Uutiset

Kun elämämme muuttuu digitaalisemmaksi, muuttuu väkivaltakin

Mitä on verkkoväkivalta? Digitaalisen palvelumuotoilun kurssilaiset haastattelivat verkossa häirintää kohtaavia ryhmiä, ja tekivät näkyväksi piilossa olevia käyttäjätarpeita Naisten Linjan tukipalveluille.
Digitaalisen palvelumuotoilukurssin palveluvisualisointi: Pauliina Korento, Jyrki Hietala, Emese Veszely
Monet verkkohäirinnälle altistuneet eivät ymmärtäneet olevansa ole oikeutettuja ammattiapuun. Kuvitus: Pauliina Korento, Jyrki Hietala, Emese Veszely

Vietämme paljon aikaa verkossa, ja siitä on tullut merkittävä osa elämäämme. Jaamme digitaalisesti arimmatkin ajatuksemme ja tunteemme läheisten yhteisöjemme ja ihmisten kanssa.

Bloggaajat, aktivistit, somevaikuttajat ja toimittajat ovat verkossa esillä julkisesti käyttäen sosiaalisen median kanavia työkaluinaan. Näkyvyys verkossa altistaa monet heistä teknologia-avusteiselle häirinnälle, esimerkiksi vihapuheelle, digitaaliselle stalkkaamiselle ja nöyryyttämiselle, maalittamiselle, sijainnin seurannalle sekä doxingille eli yksityisten tiedostojen julkiselle jakamiselle.

Aallon digitaalisen palvelumuotoilun kurssi teki syksyllä 2020 yhteistyötä Naisten Linjan kanssa verkkohäirinnän tukipalveluiden kanssa.

Naisten Linja on ilmainen palvelu naisille, jotka ovat kokeneet hyväksikäyttöä, uhkailua tai pelkoa väkivallasta. Suurin osa yhteydenotoista keskittyy parisuhdeväkivaltaan, mutta palvelut kattavat kaikenlaiset väkivallan kokemukset.

Elokuussa 2020 Naisten Linjan Turv@verkko -hanke lanseerasi palveluita verkkoväkivaltaa kokeneille. Digitaalista väkivaltaa kohdanneet ovat Naisten Linjalle uusi asiakasprofiili, jolla on erilaiset palvelutarpeet.  

”Naisten Linja tuntee melko hyvin lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten tarpeet. Mutta uudet tukipalvelumme, viikoittaiset Turv@verkko -puhelin-, chat- ja online-vertaistukiryhmät, ovat avoimia naisille, jotka ovat kokeneet verkossa tapahtuvaa häirintää, vihaa ja hyväksikäyttöä. Tämä oli meille täysin uusi ja heterogeeninen käyttäjäryhmä. Halusimme muotoiluopiskelijoiden avulla ymmärtää paremmin heidän tarpeensa ja löytää uusia ideoita heidän tukemiseensa,'' kertoo Naisten Linjan Turv@verkko -projektin hankepäällikkö Louna Hakkarainen.

Kurssitehtävänä oli parantaa tai ideoida uusia tapoja tavoittaa paremmin uudet potentiaaliset asiakkaat, jotka eivät useinkaan edes ole tietoisia tukipalvelusta.

Opiskelijat kehittivät palveluideoita verkossa tapahtuvan väärinkäytön eri vaiheisiin tietoisuuden lisäämisestä ennen häirintää uhan raportoimiseen ja palveluiden löytämiseen häirintätapauksissa. Kuvakäsikirjoitukset ja prototyypit havainnollistivat palveluideoita ja sitä, miten palvelu tukisi selviytyjiä.

Kuva: Pauliina Korento, Jyrki Hietala, Emese Veszely
Kuva: Pauliina Korento, Jyrki Hietala, Emese Veszely

Verkkoväkivaltaa kokeneilla on oikeus tukeen – mutteivät ole tietoisia siitä

Yksi yllättävimmistä havainnoista oli, että monet tutkimusvaiheessa haastellut ilmaisivat, etteivät koe olevansa oikeutettuja saamaan apua ja tukea verkkohäirintään. Erityisen yleistä tämä oli aktivistien käyttäjäryhmässä. Siksi suurin osa opiskelijoiden suunnittelemista palvelukonsepteista keskittyi siihen, miten väärinkäyttö voidaan estää ja miten se voidaan tunnistaa.

