Laskiaisriehan järjestäjät odottavat vapaata yhdessäoloa ja kohtaamisia yli yliopistorajojen

Laskiaisriehalla on vuosikymmenien historia, ja nykyään sitä järjestävät yhdessä Vapaateekkarit sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Vuonna 2021 tapahtumaa ei kuitenkaan järjestetty, joten tiistaina 1. maaliskuuta 2022 tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.

Laskiaisrieha alkaa klo 12, ja yhden jälkeen iltapäivällä on luvassa mäenlaskukilpailu. Välissä on luvassa vapaata hauskanpitoa: esillä on yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka esittelevät toimintaansa omilla telttapisteillään.

Tapahtumaan tulee osallistumaan noin 3000 opiskelijaa, mutta lopullinen määrä riippuu myös säästä. Tapahtuman jälkeen on Laskiaisappro, ja sen kaikki noin 1300 lippua on myyty.

Aallon opiskelijat Henry Pietilä ja Elisa Naskali sekä Aallon alumni Anna Halsas kertovat Laskiaisriehasta, opiskelusta ja opiskelijaelämästä.

Henry Pietilä, mitä erityistä on Laskiaistapahtumassa ja sen tunnelmassa?

Laskiaisrieha oli vuoden 2020 viimeisiä isoja tapahtumia, joten ympyrä sulkeutuu, kun pääsemme järjestämään tapahtuman nyt uudestaan. Laskiaisrieha on ensimmäisiä tämän kokoluokan tapahtumia, joita päästään järjestämään pandemian jälkeen. Viime vuonna päätimme jättää tapahtuman väliin, koska järjestäminen olisi ollut haastavaa emmekä kokeneet sitä vastuulliseksi.

Laskiaisrieha on meille Vapaateekkareille tärkeä tapahtuma ja olen innolla hypännyt järjestelyihin mukaan. Vapaateekkarit on nimestään huolimatta todella poikkitieteellinen porukka, ja tapahtumaa onkin tekemässä opiskelijoita kaikista Aallon kuudesta korkeakoulusta. Meitä on noin kymmenen opiskelijaa, jotka tekevät tapahtumaa melkein päivittäin, ja tapahtumapäivänä paikalla on kymmenittäin lisäkäsiä tuomassa tapahtuman eloon.

Laskiaisrieha on Otaniemen mittakaavassakin ainutlaatuinen, koska siihen osallistuu opiskelijoita Helsingin yliopistosta ja muualtakin. Siellä on mahdollisuus tavata opiskelu- ja työkavereita. Laskemme yhdessä pulkalla ja pidämme hauskaa. Pulkkamäki tulee olemaan kovassa käytössä, jos lumitilanne sen sallii.

Tapahtuma-aamuna on luvassa paljon hommia, että saadaan puitteet pystyyn. Kun kaikki on kunnossa, voi vaan nauttia kovasta menosta. Eniten odotan tapahtuma-aamua.

Elisa Naskali, minkälainen tapahtuma on odotettavissa ja mitä odotat?

Laskiaisrieha on tärkeä Otaniemen ulkopuolisillekin järjestöille. Mukaan on tulossa myös yhdistyksiä, joilla ei ehkä ole niin aktiivista omaa toimintaa. Tänä vuonna on tulossa myös ulkoaktiviteetteja, kuten gladiaattoriareena.

Odotan eniten tapahtumafiilistä, yhdessä olemista, puuhaamista ja opiskelijameininkiä.

Anna Halsas, olet myös mukana Vapaateekkareiden toiminnassa, kerro siitä lisää?

Auttelen niin paljon kuin ehdin Laskiaisriehan järjestelyissä. Se on Vapaateekkareiden isoin ja toistuvin tapahtuma. Sen lisäksi toteutetaan erilaisia juttuja tekijöiden toiveiden mukaan. Yksi näistä on Wappubussi-tapahtuma.

Toisena mainittakoon WiikonWappuSauna vuodelta 2016. Alvarin aukiolle pystytettiin maailman suurin telttasauna, jossa pystyi saunomaan satoja ihmisiä samaan aikaan. Saunalle haettiin Guinnessin ennätystä, mutta se ei mennyt läpi, koska teltta ei ollut kiinteä rakenne.

