Kari Tammi ja Jussi Ryynänen on nimitetty dekaaneiksi
Aalto-yliopistossa on tehty kaksi dekaaninimitystä. Dekaanit raportoivat provosti Kristiina Mäkelälle.
Kari Tammi Insinööritieteiden korkeakoulun dekaaniksi
Professori Kari Tammi on nimitetty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun dekaaniksi ja yliopiston johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa viisivuotisen kautensa 1.7.2023.
Kari Tammi on toiminut aiemmin Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksen professorina ja Insinööritieteiden korkeakoulun vaikuttavuudesta vastaavana varadekaanina vuoden 2022 alusta alkaen.
Kari Tammi nimitettiin vakinaiseen professorin tehtävään (associate professor) konetekniikan laitokselle 1.2.2020 alanaan mekatronisten koneiden suunnittelu. Hänen tutkimusalueitaan ovat mekatroniikka, hybridienergiajärjestelmät ja autonomiset järjestelmät.
Tammi on ollut jäsenenä Aalto-yliopiston vaikuttavuuden ohjausryhmässä (ISG) ja Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Tammi väitteli automaatio- ja systeemitekniikasta Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007. Ennen siirtymistään Aalto-yliopistoon vuonna 2015 hän työskenteli tutkimusprofessorina VTT:llä. Tammen johtamissa tutkimusprojekteissa kehitettyjä teknologioita on hyödynnetty useiden merkittävien yritysten teollisessa käytössä, esimerkkinä ABB:n toimittamat hukkalämmön talteenottojärjestelmät 14 konttilaivaan.
Jussi Ryynänen Sähkötekniikan korkeakoulun dekaaniksi
Professori Jussi Ryynänen on nimitetty Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaaniksi ja yliopiston johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa viisivuotisen kautensa 1.8.2023.
Jussi Ryynänen on toiminut aiemmin Aalto-yliopiston elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen johtajana. Hänet nimitettiin professoriksi, ensin vakituiseen associate professor -tehtävään vuonna 2011 ja full professor -tehtävään vuonna 2019. Ryynäsen professuurin ala on mikroelektroniikkasuunnittelu ja erityisesti integroitujen piirien kehitys tulevaisuuden langattomissa verkoissa. Hänen tutkimusryhmänsä on erikoistunut energiatehokkaiden integroitujen radiotaajuus- ja sekamuotomikropiirien suunnitteluun ja rakentamiseen.
Ryynänen on toiminut Sähkötekniikan korkeakoulun elektroniikka ja sähkötekniikka -hakukohteen johtajana ja opetuksen ohjausryhmän jäsenenä. Hän on työskennellyt vuodesta 1997 alkaen eri tehtävissä Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän väitteli sähkötekniikasta vuonna 2004.
Professori Ryynänen on ollut aktiivinen yritysyhteistyössä. Tuorein esimerkki on Nokian ja Aalto-yliopiston kuluvana vuonna käynnistämä tohtorikoulu vahvistamaan koko Euroopalle keskeistä tulevaisuuden verkkojen osaamista.
* * *
Dekaanin tehtävänä Aalto-yliopistossa on johtaa korkeakoulun toimintaa yliopiston linjausten puitteissa sekä osallistua Aalto-yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Dekaani vastaa korkeakoulun toiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä, resurssien jaosta korkeakoulussa yliopiston toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytoinnista Aalto-yliopiston urajärjestelmien linjausten mukaisesti.
Lisätietoja
- Henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen
puh. 040 525 9257, [email protected] - Professori Kari Tammi
puh. 050 348 7902, [email protected] - Professori Jussi Ryynänen
puh. 050 384 1720, [email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa
Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.