Uutiset

Rahoitusta strategiseen tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkitaan kaupunkiviheralueiden merkitystä hiilensidonnassa sekä sotedatan luotettavaa hyödyntämistä.
Blue sea, golden grass and green woods in a view to Laajalahti nature reserve

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on myöntänyt kahdessa ohjelmassa noin 34 miljoonaa euroa yhdeksälle konsortiolle eli hankekokonaisuudelle. Ohjelmat ovat Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) sekä Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY).

Aalto-yliopisto toimii partnerina kahdessa osahankkeessa: kaupunkiviheralueiden hiilensidontaa tutkivassa Co-Carbon -hankkeessa, sekä sotedatan hyödyntämistä tutkivassa Datalit-hankkeessa.  

Co-Carbon – kaupunkivihreä ilmastonmuutoksessa

Kolmivuotisessa Co-Carbon -hankkeessa ilmakehä-, maaperä- ja sosiaalitieteilijät sekä maisema-arkkitehdit tutkivat kaupunkivihreän mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tutkimuskonsortiota johtaa Helsingin yliopisto, ja partnereina Aalto-yliopiston ohella ovat Ilmatieteen laitos ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankkeelle myönnetty rahoitus on yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta Aallon osuus on noin miljoona euroa.

Aalto-yliopistossa tutkitaan ja kehitetään kaupunki- ja maisemasuunnittelun ratkaisuja hiilensidonnan tehostamiseksi ja luodaan esimerkiksi menetelmiä vihreän infrastruktuurin elinkaarilaskentaan. Tarkastelun kohteena on myös kuluttajien hiilikädenjälki.

“Kaupunkivihreän hiilensidontapotentiaalin hyödyntämistä kaupunki- ja maisemasuunnittelussa on toistaiseksi tutkittu niukasti. Monitieteinen työryhmämme pyrkii tuottamaan käytäntöön sovellettavaa ja päätöksentekoon vaikuttavaa tutkimustietoa yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa”, sanoo professori Ranja Hautamäki arkkitehtuurin laitokselta.

”Tutkimme myös hiilen varastointia kaupunkiviheralueilla kuluttajan näkökulmasta, sekä kaupunkiviljelyn ja puutarhanhoidon vaikutusta ajankäyttöön, kulutukseen ja hiilijalanjälkiin”, kertoo tutkijatohtori Juudit Ottelin rakennetun ympäristön laitokselta.

Datalit – hyviä käytäntöjä suomalaisen sotedatan käyttöön

Datalit-hankkeessa kehitetään ymmärrettäviä ja luotettavia käytäntöjä suomalaisen sotedatan hyödyntämiseksi. Tutkimuskohteena ovat niin sotedataan liittyvät keskeiset käsitteet kuin viranomaisten sotedatan kestävä käyttö. Tutkimuskonsortiota johtaa Helsingin yliopisto, ja Aalto-yliopiston ohella mukana on Itä-Suomen yliopisto sekä lukuisia yhteistyökumppaneita. Hankkeelle myönnetty rahoitus on yhteensä 3,9 miljoonaa euroa, josta Aallon osuus on 725.642 euroa.  

Aalto-yliopiston tehtävänä hankkeessa on kehittää koneoppimismenetelmiä ja -malleja sotedatalle. Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Pekka Marttinen tietotekniikan laitokselta.

Strategisen tutkimuksen CLIMATE- ja LITERACY-ohjelmat ovat uusia ja toimivat vuoteen 2026 saakka. Suomen Akatemia kertoi päätöksistä 10. marraskuuta.

Lue lisää rahoitetuista hankkeista:

Pekka Marttinen: On erittäin tärkeää, että sotedatasta pidetään hyvää huoltaSTN päätti vuoden 2020 rahoitettavat konsortiot (> aka.fi)

 

Kuva Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Smart City Challenge
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä älykaupungin pilottihanketta käyntiin tammikuussa 2021

Kansainvälinen haaste keräsi yhteensä 71 älykaupunkeihin liittyvää ideaa.
ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.