Kaupunkien viheralueet auttavat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Suomalaiset kaupungit ovat moneen eurooppalaiseen kaupunkiin verrattuna väljiä, ja niissä on viheralueita keskimääräisesti huomattavasti enemmän. Isot kaupungit ovat kuitenkin Suomessakin tiivistymässä ja kaupunkirakenteen viheralueiden eli kaupunkivihreän rooli on muuttumassa.

”Viheralueiden moninaiset hyödyt ovat hyvin tunnettuja, mutta hiilensidonnan merkityksestä ja esimerkiksi vihreän infrastruktuurin elinkaariarvioinnista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Vähähiilisyys ja hiilineutraalius ovat jo kaupunkien kärkitavoitteita, mutta suunnittelun ja päätösten teon tueksi kaivataan soveltavaa tutkimustietoa”, kertoo maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.

Tutkimustietoa on nyt luvassa. Monialaisen CO-CARBON-hankkeen tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. Ratkaisuja haetaan kaupunkivihreän nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin sopeutumisessa.

CO-CARBON-hanke sai hiljattain rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Se toteutetaan Helsingin yliopiston johdolla Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistyönä. Hankkeelle myönnetty rahoitus on yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta Aallon osuus on noin miljoona euroa.

Monialaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta
 

Kasvit ja maaperä sitovat ilmakehän hiiltä, muokkaavat pienilmastoa ja edistävät hulevesien hallintaa. Samalla ne tuottavat myös muita hyötyjä ja tukevat asukkaiden hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta.Luontopohjaisten ratkaisujen toteuttaminen vaatii monialaisuutta ja eri hallinnonalojen yhteistyötä, mikä on vaikeaa siiloutuneessa päätöksenteossa.

”Haasteena on myös se, miten viheralueiden moninaiset hyödyt saadaan näyttäytymään kokonaisuutena siten, että ne aidosti painavat päätöksenteossa eivätkä jää marginaaliin”, Hautamäki pohtii.

Tutkimusryhmään kuuluu ilmakehä-, maaperä- ja sosiaalitieteilijöitä sekä maisema-arkkitehteja. Monialaisuus on Hautamäen mukaan välttämätöntä, kun tutkitaan ilmastonmuutoksen hillinnän kaltaisia monimutkaisia ilmiöitä.

Uusia ratkaisuja kehitetään paitsi tieteellisen tutkimuksen keinoin myös vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

“Tavoitteena on kehittää suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöjä, joilla hiilen sitoutumista tehostetaan yhdessä muiden ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen kanssa”, Hautamäki kertoo.

Parempaa suunnittelua ja päätöksentekoa

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen tutkimusryhmä tarkastelee hankkeessa hiiliviisasta suunnittelua kaupungin viherverkon tasolta yksittäisiin viheralueisiin.

Kahdessa esimerkkikohteessa – Helsingin Haakoninlahdenpuistossa ja Tampereen Hiedanrannan alueella – yhteiskehitetään ja arvioidaan hiiliviisaita käytäntöjä yhdessä kumppanikaupunkien kanssa.

Tavoitteena on luoda menetelmiä kaupunkivihreän elinkaariarviointiin ja tuottaa kaupungeille politiikkasuosituksia hiiliviisaasta vihreästä infrastruktuurista.

”Suunnitteluratkaisuilla, viheralueiden toteuttamiseen liittyvillä toimenpiteillä sekä ympäristön hoidon ja ylläpidon käytännöillä on pitkäaikaisia vaikutuksia koko kaupunkiympäristön laatuun ja hiiliviisauteen.”

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
 

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen vastuulla hankkeessa on myös vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa: tutkimusta tehdään yhteissuunnittelun keinoin kaupunkivihreän käyttäjien, suunnittelijoiden ja rakentajien, yritysten sekä kaupunkien viranomaisten kanssa. 

“Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmista rahoitetuilta tutkimushankkeilta edellytetään laajaa ja tehokasta yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteellisen tiedon jalkauttamista käytäntöön. Siten myös tässä hankkeessa vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen on panostettu huomattavasti”, kertoo vuorovaikutusvastaavana toimiva tutkijatohtori Tiina Merikoski.

Vaikuttavuutta pyritään lisäämään myös medianäkyvyyden ja erilaisten tapahtumien avulla.

“Ensimmäisen hankevuoden tärkein tilaisuus on touko-kesäkuun vaihteeseen sijoittuva CO-CARBON-festivaali. Kahden viikon mittaisen tapahtumakokonaisuuden aikana järjestämme muun muassa tutustumiskäyntejä kohdealueille, luentoja ja seminaareja sekä työpajoja esimerkiksi kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.”

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen tiimi CO-CARBON-hankkeessa:

Ranja Hautamäki, prof., konsortion varajohtaja, työpaketin johtaja

Tiina Merikoski, postdoc, vuorovaikutusvastaava

Matti Kuittinen, prof., elinkaariarviointia koskevan osuuden johtaja

Mari Ariluoma, tutkija

Caroline Moinel, tutkija

Sofia Kangas, tutkimusapulainen

CO-CARBON-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja se on osa STN:n Ilmastonmuutos ja Ihminen -tutkimusohjelmaa (CLIMATE). Tutkimuskonsortiota johtaa Helsingin yliopisto, ja partnereina Aalto-yliopiston ohella ovat Ilmatieteen laitos ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankkeelle myönnetty rahoitus on yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta Aallon osuus on noin miljoona euroa.

Lue lisää:

CO-CARBON -tutkimushanke