Tehdään huominen tänään
Lahjoittamalla Aalto-yliopisto Juniorille autat lapsia ja nuoria toteuttamaan potentiaaliaan. Tule mukaan rakentamaan kestävää tulevaisuutta.
Junioreille näkymiä tieteen maailmaan
Aalto-yliopisto Junior tarjoaa maksuttomia opintokäyntejä koululaisryhmille alakoulusta toisen asteen opiskelijoihin. Aallon opiskelijoille työpajojen ohjaaminen kartuttaa puolestaan työkokemusta.
Laboratoriossa käy kuhina, kun ryhmä viidesluokkalaisia rakentaa tulevaisuuden autoa.
Alakoululaiset valmistavat pienoismallin vetykaasun avulla kulkevasta ajoneuvosta ja tutustuvat liikenteen ympäristöhaittojen ratkaisuihin. Samalla perehdytään vedyn palamisreaktioon ja polttokennon toimintaan.
Innokas ryhmä on saapunut Westendinpuiston alakoulusta opettajansa Marianne Wolffin johdolla. Bussi on tuonut luokan Otaniemen kampukselle, Kemian tekniikan korkeakoulussa sijaitsevan Juniorin tiloihin. Wolff on ollut Aalto Juniorin palvelujen aktiivinen käyttäjä vuosien ajan.
”Tekemällä oppiminen on parasta mahdollista puuhaa alakoululaisille. Kun asioita opettaa välillä joku muukin kuin oma opettaja, se innostaa lapsia”, Wolff sanoo.
Oppilaat työskentelevät oikeassa laboratoriossa Aallon opiskelijoiden ohjauksessa. Sisällöt keskittyvät STEAM+-opetukseen: käynneillä voidaan käsitellä luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä, taiteita, matematiikkaa tai taloustieteitä ja yrittäjyyttä. Vierailut ovat koululaisryhmille maksuttomia.
Opintokäyntejä on tarjolla kaikenikäisille ryhmille alakoulusta toisen asteen opiskelijoihin. Lisäksi Aalto Junior järjestää tutkijavierailuja koulujen oppitunneille, luentoja toisen asteen opiskelijoille, leirejä ja erilaisia tapahtumia.
Juniorin verkkosivujen kalenterissa julkaistavat vapaat ajat varataan nopeasti loppuun. Opettajat voivat itse varata ja valita työpajoja.
Opintokäyntejä etäyhteyksin
Vuodesta 2020 lähtien Aalto Junior -opetusta on järjestetty myös etäyhteyksien avulla, ja virtuaalisiin työpajoihin voi osallistua mistä päin Suomea tahansa.
”Junior Lab oli pelastus korona-aikaan”, Wolff sanoo.
”Oppilaista huokuu aito into, kun he pääsevät mukaan Aallon opiskelijoiden vetämille tunneille.”
Lukuisista vierailuista Wolffille tulee päällimmäisenä mieleen happo-emäs-testit, ”ihmevekottimien” kasaus, perehdytys veden kiertokulkuun ja sähköopin työpajat. Myös alakoulun kuvataiteen valinnaisia opintoja on helppo yhdistää Juniorin toimintaan.
Koronapandemian myötä Aalto Juniorin ohjaajat alkoivat laatia myös ”kokeile kotona tai koulussa” -tehtäviä, joita kuka tahansa voi toteuttaa ruokakaupasta saatavilla tarvikkeilla.
Hauskoja kokeita ovat esimerkiksi sadepilven muodostaminen purkissa, kankaankudonta kierrätysmateriaaleista, sähkömoottorin rakentaminen paristosta ja kuparilangasta tai valon värien tutkiminen talouspaperista tehdyllä spektroskoopilla.
Opiskelijat ohjaajina
Akustiikan ja audioteknologian maisteriopiskelija Meri Hiipakka on ollut Juniorin toiminnassa mukana vuodesta 2019, ensimmäisestä opiskelusyksystään asti. Hiipakka työskentelee Junior-ohjaajana parhaimmillaan 20 tuntia viikossa.
”Vedän eniten teknologiapainotteisia työpajoja, esimerkiksi koodausta, mutta monet pajoistamme ovat poikkitieteisiä, joissa vetäjinä voi olla kaksi ihan eri alan opiskelijaa.”
Opiskelija-ohjaajat pääsevät itsekin vaikuttamaan opetuksen sisältöön. Nyt on esimerkiksi suunnitteilla Hiipakan omasta kiinnostuksesta lähtenyt musiikkikoodauksen työpaja.
Hiipakka on oppinut paljon paitsi osallistujilta, myös muilta ohjaajilta kuten kuvataidekasvatuksen opiskelijoilta, jotka vetävät usein taidekursseja.
Palkitsevinta Hiipakan mukaan on kuitenkin todistaa lasten ja nuorten onnistumisen ilo, se että näkee heidän oivaltavan jotain uutta.
”Oppilaat saattavat kuunnella ensin silmät pyöreinä ’enhän minä tuollaista osaa tehdä’, mutta kun he pääsevät itse kokeilemaan, onnistumisia tulee.”
Haastavinta työpajojen vetämisessä on se, että jokainen ryhmä on erilainen. Ohjaajat eivät tunne osallistujia etukäteen, joten työssä vaaditaan hyvää tilannetajua ja kykyä käsitellä yllättäviäkin sattumuksia.
Kurkistus Aallossa opiskeluun
Opintokäynnit tarjoavat monille koululaisille ensimmäisen kurkistuksen yliopistomaailmaan ja samalla mahdollisuuden kuulla Aallon opiskelijoiden kokemuksia.
Marianne Wolffin mielestä on erityisen tärkeää, että oppilaat saavat positiivisia kokemuksia eri tieteenaloilta jo alakoulussa.
”Lasten on hyvä huomata jo varhain, etteivät tietyt alat, kuten luonnontieteet tai tekniikka, ole sukupuolisidonnaisia.”
Myös erityisoppilaille Aalto Juniorin toiminta voi tuoda kaivattuja onnistumisen hetkiä.
”Heille onnistuminen koulussa ei välttämättä ole itsestäänselvyys, mutta Juniorin tunneilla he saavat loistaa.”
Kun tulevaisuuden ajoneuvojen pienoismallien valot syttyvät palamaan, ja vetyautot nytkähtävät liikkeelle, työpajan osallistujista huokuu aito yllättyneisyys ja ilo.
”Otaniemen vierailujen jälkeen oppilaat kyselevät minulta, koskas mennään seuraavan kerran”, Wolff sanoo.
Teksti: Juuso Mäntykivi
Kuvat: Kalle Kataila
Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 32, huhtikuussa 2023.
Lue lisää
Aalto-yliopisto Junior
Aalto-yliopisto Junior on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta lapsille, nuorille ja opettajille – opetuksen tueksi, omaksi iloksi ja innostuksen lähteeksi.
Lue lisää uutisia
Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella
Aallon opiskelijat etsivät ratkaisuja Kouvolan kaupungin kiinteistöongelmiin.
OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa
Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.
Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö
Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.