine Julkaistu:

Muutoksentekoon tarvitaan luovuutta

Gerfried Stocker luotsaa maailman johtavaa taide- ja teknologiajärjestö Ars Electronicaa Itävallan Linzissä. Hänet vihittiin Aalto-yliopiston taiteen kunniatohtoriksi kesäkuun 13. päivän promootiojuhlassa.