Digitaalinen väkivalta, kuten lähisuhdeväkivaltakin, on edelleen eräänlainen tabu, sen kokeminen aiheuttaa epävarmuutta ja häpeää. Siksi sitä kohtaavat henkilöt tarvitsevat vahvistusta sen ymmärtämiseen, että kyseessä voi olla rikos. Verkossa tapahtuvaa henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa väkivallaksi, eikä monilla ihmisillä ole työkaluja negatiivisuuden käsittelemiseen verkossa.

Käyttäjänäkökulmasta on tärkeää olla tietoinen tukipalveluista: jos ja kun jotain häiritsevää tapahtuu, apu ja tuki löytyvät helposti.

Verkkoväkivallan kohteet kokevat olevansa poikkeuksia, mikä tuntuu ristiriitaisilta, jos huomioidaan se, kuinka suuri ilmiö on. Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan 41% amerikkalaisista on joutunut henkilökohtaisesti häirinnän kohteeksi verkossa, ja 18-29-vuotiaista 67% oli kohdannut verkossa tapahtuvaa väärinkäytöstä.

Palveluiden kannattaa näkyä siellä, missä tapahtuu

Yksi aktivistiryhmien häirintää tarkastelleista opiskelijaryhmistä kehitti tietoisuuden levittämiseen lähettiläskonseptin. Lähettiläät toimisivat omilla nimillään sosiaalisessa mediassa, osallistuvat negatiivisiin kommenttiketjuihin ja kertovat digitaaliseen kiusaamiseen tarkoitetuista tukipalveluista ja oikeudesta saada apua.

Toinen opiskelijaryhmä ehdotti kampanjaa – paras tapa tavoittaa vaikuttajat on olla läsnä siellä, missä he ovat. Naisten Linja voisi tehdä toistuvan tarinakampanjan Instagramissa, jossa olisi vinkkejä häiritsevän käytöksen estämiseen verkossa. Kampanjan voi kohdentaa Instagram-käyttäjille, jotka ylittävät 1 000 seuraajaa.

Instagramin tarinakampanjan prototyyppi. Suunnittelu: Reti Kilvet, Silvia Puukko, Tomi Monahan ja Mika Järvi
Instagramin tarinakampanjan prototyyppi. Suunnittelu: Reti Kilvet, Silvia Puukko, Tomi Monahan ja Mika Järvi

Nuoriin aikuisiin keskittynyt opiskelijaryhmä ideoi ennaltaehkäisyyn digitaalisen itsepuolustuskurssin, joka voisi olla kaikkien opiskelijoiden saatavilla.

Naisten Linja voisi tehdä yhteistyötä suurten organisaatioiden, kuten yliopistojen, kanssa tietoisuuden lisäämiseksi verkkohäirinnästä. Mitä enemmän verkkokiusaamiselta osataan suojautua, sitä vähemmän vahinkoja ja häpeää se aiheuttaa.

Digitaalisen itsepuolustuskurssin kuvitteellinen tapahtumailmoitus. Kuva: Volha Furs, Hanna Kiss and Robert Hedengren
Digitaalisen itsepuolustuskurssin kuvitteellinen tapahtumailmoitus. Kuva: Volha Furs, Hanna Kiss ja Robert Hedengren

Häirintää voi olla vaikea tunnistaa

Kurssin loppukeskustelussa opiskelijat nostivat esiin sen, että digitaalinen ja psykologinen hyväksikäyttö on ongelmallista, koska sitä usein esiintyy ”harmaalla vyöhykkeellä”. On vaikeaa määritellä, kenelle kuuluu vastuu puuttua siihen, jos toiminta tuntuu väärältä, mutta ei ole laitonta tai ohjeiden vastaista.

Yksi opiskelijatiimi kehitti aktivisteille lyhyen, inhimillisen kyselylomakkeen, joka tuntuisi ”kuin lämpimältä halaukselta”. Kyselylomaketta voi helposti jakaa sosiaalisessa mediassa, ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta oikeudesta saada apua.

Kyselyn käyttöliittymän prototyyppi. Suunnittelu: Vera Väänänen, Zina Marpegan ja Onni Anttoora
Kyselyn käyttöliittymän prototyyppi. Suunnittelu: Vera Väänänen, Zina Marpegan ja Onni Anttoora

Vähemmistöyhteisöjen kohtaama häirintä voi olla hyvin hienovaraista, mutta jatkuvaa päivittäisissä kohtaamisissa. Häiritsevä vuorovaikutus ei välttämättä ole tarkoituksellista, mutta yhdistettynä jatkuvasti kohdattuihin mikroaggressioihin ja tarkoitukselliseen vihapuheeseen aiheuttaa suuren emotionaalisen taakan.

