Pekka Marttinen: On erittäin tärkeää, että sotedatasta pidetään hyvää huolta
DATALIT-hankkeessa kehitetään ymmärrettäviä ja luotettavia käytäntöjä suomalaisen sotedatan hyödyntämiseksi.
Rahoitusta strategiseen tutkimukseen
Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkitaan kaupunkiviheralueiden merkitystä hiilensidonnassa sekä sotedatan luotettavaa hyödyntämistä.
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on myöntänyt kahdessa ohjelmassa noin 34 miljoonaa euroa yhdeksälle konsortiolle eli hankekokonaisuudelle. Ohjelmat ovat Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) sekä Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY).
Aalto-yliopisto toimii partnerina kahdessa osahankkeessa: kaupunkiviheralueiden hiilensidontaa tutkivassa Co-Carbon -hankkeessa, sekä sotedatan hyödyntämistä tutkivassa Datalit-hankkeessa.
Co-Carbon – kaupunkivihreä ilmastonmuutoksessa
Kolmivuotisessa Co-Carbon -hankkeessa ilmakehä-, maaperä- ja sosiaalitieteilijät sekä maisema-arkkitehdit tutkivat kaupunkivihreän mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tutkimuskonsortiota johtaa Helsingin yliopisto, ja partnereina Aalto-yliopiston ohella ovat Ilmatieteen laitos ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankkeelle myönnetty rahoitus on yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta Aallon osuus on noin miljoona euroa.
Aalto-yliopistossa tutkitaan ja kehitetään kaupunki- ja maisemasuunnittelun ratkaisuja hiilensidonnan tehostamiseksi ja luodaan esimerkiksi menetelmiä vihreän infrastruktuurin elinkaarilaskentaan. Tarkastelun kohteena on myös kuluttajien hiilikädenjälki.
“Kaupunkivihreän hiilensidontapotentiaalin hyödyntämistä kaupunki- ja maisemasuunnittelussa on toistaiseksi tutkittu niukasti. Monitieteinen työryhmämme pyrkii tuottamaan käytäntöön sovellettavaa ja päätöksentekoon vaikuttavaa tutkimustietoa yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa”, sanoo professori Ranja Hautamäki arkkitehtuurin laitokselta.
”Tutkimme myös hiilen varastointia kaupunkiviheralueilla kuluttajan näkökulmasta, sekä kaupunkiviljelyn ja puutarhanhoidon vaikutusta ajankäyttöön, kulutukseen ja hiilijalanjälkiin”, kertoo tutkijatohtori Juudit Ottelin rakennetun ympäristön laitokselta.
Datalit – hyviä käytäntöjä suomalaisen sotedatan käyttöön
Datalit-hankkeessa kehitetään ymmärrettäviä ja luotettavia käytäntöjä suomalaisen sotedatan hyödyntämiseksi. Tutkimuskohteena ovat niin sotedataan liittyvät keskeiset käsitteet kuin viranomaisten sotedatan kestävä käyttö. Tutkimuskonsortiota johtaa Helsingin yliopisto, ja Aalto-yliopiston ohella mukana on Itä-Suomen yliopisto sekä lukuisia yhteistyökumppaneita. Hankkeelle myönnetty rahoitus on yhteensä 3,9 miljoonaa euroa, josta Aallon osuus on 725.642 euroa.
Aalto-yliopiston tehtävänä hankkeessa on kehittää koneoppimismenetelmiä ja -malleja sotedatalle. Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Pekka Marttinen tietotekniikan laitokselta.
Strategisen tutkimuksen CLIMATE- ja LITERACY-ohjelmat ovat uusia ja toimivat vuoteen 2026 saakka. Suomen Akatemia kertoi päätöksistä 10. marraskuuta.
Lue lisää rahoitetuista hankkeista:
STN päätti vuoden 2020 rahoitettavat konsortiot (> aka.fi)
Kuva Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Lue lisää Datalit- ja Co-Carbon -tutkimushankkeista
Kaupunkien viheralueet auttavat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Aalto-yliopisto on mukana CO-CARBON-tutkimushankkeessa, jossa haetaan keinoja tuoda viheralueiden hiilensidonta mukaan kaupunkisuunnitteluun ja päätöksentekoon.
Tieteen huiput
Lue lisää uutisia
Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen
Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle
Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti
Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.