Uutiset

Ioncellin pilottilinjasto käynnistyi – ekokuidusta tuli puuvillaa lujempaa ja siitä tehty toppi sai sinisen värinsä suomalaiselta pellolta

Tekstiilikuidun lisäksi pilottilinjastoa hyödynnetään tulevaisuudessa esimerkiksi puupohjaisten hiilikuitujen materiaalien kehittämisessä.
Blue Ioncell shirt
Sinisen topin kuitu saatiin uudelta pilottilinjastolta. Sen raaka-aine on suomalainen koivusellu. Topin suunnittelivat Kasia Gorniak ja Elina Onkinen ja kuvasi Diana Luganski.

Puusta ja tekstiilijätteestä ekologista tekstiilikuitua tekevän Ioncell-menetelmän kehitys otti tänä vuonna ison harppauksen eteenpäin, kun kauan odotettu pilottilinjasto valmistui Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä.

Pilottilinjaston rakentamisen mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön avustus.

Aiemmin kuitua tehtiin laboratoriossa käsityönä, noin 100 gramman päivävauhdilla.

Pilottilinjastolla valmistusprosessi on jatkuva, ja kuitua voidaan parhaimmillaan saada 10 kilogrammaa päivässä.

Aivan niin pitkällä ei vielä olla, mutta suunta on oikea, kertoo tutkimusta johtanut professori Herbert Sixta.

”Jatkuva prosessi on täysin erilainen kuin kuidun valmistus pienissä erissä. Olemme kehittäneet esimerkiksi valmistuksessa käytettävän ionisen liuottimen kierrättämistä niin, että saamme sen lähes 100-prosenttisesti talteen laboratoriomittakaavassa, ja tähtäämme samaan myös pilottilinjalla. Liuottimen talteenotto integroidaan myös kuidunvalmistukseen niin, että saavutamme suljetun kierron prosessin”

Ioncell-ryhmän tutkija Marja Rissanen värjäsi pilottilinjastolta saadun kuituerän luonnon indigolla. Se on sininen bioväri, jota Natural Indigo -yritys valmistaa Nivalassa viljellystä värimorsinko-kasvista.

Värjäämisen jälkeen Rissanen kehräsi kuidun langaksi ja testasi sen kestävyyttä.

”Vetolujuus oli selvästi parempi kuin puuvillan ja viskoosin”, hän kertoo tyytyväisenä.

Aalto-yliopiston alumni Kasia Gorniak ja maisteriopiskelija Elina Onkinen neuloivat langasta kankaan, josta he suunnittelivat urheiluhenkisen topin.

“Nyt kun olen itse päässyt omin käsin työskentelemään kuidun kanssa, olen valtavan innoissani sen tulevaisuudesta. Ioncell on hieno yhdistelmä pehmeyttä ja kestävyyttä”, Kasia Gorniak sanoo.

”Oli hienoa luoda vaatekappale, jossa yhdistyy niin monta edistyksellistä lähestymistapaa: uusi kuitu, suomalainen siniväri, kestävä suunnittelu ja toiminnallisuus”, Elina Onkinen sanoo.

White Ioncell shirt

Ioncell-menetelmällä voidaan tehdä laadukkaita tekstiilikuituja myös kierrätysmateriaaleista. Tämän valkoisen topin kuituun käytettiin vanhoja Lindströmin rullapyyhkeitä. Kuitu tehtiin laboratoriossa. Suunnittelijat Elina Onkinen ja Kasia Gorniak, kuvaaja Diana Luganski

Kohti kaupallistamista

Ioncell-menetelmän kaupallistamaan on perusteilla yritys, jonka toimitusjohtajan rekrytointi on loppusuoralla. Yritys aloittaa toimintansa 2022 alussa.

”Spin-off-yrityksen perustaminen on nyt erittäin ajankohtaista, sillä kuluttajien ja rahoittajien kiinnostus kestävän kehityksen tekstiileihin on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta. Perustamalla Ioncell-yrityksen pyrimme vastaamaan kuluttajien odotuksiin mahdollisimman tehokkaalla tavalla”, sanoo innovaatioista vastaava vararehtori Janne Laine.

Pilottilinjaston käyttö tutkimuksessa jatkuu myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on laajentaa tekstiilimateriaaleista muihin sovelluksiin. Esimerkiksi professori Michael Hummel hyödyntää sitä puupohjaisten hiilikuitujen sekä pakkauksissa käytettävän sellofaanin korvaavan materiaalin kehittämisessä.

”Pilottilinjasto on rakennettu pitkälti lahjoitusvaroin, ja meille on äärimmäisen tärkeää, että se tukee yliopiston tutkimusta jatkossakin”, Sixta korostaa.

 

Rullapyyhkeistä ja hamppuneuleesta syntyi uutta lujempaa kierrätyskuitua

Ioncell-menetelmällä tehdyn kuidun vetolujuus oli jopa 2,5-kertainen puuvillaan verrattuna. Kierrätetystä hampusta tehty Ioncell-neulos kesti hankausta kaksi kertaa kauemmin kuin hamppukangas.

Lue lisää
Ioncell-kuituja kierrätysmateriaalista
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.
 Tutkimustyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston radiokaiutonta huonetta Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi tohtorikoulutusohjelma keskittyy radioaaltojen energiatehokkuuteen

Nokian lahjoitus Aalto-yliopistolle kohdistuu tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmiin ja erityisesti laitekehityksen tutkimukseen.
Aalto University_question mark in the snow
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Torkkumiskapseleita ja energiansäästöä - tervetuloa mukaan!

Hyvinvointia kestävällä kampuksella -tapahtuma kokoaa yhteen kampuksen keskeiset teemat kestävästä kehityksestä ja energiansäästöstä sekä kaikkien kampuksen käyttäjien hyvinvoinnista.