Matala koulutustaso on selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana
Aalto-yliopiston tutkijat pureutuivat tuoreessa tutkimuksessaan suomalaisten maksuhäiriömerkintöihin vuosina 2015–2020 ja selvittivät niiden taustoja yhdistämällä ensimmäistä kertaa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterin tiedot Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon. Näin tutkimus antaa uutta pohjaa maksuhäiriöihin liittyvään tietopohjaiseen päätöksentekoon.
Tutkimuksen mukaan maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, ja täysi-ikäisistä suomalaisista niitä on jo 8,3 prosentilla. Keskimääräistä useammin merkintöjä on pelkän peruskoulun käyneillä, alaikäisten lasten vanhemmilla sekä myös äskettäin avioliitosta eronneilla. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, työttömillä ja valtion korkotuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvilla maksuhäiriömerkintöjä on keskiarvoa enemmän
Tutkijoiden mukaan selkein maksuhäiriöihin liittyvä yhteinen nimittäjä on matala koulutustaso.
”Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Yli yhdeksän keskiarvollakin maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on pelkän peruskoulun käyneillä 27 prosenttia eli suurempi kuin minkään korkeamman koulutustason omaavilla. Tulos on sama sekä naisilla että miehillä”, kertoo professori Elias Rantapuska.
Rahoituksen laitoksen tutkijoista koostuvan työryhmän mukaan tulos osoittaa, että taloudellisen lukutaidon opettaminen olisi mitä ilmeisimmin vaikuttavinta juuri peruskoulussa.
”Talouden lukutaitojen opettaminen varsinkin niille nuorille, joita koulunkäynti ei kauheasti innosta, on varmasti haaste. Kuitenkin velan määrän sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, jos mikä, on tärkeä kansalaistaito”, Rantapuska sanoo.
Maksuhäiriöt ovat selvästi yleisempiä myös talouksissa, joissa asuu yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi ja joissa vanhempi on alle 30-vuotias.
”Aiempi käsitys, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnät olisivat lapsettomilla henkilöillä lapsiperheitä yleisempiä, ei saa tukea aineistostamme. Toisaalta on hyvä huomata, että tämä on kuvaileva tutkimus, joka ei anna tietoa syy-seuraussuhteista. Emme siis voi näiden tulosten perusteella vetää sitä johtopäätöstä, että lasten syntymä aiheuttaisi perheessä maksuhäiriöitä”, Rantapuska toteaa.
Maksuhäiriöt kasaantuvat nuorille ja osamaksu- ja luottokorttivelkaisille
Noin 450 000 suomalaista sai 2015–2020 kattavan tutkimusjakson aikana vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän. Yhteensä merkintöjä kirjattiin 8,8 miljoonaa, eli niitä kertyi keskimäärin 19,4 jokaista merkinnän saanutta kohden. Maksuhäiriöt näyttävät paitsi lisääntyvän myös kasaantuvan entistä vahvemmin samoille henkilöille.
”Maksuhäiriökierteestä puhutaan paljon, mutta julkaistua määrällistä tutkimustietoa on ollut niukasti. Tutkimusraporttimme onkin ensimmäinen, jossa raportoidaan suomalaisten maksuhäiriöiden kasaantumista ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä”, sanoo tutkijatohtori Niilo Luotonen.
Luotosen mukaan maksuhäiriömerkinnät näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille ihmisille ja niille, joiden maksuhäiriömerkinnän taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Sen sijaan sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Yhteenvetona voi sanoa, että jos henkilö saa yhden maksuhäiriömerkinnän, todennäköisyys saada lisää merkintöjä seuraavina vuosina on hyvin suuri.”
Tutkimusjakso osui osittain koronakriisin aikaan, mutta koronakriisi ei näytä lisänneen maksuhäiriöiden kokonaismäärää. Tutkimusraportti paljastaa kuitenkin mielenkiintoisen yksityiskohdan: vakuudettomille kulutusluotoille syyskuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto näyttää lisänneen sellaisia maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Se, että luottokortti- ja osamaksusyistä syntyneet maksuhäiriöt ovat lisääntyneet korkokaton asettamisen jälkeen, kertoo mahdollisesti siitä, ettei vakuudettomia kulutusluottoja ole enää saatu. Jos hankinnat on tällaisessa tilanteessa tehty osamaksulla tai luottokortilla, näistä syntyneet maksuhäiriöt ovat näkyneet maksuhäiriömerkintöinä nopeammin kuin vakuudettomista kulutusluotoista syntyneet merkinnät”, Elias Rantapuska sanoo.
Lisätiedot:
Professori Elias Rantapuska
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoituksen laitos
[email protected]
040 353 8419
Lisätietoa tutkimuksesta, tutkimusraportti sekä tutkimusraportin kuviot ja taulukot löytyvät Maksuhäiriöt yhteiskunnallisena ongelmana -tutkimuksen sivustolta:
https://www.aalto.fi/fi/rahoituksen-laitos/maksuhairiot-yhteiskunnallisena-ongelmana
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.