Laserkeilausta ja lisättyä todellisuutta teatteriin
Miten taidelaitokset voivat hyödyntää uusia teknologioita, kuten lisättyä todellisuutta tai laserkeilausta? Tätä tutkii Virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan -hanke, joka käynnistyy lokakuussa 2017 Jyväskylän kaupunginteatterin tiloissa.
Tavoitteena on kehittää digitaalisia kulttuuripalveluja, saada erityisesti nuoret kiinnostumaan kulttuurista ja edistää luovan työn tuotantoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen suunnittelu, kuvaukset ja mittaukset käynnistyvät lokakuussa 2017. Sen toteuttavat Aalto-yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
”Yhteistyömme käynnistyi jo vuonna 2016. Sen tuloksena on syntynyt uudenlainen toimiva digitaalisuuden kokeilualusta, lukuisia yhteisiä kokeiluja, tapahtumia, kaksi rahoitettua hanketta ja yli 30 julkaisua. Yhdessä kiinnostavimmista kokeiluista lisättyä teknologiaa sovellettiin historiallisiin kohteisiin. 3D-hahmokuvauksen ansiosta yleisö pääsi kosketuksiin esimerkiksi Raaseporin ja Kuusiston linnan historiallisten hahmojen kanssa”, kertoo professori Hannu Hyyppä Aalto-yliopistosta.
"Näitä 3D-teknologita on esitelty nuorille myös yhteisillä toiminnallisilla demo- ja pop-up-päivillä, joita on toteutettu Aalto-yliopistossa, Humakissa, Omniassa ja viimeksi Tapiolan kulttuurikeskuksessa järjestetyillä Lasten taidefestivaaleilla. Yhteistyö painottuu nyt laajasti kulttuurituotantoon ja kulttuurin välittäjätoimintaan sekä tulkkaukseen ja kielelliseen saavutettavuuteen ja kommunikaatioasiantuntijuuteen. Siinä korostuu tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan välinen yhteys."
Piispa Arvid Kurki (1550-luku) esitettynä lisätyllä todellisuudella Kuusiston linnassa. Kuva: Matti Kurkela
Illuusion sisälle
Aalto-yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu pääsevät Jyväskylän kaupunginteatterissa soveltamaan erityisosaamistaan käytäntöön. Lähtökohtana ovat taidekasvatuksen ja yleisön tarpeet. Kokeilussa katsoja voi vaeltaa virtuaalitodellisuudessa teatterin sisällä ja tarkastella, miten näytöksen illuusio ja lavasteet on synnytetty ja miten teatterinäytelmä toteutetaan. Samalla selvitetään digitaalisuuden luomia uusia ansaintalogiikoita.
”Loppuvuonna 2018 järjestämme hankkeeseen liittyvän digitaalisia kulttuuripalveluita käsittelevän seminaarin, tuotamme aihetta käsittelevän julkaisun ja uutisoimme hankkeen tuloksista”, kertoo tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta.
Hankkeen teknisestä toteutuksesta vastaavat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo ja Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö. Humanistinen ammattikorkeakoulu vastaa koordinoinnista ja digitaalisten tuotantotapojen mallintamisesta. Jyväskylän kaupunginteatteri osallistuu keskeisesti virtuaaliseikkailun sisällön suunnitteluun ja tuottamiseen.
”Uusien mittauslaitteiden ja virtuaalisten 3D-aineistojen ansiosta voimme tutkia digitaalisuuden vaikutuksia kulttuuritapahtumiin, kulttuurituottajien työtapoihin, kumppanuuksiin, yleisöön ja muihin sidosryhmiin”, kertoo Aalto-yliopiston 3D-studion päällikkö Matti Kurkela.
Lisätietoja:
Tiedetuottaja Marika Ahlavuo
puh. 050 5122509
marika.ahlavuo@)aalto.fi
3D-studion päällikkö, TkL Matti Kurkela
[email protected]
Professori Hannu Hyyppä
[email protected]
Lehtori Pasi Toivanen
puh. 020 7621 372
[email protected]
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.