Uutiset

Matala koulutustaso on selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana

Maksuhäiriömerkintöjä on keskimääräistä useammin myös lapsiperheillä ja äskettäin eronneilla, ja niiden kasaantuminen on yleistä erityisesti nuorilla ja luottokortti- ja osamaksuvelkaisilla, tuore tutkimus osoittaa.
Kuvassa näkyy kaaviokuva tutkimusraportista.
Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Grafiikka tutkimusraportista.

Aalto-yliopiston tutkijat pureutuivat tuoreessa tutkimuksessaan suomalaisten maksuhäiriömerkintöihin vuosina 2015–2020 ja selvittivät niiden taustoja yhdistämällä ensimmäistä kertaa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterin tiedot Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon. Näin tutkimus antaa uutta pohjaa maksuhäiriöihin liittyvään tietopohjaiseen päätöksentekoon.

Tutkimuksen mukaan maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, ja täysi-ikäisistä suomalaisista niitä on jo 8,3 prosentilla.  Keskimääräistä useammin merkintöjä on pelkän peruskoulun käyneillä, alaikäisten lasten vanhemmilla sekä myös äskettäin avioliitosta eronneilla. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, työttömillä ja valtion korkotuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvilla maksuhäiriömerkintöjä on keskiarvoa enemmän

Tutkijoiden mukaan selkein maksuhäiriöihin liittyvä yhteinen nimittäjä on matala koulutustaso.

Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask

”Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Yli yhdeksän keskiarvollakin maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on pelkän peruskoulun käyneillä 27 prosenttia eli suurempi kuin minkään korkeamman koulutustason omaavilla. Tulos on sama sekä naisilla että miehillä”, kertoo professori Elias Rantapuska.

Rahoituksen laitoksen tutkijoista koostuvan työryhmän mukaan tulos osoittaa, että taloudellisen lukutaidon opettaminen olisi mitä ilmeisimmin vaikuttavinta juuri peruskoulussa.

”Talouden lukutaitojen opettaminen varsinkin niille nuorille, joita koulunkäynti ei kauheasti innosta, on varmasti haaste. Kuitenkin velan määrän sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, jos mikä, on tärkeä kansalaistaito”, Rantapuska sanoo.

Maksuhäiriöt ovat selvästi yleisempiä myös talouksissa, joissa asuu yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi ja joissa vanhempi on alle 30-vuotias.

”Aiempi käsitys, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnät olisivat lapsettomilla henkilöillä lapsiperheitä yleisempiä, ei saa tukea aineistostamme. Toisaalta on hyvä huomata, että tämä on kuvaileva tutkimus, joka ei anna tietoa syy-seuraussuhteista. Emme siis voi näiden tulosten perusteella vetää sitä johtopäätöstä, että lasten syntymä aiheuttaisi perheessä maksuhäiriöitä”, Rantapuska toteaa.

Maksuhäiriöt kasaantuvat nuorille ja osamaksu- ja luottokorttivelkaisille

Noin 450 000 suomalaista sai 2015–2020 kattavan tutkimusjakson aikana vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän. Yhteensä merkintöjä kirjattiin 8,8 miljoonaa, eli niitä kertyi keskimäärin 19,4 jokaista merkinnän saanutta kohden. Maksuhäiriöt näyttävät paitsi lisääntyvän myös kasaantuvan entistä vahvemmin samoille henkilöille.  

”Maksuhäiriökierteestä puhutaan paljon, mutta julkaistua määrällistä tutkimustietoa on ollut niukasti. Tutkimusraporttimme onkin ensimmäinen, jossa raportoidaan suomalaisten maksuhäiriöiden kasaantumista ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä”, sanoo tutkijatohtori Niilo Luotonen.

Luotosen mukaan maksuhäiriömerkinnät näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille ihmisille ja niille, joiden maksuhäiriömerkinnän taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.

”Sen sijaan sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Yhteenvetona voi sanoa, että jos henkilö saa yhden maksuhäiriömerkinnän, todennäköisyys saada lisää merkintöjä seuraavina vuosina on hyvin suuri.”

Tutkimusjakso osui osittain koronakriisin aikaan, mutta koronakriisi ei näytä lisänneen maksuhäiriöiden kokonaismäärää. Tutkimusraportti paljastaa kuitenkin mielenkiintoisen yksityiskohdan: vakuudettomille kulutusluotoille syyskuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto näyttää lisänneen sellaisia maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.

”Se, että luottokortti- ja osamaksusyistä syntyneet maksuhäiriöt ovat lisääntyneet korkokaton asettamisen jälkeen, kertoo mahdollisesti siitä, ettei vakuudettomia kulutusluottoja ole enää saatu. Jos hankinnat on tällaisessa tilanteessa tehty osamaksulla tai luottokortilla, näistä syntyneet maksuhäiriöt ovat näkyneet maksuhäiriömerkintöinä nopeammin kuin vakuudettomista kulutusluotoista syntyneet merkinnät”, Elias Rantapuska sanoo.

Lisätiedot:

Professori Elias Rantapuska
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoituksen laitos
[email protected]
040 353 8419

Lisätietoa tutkimuksesta, tutkimusraportti sekä tutkimusraportin kuviot ja taulukot löytyvät Maksuhäiriöt yhteiskunnallisena ongelmana -tutkimuksen sivustolta:

https://www.aalto.fi/fi/rahoituksen-laitos/maksuhairiot-yhteiskunnallisena-ongelmana

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Image depicts a white wall with the words IV Konehuone OLO sprayed on it in red, referring that the engine room for AC is that way.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto julkistaa kilpailut rakenteilla olevan korttelin taideteoksista

Kilpailuilla haetaan teoksia rakenteilla olevaan Aalto Works -kortteliin.
Elisa Mekler
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä EU-rahoitus Aaltoon – uusi projekti valjastaa psykologian teoriat pelikehityksen hyödyksi

Psykologian tutkimus tarjoaa pelikehittäjille arvokasta tietoa pelaamisen motivaatiosta ja vaikutuksista – jos tutkimusta osataan hyödyntää oikein.
Nanolaser kytkettynä päälle (ylhäällä) ja pois päältä (alhaalla) ulkoisen magneettikentän avulla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Fyysikot oppivat hallitsemaan nanolasereita etäältä magneettikentän avulla

Ilmiön salaisuus on poikkeuksellisessa materiaalissa ja sopivasti järjestetyissä nanopartikkeleissa. Tutkimus voi osoittaa tien kohti ennennäkemättömän vakaata signaalinkäsittelyä.

The apparatus consisted of a micron-scale aluminium superconductor separated from a normal conductor – metallic copper – by a thin insulating layer. When Cooper pairs in the superconductor broke, the quasiparticles would tunnel through the insulation to the copper, where the researchers observed them with a charge detector. Picture: Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat todistivat kvanttitietokonetta häiritsevien kvasihiukkasten katoamisen

Aalto-yliopiston tutkijat havainnoivat yhdessä Lundin yliopiston ja VTT:n tutkijoiden kanssa reaaliaikaisesti pienellä alumiinisaarekkeella olevien kvasihiukkasten määrää. Tutkijat pystyivät varausilmaisimen avulla tarkkailemaan, miten Cooperin parien hajoamisesta syntyvät parittomat elektronit tunneloituivat eli karkasivat yksi kerrallaan pois alumiinisaarekkeelta noin sadan mikrosekunnin kuluessa.