Uutiset

Hyvää hoitoa vähemmillä resursseilla – virtuaalinen hoidonohjaamo sujuvoittaa moni- ja pitkäaikaissairaiden hoitopolkua

Aalto-yliopiston vetämässä MASSE-hankkeessa on luotu pohja järjestelmälle, joka tehostaa etenkin eniten terveydenhoidon palveluja käyttävien potilaiden hoitoa.
Terveystuoli, asiakkaan sormessa tutkimuslaite. Kuva: Mikko Raskinen
Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto

Moni- ja pitkäaikaissairaiden osuus kaikista potilaista on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän hoitoonsa kuluu 80 prosenttia terveydenhoidon resursseista. Hyvä hoito edellyttää eri alojen asiantuntijoiden yhteydenpitoa, potilasdatan keräämistä, ajanvarausten hallintaa ja lääketasapainon seurantaa. Koska hoidon tuottajia on paljon, hoitopolku on nykyisillä digitaalisilla työkaluilla usein katkonainen ja tehoton.

Potilaan kokonaistilanteesta ei kanna vastuuta oikein kukaan, ja oikea-aikainen hoito vaarantuu.

Paul Lillrank, Aalto-yliopiston professori

Paul Lillrank on tieteellinen johtaja MASSE-hankkeessa, joka ratkoo ongelmaa teknologian keinoin. Hankkeen tutkijat ovat luoneet suuntaviivat virtuaaliselle hoidonohjaamolle, joka kokoaa potilaan hoidon kannalta keskeisen datan yhdelle alustalle ja seuraa sen perusteella potilaan voinnin kehittymistä, tukee lääkäri- ja hoitaja-aikojen koordinoinnissa sekä kerää potilaalta itseltään palautetta.

”Järjestelmän ytimessä on kullekin potilaalle räätälöity, päivittyvä potilaskortti, joka kokoaa eri tietokannoista potilaan hoitoa koskevan tiedon yhteen paikkaan”, Lillrank kertoo.

Räätälöity näkymä potilaan tilanteeseen

Potilaskortin myötä kaikilla hoitoon liittyvillä tahoilla olisi käytettävissään samat ajantasaiset tiedot potilaan tilanteesta. Tämä mahdollistaa hoitosuunnitelmien toteutumisen seuraamisen. Jokaiselle hoitoon osallistuvalle taholle voitaisiin myös räätälöidä heidän tarpeensa mukainen näkymä potilaan tilanteeseen.

Keskiössä ovat potilaan itse asettamat tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi liikkuvuuden parantamiseen tai lääkityksen keventämiseen. ja jotka näkyisivät kaikille hoitavilla tahoille. Alustalle yhdistettäisiin julkisten palveluntuottajien lisäksi yritysten kehittämiä laitteita, terapioita ja digitaalisia hoitopolkuja. Organisaatiorajat ylittävä, jaettu kokonaisnäkymä hoitopoluille tukee hoidon seurantaa ja eri palvelujen yhteensovittamista.

Hoidonohjaamoon liittyy lisäksi Palvelukortiksi nimetty alusta, joka tarjoaa terveydenhuollon ammattilaiselle ja asiakkaalle ajantasaista tietoa tarjolla olevista palveluista.

”Moniongelmaiset asiakkaat tarvitsevat useita eri palveluja, mutta palveluista saatavilla oleva informaatio ja välineet niiden koordinointiin ovat riittämättömiä. Palvelukortti auttaa ratkaisemaan tämän”, kuvaa Helsingin yliopiston hankeosuuden johtaja, apulaisprofessori Paulus Torkki.

Henkilökohtaista hoitoa massatuotannon tehokkuudella

Moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon kehittäminen on avainroolissa Suomen terveydenhoitojärjestelmän resurssihaasteen ratkaisemisessa.

Virtuaalinen hoidonohjaamo vähentäisi monimutkaisilla potilaspoluilla esiintyviä häiriöitä, kuten hoidon seurantaan liittyviä tietokatkoja. Näin hyvää hoitoa saataisiin vähemmillä resursseilla ja pienemmällä vaivalla.

”Virtuaalisen hoidonohjaamon avulla pitkäaikaissairaan potilaan henkilökohtainen huolenpito olisi toteutettavissa massatuotannon tehokkuudella. Kun lääkäri näkee kaiken olennaisen yhdeltä ruudulta, hän voi käyttää vähemmän aikaa tietojen penkomiseen ja enemmän potilaan kuuntelemiseen”, Paul Lillrank sanoo.

Kohti prototyyppejä

Tutkijat ovat kaksi vuotta kestäneessä MASSE-hankkeessa tuottaneet hoidonohjaamon suunnitteluperiaatteet, hahmottaneet tietoteknisen ratkaisun potilas- ja palvelukorttien tueksi sekä luonnostelleet liiketoiminta- ja ansaintamallin.

Nyt tutkijat kokoavat konsortiota, joka rakentaa hoidonohjaamon. Prototyyppiä tullaan testaamaan ja kehittämään terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa Suomessa. Tavoitteena on myös tehdä siitä vientituote.

Business Finlandin rahoittamassa MASSE-hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)Orion Oyj, Lääketietokeskus Oy, Suomen Fysiogeriatria Oy, PatientSky Finland Oy, Suomen Terveystalo Oy, Klinik Healthcare Solutions Oy ja VitalSignum Oy.

Tutustu hankkeeseen ja sen loppuraporttiin täällä.

Oletko kiinnostunut yhteistyöstä, haluatko antaa vinkkejä aiheeseen liittyen tai kuulla lisää? Ota yhteyttä!

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University professor Mikko Mottonen, photo Mikko Raskinen
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Mikko Möttönen arvostetun European Inventor Award 2026 -kilpailun finaaliin: ratkaisu mahdollistaa kvanttijärjestelmien seuraavan kehitysvaiheen

Möttönen on kehittänyt erittäin herkän kryogeenisen mikroaaltosensorin kvanttitietokoneiden häiriöiden diagnosointiin ja valittu finalistiksi European Inventor Award 2026 -kilpailun “Tutkimus”-kategoriassa. Voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa 2. heinäkuuta 2026.

Maarit Korpi-Lagg, Pekka Marttinen, Robin Ras
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Uudet varadekaanit valittu Perustieteiden korkeakouluun

Perustieteiden korkeakoulun vaikuttavuuden varadekaaniksi valittiin Maarit Korpi-Lagg, opetuksen varadekaaniksi Pekka Marttinen ja tutkimuksen varadekaaniksi Robin Ras.
Ryhmä ihmisiä keskustelee puupöydän ääressä, taustalla seinälle kiinnitettyjä karttoja.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näin Espoossa rakennetaan luottamusta digipalveluihin yhdessä maahanmuuttajien kanssa

Digitaaliset julkiset palvelut eivät ole kaikille helposti saavutettavia. Tämän korjaamiseksi Trust-M-hankkeessa palveluita kehitetään yhdessä maahanmuuttajien kanssa.
Sininen sähköpotkulauta pysäköitynä merkitylle kiveykselle
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta

Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.