Uutiset

Laserkeilausta ja lisättyä todellisuutta teatteriin

Virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan -hankkeen tavoite on houkutella erityisesti nuoret kiinnostumaan kulttuurista.
Virtuaaliteatterihankkeessa hyödynnetään digikuvausta, etäisyyskameratekniikoita, 360-videoita ja -kuvaa, lisättyä todellisuutta sekä laserkeilausta. Kuva: JP Virtanen.

Miten taidelaitokset voivat hyödyntää uusia teknologioita, kuten lisättyä todellisuutta tai laserkeilausta? Tätä tutkii Virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan -hanke, joka käynnistyy lokakuussa 2017 Jyväskylän kaupunginteatterin tiloissa.

Tavoitteena on kehittää digitaalisia kulttuuripalveluja, saada erityisesti nuoret kiinnostumaan kulttuurista ja edistää luovan työn tuotantoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen suunnittelu, kuvaukset ja mittaukset käynnistyvät lokakuussa 2017. Sen toteuttavat Aalto-yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Jyväskylän kaupunginteatteri.

”Yhteistyömme käynnistyi jo vuonna 2016. Sen tuloksena on syntynyt uudenlainen toimiva digitaalisuuden kokeilualusta, lukuisia yhteisiä kokeiluja, tapahtumia, kaksi rahoitettua hanketta ja yli 30 julkaisua. Yhdessä kiinnostavimmista kokeiluista lisättyä teknologiaa sovellettiin historiallisiin kohteisiin. 3D-hahmokuvauksen ansiosta yleisö pääsi kosketuksiin esimerkiksi Raaseporin ja Kuusiston linnan historiallisten hahmojen kanssa”, kertoo professori Hannu Hyyppä Aalto-yliopistosta.

"Näitä 3D-teknologita on esitelty nuorille myös yhteisillä toiminnallisilla demo- ja pop-up-päivillä, joita on toteutettu Aalto-yliopistossa, Humakissa, Omniassa ja viimeksi Tapiolan kulttuurikeskuksessa järjestetyillä Lasten taidefestivaaleilla. Yhteistyö painottuu nyt laajasti kulttuurituotantoon ja kulttuurin välittäjätoimintaan sekä tulkkaukseen ja kielelliseen saavutettavuuteen ja kommunikaatioasiantuntijuuteen. Siinä korostuu tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan välinen yhteys."

 

Piispa Arvid Kurki (1550-luku) esitettynä lisätyllä todellisuudella Kuusiston linnassa. Kuva: Matti Kurkela

Illuusion sisälle

Aalto-yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu pääsevät Jyväskylän kaupunginteatterissa soveltamaan  erityisosaamistaan käytäntöön. Lähtökohtana ovat taidekasvatuksen ja yleisön tarpeet. Kokeilussa katsoja voi vaeltaa virtuaalitodellisuudessa teatterin sisällä ja tarkastella, miten näytöksen illuusio ja lavasteet on synnytetty ja miten teatterinäytelmä toteutetaan. Samalla selvitetään digitaalisuuden luomia uusia ansaintalogiikoita.

”Loppuvuonna 2018 järjestämme hankkeeseen liittyvän digitaalisia kulttuuripalveluita käsittelevän seminaarin, tuotamme aihetta käsittelevän julkaisun ja uutisoimme hankkeen tuloksista”, kertoo tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta.

Hankkeen teknisestä toteutuksesta vastaavat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo ja Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö. Humanistinen ammattikorkeakoulu vastaa koordinoinnista ja digitaalisten tuotantotapojen mallintamisesta. Jyväskylän kaupunginteatteri osallistuu keskeisesti virtuaaliseikkailun sisällön suunnitteluun ja tuottamiseen.

”Uusien mittauslaitteiden ja virtuaalisten 3D-aineistojen ansiosta voimme tutkia digitaalisuuden vaikutuksia kulttuuritapahtumiin, kulttuurituottajien työtapoihin, kumppanuuksiin, yleisöön ja muihin sidosryhmiin”, kertoo Aalto-yliopiston 3D-studion päällikkö Matti Kurkela.

Lisätietoja:

Tiedetuottaja Marika Ahlavuo
puh. 050 5122509
[email protected])aalto.fi

3D-studion päällikkö,  TkL Matti Kurkela
[email protected]

Professori Hannu Hyyppä
[email protected]

Lehtori Pasi Toivanen
puh. 020 7621 372
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.