Uutiset

Rullapyyhkeistä ja hamppuneuleesta syntyi uutta lujempaa kierrätyskuitua

Ioncell-menetelmällä tehdyn kuidun vetolujuus oli jopa 2,5-kertainen puuvillaan verrattuna. Kierrätetystä hampusta tehty Ioncell-neulos kesti hankausta kaksi kertaa kauemmin kuin hamppukangas.
Ioncell-kuituja kierrätysmateriaalista
Valkoisista ja sinisistä rullapyyhkeistä tehtyä Ioncell-kuitua, lankaa sekä neulosnäyte. Ioncell-kuidun lujuuden ansiosta siitä tehdyt tekstiilit voidaan kierrättää useita kertoja laadun kärsimättä. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Ioncell on Aalto-yliopiston kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyspaperista ja -pahvista tai tekstiilijätteestä.

Kierrätysraaka-aineesta ei ole pulaa, sillä yksin Suomessa kulutetaan tekstiilejä noin 70 000 tonnia vuodessa. Tähän asti suurin osa siitä on päätynyt energiajätteeksi, mutta tutkijat ja yritykset kehittävät vauhdilla parempia tapoja arvokkaan raaka-aineen hyödyntämiseen muun muassa Aalto-yliopiston vetämässä Finix-hankkeessa.

Yksi Finixissä mukana olevista yrityksistä on Lindström, jonka puuvillaisiin rullapyyhkeisiin jokainen suomalainen lienee kuivannut kätensä – etenkin korona-aikana.

”Jätettä tulee paljon ja se on tasalaatuista, joten se oli tutkimuksen kannalta mainio testattava”, kertoo Ioncell-ryhmän tutkija Marja Rissanen.

”Lindströmin puuvillapyyherulla voidaan pestä ja käyttää uudelleen jopa 100 kertaa ja se tarjoaa elinkaarensa aikana noin 11 000 käsienkuivausta. On ollut innostavaa olla mukana Finix-projektissa, jolla pyrimme löytämään rullille uusia käyttömahdollisuuksia, kun ne tulevat käyttöikänsä loppuun”, kertoo Lyydia Pertovaara, Service Concept Designer Lindströmiltä.

Kerätyt pyyhkeet saivat ensin puuvillan polymeeriketjut pilkkovan happokylvyn. Sen jälkeen diplomityönsä hankkeessa tehnyt Krishna Ojha liuotti materiaalin ioniseen nesteeseen ja kehräsi kuiduiksi tutkijatohtori Inge Schlapp-Hacklin ohjauksessa.

Ioncell-menetelmällä on ennenkin syntynyt vahvoja kuituja, mutta nyt lujuus yllätti tutkijat.

”Testeissä vetolujuus oli parempi kuin puuselluloosasta tehdyillä kuiduilla ja jopa 2,5 kertainen neitseelliseen puuvillaan verrattuna. Emme ole aiemmin tehneet näin vahvoja kuituja”, Rissanen kertoo ja paljastaa vahvuuden yhdeksi salaisuudeksi ilmarakokehruumenetelmän.

”Siinä selluloosan polymeeriketjut asettuvat tiukkaan järjestykseen, kun ne puuvillassa ovat siksakin muodossa.”

Marja Rissanen tutkii kierrätysmateriaalista tehtyjä Ioncell-kuituja
Ioncell-menetelmällä on ennenkin syntynyt vahvoja kuituja, mutta nyt lujuus yllätti tutkijat, Marja Rissanen kertoo. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Pilottilinjaston valmistuminen lähenee

Toisessa FInix-projektin tutkimuksessa Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelija Susanna Raiskio teki Ioncell-kuitua ensimmäistä kertaa hampusta.

''Oli erittäin jännittävää päästä tutkimaan hamppuneuloksen kierrättämistä uusiksi Ioncell-kuiduiksi. Materiaalin ominaisuudet vain paranivat kierrätysprosessissa, mikä oli positiivinen yllätys. Verrattuna alkuperäiseen hamppuneulokseen Ioncell-neulos oli paitsi vahvempaa myös kiiltävämpää ja pehmeämpää”, Raiskio kertoo.

Kuitujen tasaisuuden ja vahvuuden ansiosta niistä kehrätty lanka oli myös kolme kertaa alkuperäistä hamppulankaa vahvempaa.

Marja Rissanen testasi Metropolian laboratoriossa alkuperäisen hamppuneuloksen ja kierrätyskuiduista tehdyn neuloksen kestävyyttä Martindale-hankauskokeella, jolla testataan esimerkiksi ulkoiluvaate- ja verhoilukankaiden kestävyyttä.

”Ioncellin hankauslujuus oli kaksinkertainen alkuperäiseen hamppuneulokseen verrattuna”, Rissanen kertoo.

Hankauksenkesto ja vetolujuus parantavat tekstiilien kestävyyttä. Hyvä vetolujuus mahdollistaa myös nopeammat valmistusprosessit teollisuudessa. Rissanen kuitenkin korostaa, että Ioncellistä on tähän asti tehty vain yksittäisiä näytekappaleita, eikä kuidun kestävyyttä teollisissa prosesseissa ja arkikäytössä ole vielä päästy testaamaan. Tilanne voi muuttua jo ensi vuonna, kun Ioncell-kuidun pilottilinjasto saadaan käyttöön ja kuidun tuotantomäärä kasvaa 100-kertaiseksi nykyisestä 100 grammasta 10 kilogrammaan päivässä.

Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa tehtyyn ekologiseen Ioncell-pukuun

Ioncell on uusi menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista.

Lue lisää Jenni Haukion puvusta
Aikaisempi Ioncell-lankoja

Koivusta Unikoksi – näin syntyi materiaali Marimekon uniikkiin paitamekkoon

Ioncell®-kuidusta kehrätty lanka ylitti lujuudessa kaupalliset verrokkinsa ja selvisi kunnialla kangaspainosta ja pesukokeista. Kuidun valmistuksessa käytettiin ainoastaan kierrätettyjä kemikaaleja.

Lue lisää Marimekko-yhteistyöstä
Marimekon paitamekko Ioncell-kuidusta
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.
Pöydällä kipsimallin tekovälineitä
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Käsikirja johdattaa keramiikan maailmaan

Keramiikan käsikirja johdattaa lukijan kaikkiin saven kanssa työskentelyyn liittyviin aiheisiin tekstien, kuvien, kuvituksien, animaatioiden ja videoiden avulla.
Aalto ARTSin vuosikatselmuksen aluksi nähtiin Radical Creatives dokumenttielokuva
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuosikatselmus loi katsauksen viime vuoteen

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa 13. maaliskuuta peilattiin edellisen vuoden tapahtumia ja kohokohtia. Tilaisuudessa jaettiin myös tunnustuksia vuoden tekijöille ja nimettiin Vuoden alumni.
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Iivo Vehviläinen ulkona metsässä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taloustieteilijä: Vesivoiman luonnonvaravero toisi tuloja ja parantaisi ympäristön tilaa

Luonnonvaravero olisi keino ohjata ympäristönsuojelusta aiheutuvia kuluja niin, etteivät ne koituisi yksin sähkönkuluttajien kontolle.