Uutiset

Hyvää hoitoa vähemmillä resursseilla – virtuaalinen hoidonohjaamo sujuvoittaa moni- ja pitkäaikaissairaiden hoitopolkua

Aalto-yliopiston vetämässä MASSE-hankkeessa on luotu pohja järjestelmälle, joka tehostaa etenkin eniten terveydenhoidon palveluja käyttävien potilaiden hoitoa.
Terveystuoli, asiakkaan sormessa tutkimuslaite. Kuva: Mikko Raskinen
Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto

Moni- ja pitkäaikaissairaiden osuus kaikista potilaista on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän hoitoonsa kuluu 80 prosenttia terveydenhoidon resursseista. Hyvä hoito edellyttää eri alojen asiantuntijoiden yhteydenpitoa, potilasdatan keräämistä, ajanvarausten hallintaa ja lääketasapainon seurantaa. Koska hoidon tuottajia on paljon, hoitopolku on nykyisillä digitaalisilla työkaluilla usein katkonainen ja tehoton.

Potilaan kokonaistilanteesta ei kanna vastuuta oikein kukaan, ja oikea-aikainen hoito vaarantuu.

Paul Lillrank, Aalto-yliopiston professori

Paul Lillrank on tieteellinen johtaja MASSE-hankkeessa, joka ratkoo ongelmaa teknologian keinoin. Hankkeen tutkijat ovat luoneet suuntaviivat virtuaaliselle hoidonohjaamolle, joka kokoaa potilaan hoidon kannalta keskeisen datan yhdelle alustalle ja seuraa sen perusteella potilaan voinnin kehittymistä, tukee lääkäri- ja hoitaja-aikojen koordinoinnissa sekä kerää potilaalta itseltään palautetta.

”Järjestelmän ytimessä on kullekin potilaalle räätälöity, päivittyvä potilaskortti, joka kokoaa eri tietokannoista potilaan hoitoa koskevan tiedon yhteen paikkaan”, Lillrank kertoo.

Räätälöity näkymä potilaan tilanteeseen

Potilaskortin myötä kaikilla hoitoon liittyvillä tahoilla olisi käytettävissään samat ajantasaiset tiedot potilaan tilanteesta. Tämä mahdollistaa hoitosuunnitelmien toteutumisen seuraamisen. Jokaiselle hoitoon osallistuvalle taholle voitaisiin myös räätälöidä heidän tarpeensa mukainen näkymä potilaan tilanteeseen.

Keskiössä ovat potilaan itse asettamat tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi liikkuvuuden parantamiseen tai lääkityksen keventämiseen. ja jotka näkyisivät kaikille hoitavilla tahoille. Alustalle yhdistettäisiin julkisten palveluntuottajien lisäksi yritysten kehittämiä laitteita, terapioita ja digitaalisia hoitopolkuja. Organisaatiorajat ylittävä, jaettu kokonaisnäkymä hoitopoluille tukee hoidon seurantaa ja eri palvelujen yhteensovittamista.

Hoidonohjaamoon liittyy lisäksi Palvelukortiksi nimetty alusta, joka tarjoaa terveydenhuollon ammattilaiselle ja asiakkaalle ajantasaista tietoa tarjolla olevista palveluista.

”Moniongelmaiset asiakkaat tarvitsevat useita eri palveluja, mutta palveluista saatavilla oleva informaatio ja välineet niiden koordinointiin ovat riittämättömiä. Palvelukortti auttaa ratkaisemaan tämän”, kuvaa Helsingin yliopiston hankeosuuden johtaja, apulaisprofessori Paulus Torkki.

Henkilökohtaista hoitoa massatuotannon tehokkuudella

Moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon kehittäminen on avainroolissa Suomen terveydenhoitojärjestelmän resurssihaasteen ratkaisemisessa.

Virtuaalinen hoidonohjaamo vähentäisi monimutkaisilla potilaspoluilla esiintyviä häiriöitä, kuten hoidon seurantaan liittyviä tietokatkoja. Näin hyvää hoitoa saataisiin vähemmillä resursseilla ja pienemmällä vaivalla.

”Virtuaalisen hoidonohjaamon avulla pitkäaikaissairaan potilaan henkilökohtainen huolenpito olisi toteutettavissa massatuotannon tehokkuudella. Kun lääkäri näkee kaiken olennaisen yhdeltä ruudulta, hän voi käyttää vähemmän aikaa tietojen penkomiseen ja enemmän potilaan kuuntelemiseen”, Paul Lillrank sanoo.

Kohti prototyyppejä

Tutkijat ovat kaksi vuotta kestäneessä MASSE-hankkeessa tuottaneet hoidonohjaamon suunnitteluperiaatteet, hahmottaneet tietoteknisen ratkaisun potilas- ja palvelukorttien tueksi sekä luonnostelleet liiketoiminta- ja ansaintamallin.

Nyt tutkijat kokoavat konsortiota, joka rakentaa hoidonohjaamon. Prototyyppiä tullaan testaamaan ja kehittämään terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa Suomessa. Tavoitteena on myös tehdä siitä vientituote.

Business Finlandin rahoittamassa MASSE-hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)Orion Oyj, Lääketietokeskus Oy, Suomen Fysiogeriatria Oy, PatientSky Finland Oy, Suomen Terveystalo Oy, Klinik Healthcare Solutions Oy ja VitalSignum Oy.

Tutustu hankkeeseen ja sen loppuraporttiin täällä.

Oletko kiinnostunut yhteistyöstä, haluatko antaa vinkkejä aiheeseen liittyen tai kuulla lisää? Ota yhteyttä!

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.