Henry Pietilä, mitä opiskelet? Minkälaisena korona-aika on sinulle näyttäytynyt?

Olen viidennen vuoden tietotekniikan maisteriopiskelija. Kanditutkinnon olen tehnyt matematiikasta ja systeemitieteistä, tietotekniikka sivuaineenani. Olen tehnyt opintoja myös teknillisestä fysiikasta ja maisteriopinnoissa teen varmaankin sivuaineopintoja myös matematiikasta.

Korona-aika alkoi tosi nopeasti. Yliopisto on tehnyt tosi paljon töitä ja kuunnellut opiskelijoiden palautetta, jotta kurssit olisivat mielenkiintoisia myös etänä. Osa kursseista ja opetusmuodoista tosin kääntyy huonosti etäopiskeluun, kuten laskuharjoitukset.

Olen ollut Fyysikkokillassa aktiivisesti mukana erityisesti vuonna 2019. Toimin fuksikapteenina englanninkielisille fukseille, kun korona-aika maaliskuussa 2020 alkoi. Jaoimme fukseille lakkeja wappuna 2020, ja kaikki oli vähän outoa ja uutta.

Korona-aika on kestänyt hurjan kauan - omasta opiskeluajastani karkeasti puolet. Fuksivuosi ja toinen opiskeluvuosi menivät täysin normaaleissa olosuhteissa, ja tietyllä tavalla ne ovatkin opiskelijaelämän aktiivisimmat vuodet. Tulee käytyä bileissä ja tutustuttua ihmisiin. Opiskelijayhteisö haluaa kuitenkin poikkeusaikanakin pitää kiinni siitä mitä meillä täällä on, vaikka se onkin vähän raskasta.

Olen ollut järjestämässä Laskiaisriehan lisäksi useita isoja tapahtumia, kuten AYY:n vuosijuhlia syksyllä 2021 ja Replay-tapahtumaa helmikuussa 2020. Olen aina hypännyt isoihin saappaisiin; esimerkiksi Replayssa vastasin tapahtuman käytännön järjestelyistä.

Elisa Naskali, mitä sinä opiskelet, entä miten korona-aika on sinulla vaikuttanut opiskeluun ja opiskelijaelämään?

Olen vuoden 2016 fuksi eli kuudennen vuoden opiskelija. Kandivaiheen aloitin lukemalla tietotekniikkaa, ja nyt teen maisteriopintoja CCIS-ohjelmassa Human-Computer Interaction -pääaineessa. Päädyin tietotekniikkaan, koska aikoinaan tykkäsin tehdä nettisivuja. Myöhemmin halusin viedä opintoja ihmisläheisempään suuntaan, kohti palvelumuotoilua.

Etänä opiskelu menee helposti niin, että opiskelija ottaa kameran pois päältä ja nukahtaa. Mutta esimerkiksi joillain kursseilla on ollut yritystä käyttää opetuksessa Miron whiteboardia, jolloin kaikki opiskelijat voi osallistua opetukseen reaaliaikaisesti.

Tietokillassa olen ollut esimerkiksi järjestämässä vuosijuhlia ja ISOvastaavana vastaanottamassa ensimmäisiä englanninkielisiä datatieteen opiskelijoita. Ennen korona-aikaa olin myös mukana ylioppilaskunnan toiminnassa järjestämässä isoja tapahtumia, kuten Dipolin Wappua, jossa oli fukseja laulamassa teekkarihymniä ensimmäistä kertaa lakkien kanssa. Ero aikaan ennen koronaa on aika iso.

Opiskelijakulttuurista tykätään ja se halutaan pitää hengissä. Olin mukana AYY:n toiminnassa, kun korona iski kovaa. Järjestimme muun muassa Lakinlaskiaisia, ja kun tavallisia bileitä ei pystynyt järjestämään, niin tapahtuma järjestettiin uudella tavalla ulkotapahtumana. 

Vaihto Japaniin peruuntui koronan vuoksi, joten olin syksyllä 2021 vaihdossa Etelä-Koreassa. Sielläkin oli siihen aikaan pahin koronatilanne koskaan. Kaikki oli etänä ja kaikkialla tuli käyttää maskia. Kokemus oli silti käymisen arvoinen. Halusin päästä tosi erilaiseen kulttuuriin.