Seksuaalisuuteen ja erityisesti hlbtiqa+ -näkökulmaan (homo, lesbo, biseksuaali, transsukupuolinen, intersukupuolinen, queer tai aseksuaali) liittyen yksi haastatelluista totesi, että on olennaista, että tukiorganisaatio on näkyvästi näkyvästi queer-inklusiivinen, jotta yhteydenotto "tuntuu turvallisemmalta kun keskustelussa seksuaalisuuttaan ei tarvitse ylianalysoida tai selittää".

Etniset vähemmistöt saattavat kokea itsensä ulkopuolisiksi, jos kuvissa on vain enemmistön edustajia, ja palvelun saavutettavuus kärsii. Yksi opiskelijaryhmä tutki, kuinka digitaaliset avattaret vaikuttavat lähestyttävyyteen ja samaistuttavuuteen. Heidän johtopäätöksensä oli se, että hahmojen on abstraktisti kuvattava ihmisten monimuotoisuutta.

Kurssi oli onnistunut

Kuusi opiskelijaryhmää kartoitti ja analysoi Naisten Linjan palveluita toi esiin uudenlaisia vuorovaikutustapoja väkivallan selviytyjien tukemiseksi.

"Verkkoa ei pidä ajatella vain vuorovaikutuskanavana, vaan pikemminkin toisena ulottuvuutena, jossa elämä tapahtuu fyysisen maailmamme rinnalla. Digitaalinen häirintä vastaa sitä, mitä fyysinen väkivalta tekee fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnillemme. Digitaalinen maailma on 'todellinen maailma”. Suunnitellessamme palveluja digitaalista väärinkäyttöä kohtaaville, meidän on ensin ymmärrettävä digitaalista todellisuutta ja väkivallan kokemusta tässä uudessa ympäristössä”, kertoo toinen kurssin opettajista, Núria Solsona.

”Tein jatko-opintoni muotoilun laitoksella, joten tiesin, että Aallon opiskelijat ovat erittäin lahjakkaita ja idearikkaita. Siitä huolimatta hämmästyimme opiskelijoiden sekä opettajien Núrian ja Antti Salovaaran innostuksesta – ja lopputulosten laadusta. Opiskelijat onnistuivat tunnistamaan olennaiset ongelma-alueet käyttäjähaastattelujen perusteella, ja ehdottamaan helposti toteutettavissa olevia vuorovaikutusideoita. Me Naisten Linjassa olemme erittäin onnellisia ja inspiroituneita tästä yhteistyöstä,” Louna Hakkarainen sanoo.

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naiseksi itsensä määritteleville. Palvelut toimivat soittamalla, verkon kautta tai chatissa. Yhteydenottoihin vastaavat vapaaehtoiset naiset, jotka ovat koulutettuja tukemaan. Naisten Linjalla on myös ammattilaisten vetämiä vertaisryhmiä kasvokkain ja verkossa. Toiminta on luottamuksellista.

Lisätietoa: 

https://www.naistenlinja.fi

Studies_Unto_Rautio

Design, Bachelor of Arts, Master of Arts (Art and Design)

Muotoilu kattaa paitsi puhtaasti fyysisten esineiden myös digitaalisten kokemusten ja abstraktien käsitteiden muotoilun – mikä laajentaa muotoilun mahdollisuuksia muokata maailmaa. Englanninkielinen Bachelor’s Programme in Design -kandidaattiohjelma kannustaa opiskelijoita tarttumaan näihin mahdollisuuksiin ja antaa heille valmiudet muotoilla tulevaisuuden tuotteita, palveluja ja järjestelmiä luovasti ja kriittisesti.

Koulutustarjonta
Kipsari student lounge photo by Tuomas Uusheimo

Tee yhteistyötä kanssamme

Toimimme tiiviissä vuorovaikutuksessa alumniemme sekä työnantajien, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Nuoret arkkitehdit istuvat ulkoportaikossa ja hymyilevät
Yhteistyö Julkaistu:

Ella Kaira ja Matti Jänkälä kuratoivat Suomen paviljongin vuoden 2025 näyttelyn Venetsiassa

Arkkitehtikaksikon näyttelykonseptin tematiikka on modernin arkkitehtuurin säilyttäminen.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
KPMG:n räätälöity projekti, tiimi koolla
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojektissa analysoitiin KPMG:n asemaa Suomen nopeasti kasvavilla konsultointimarkkinoilla

Tutkimuksen mukaan konsultointimarkkinat ovat kasvaneet poikkeuksellisen paljon viimeisten viiden vuoden aikana. Teknologiakonsultointi on viitoittanut kasvua ja se muodostaa suurimman osan markkinoista.