Uutiset

Fuusioenergia pelastaa tulevaisuutemme? Totta vai tarua: viisi väitettä fuusiovoimasta

Viime viikolla fuusioenergian tuotannossa saavutettiin läpimurto; pienen polttoainepelletin fuusioreaktiossa vapautui enemmän energiaa kuin mitä reaktion tuottamiseen oli käytetty. Vaikka tuotettu energiamäärä oli pieni, on kyseessä silti merkittävä läpimurto. Esitimme tutkijoillemme Taina Kurki-Suoniolle ja Eero Hirvijoelle viisi väitettä fuusioenergiasta.
Nano cryostat

1. Fuusioenergia pelastaa maailman energiantuotannon tulevaisuuden.

Kurki-Suonio: Toivottavasti totta
On erittäin tärkeää ymmärtää, että energia-alalla suuret muutokset eivät voi tapahtua kovinkaan nopeasti; puhutaan pikemminkin vuosikymmenistä kuin vuosista. Energiajärjestelmä on varsin jäykkä, ja siksi avainasemassa on tällä hetkellä energian säästäminen. Tämä on kuitenkin ehdottomasti loistava uutinen. Mutta liikumme fuusiotutkimuksessa tuntemattomalla maaperällä, emmekä voi olla varmoja, mitä siellä odottaa.

2. Fuusioenergian tuotanto on täysin päästötöntä.

Hirvijoki: Tarua
Vaikka fuusioprosessi itsessään ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä, fuusioenergian tuottaminen ei ole täysin päästötöntä. Jokainen sähkön- tai lämmöntuotantoon käyttämämme teknologia tarvitsee rakennusmateriaaleja, ja tällä hetkellä raaka-aineiden tuotanto ei ole päästötöntä.

3. Kaikki fuusiotutkimuksen resurssit tulisi nyt ohjata tähän läpimurron tuottaneeseen fuusioteknologiaan.

Kurki-Suonio: Tarua
Sanonnan mukaan ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin ja se pätee myös tieteessä. Fuusioenergian hyödyntämiseksi tutkitaan kahta hyvin erinlaista teknologiaa: inertiaalista fuusiota (ICF), jossa nyt tapahtui tuo läpimurto, sekä magneettista koossapitoa (MCF). Näistä kahdesta MCF on edelleen huomattavasti lähempänä voimalaitosvalmiutta, vaikka edistyminen onkin ollut vähemmän dramaattista. MCF:ään perustuvia demolaitoksia, jotka tuottaisivat jo sähköä, on suunnitteilla paitsi Euroopassa myös ainakin Kiinassa, Koreassa ja Yhdysvalloissa. Niillä kaikilla on  omia erityispiirteitä, mutta ne perustuvat samaan periaatteeseen.

4. Aalto-yliopiston tutkijat tekevät maailmanlaajuisesti merkittävää fuusioenergiatutkimusta.

Kurki-Suonio: Totta.
Meillä on Aalto-yliopistossa kolme painopistealuetta: materiaalitutkimus, lämpötehokuormien hallinta ja suurenergiset hiukkaset. Kaikki tutkimuskohteet ovat fuusioenergian kannalta merkityksellisen tutkimuksen etulinjassa.

Hirvijoki: Totta.
Teemme Aallossa paljon simulaatioita ja nämä simulaatiot vaativat paljon laskentatehoa. Sellaisiin laskentatehoihin tarvittaisiin satojatuhansia tai jopa miljoonia tavallisia kannettavia tietokoneita. Tässä tekoäly astuu kuvaan. Tavoitteenamme on luoda yksinkertaistettuja malleja raskaammista perusperiaatteiden malleista, jotta voidaan kerätä ennusteiden tekemistä varten kaikkein merkityksellisimmät tiedot. Näin myös laskentataakkaa voitaisiin keventää. Simulaatioita eri puolilla maailmaa tekevillä tutkijoilla on yhteinen tavoite, jota voitaisiin viime kädessä kuvata eräänlaiseksi fuusiolaitteen lentosimulaattoriksi.

5. Kaikilla opiskelijoilla tulisi olla perusymmärrys energiasta.

Kurki-Suonio: Totta
Erilaisten energiantuotantomekanismien etujen ja haittojen puolueeton ymmärtäminen on ainoa keino turvata nuorten tulevaisuus. Siksi kaikkien opiskelijoiden tulisi saada peruskäsitys energia-alasta eli siitä, mitä voimme tehdä taataksemme ympärivuorokautisen, kestävän ja yhteiskunnan tarpeita vastaavan energiantuotannon. Nuoret voivat sitten päättää, kiinnostaako heitä jatkaa opintojaan jonkin energia-alan osa-alueen parissa.
 

Taina Kurki-Suonio on vanhempi yliopistolehtori ja ASCOT-tutkimusryhmän johtaja teknillisen fysiikan laitoksella. Hän työskentelee energia-asioissa myös EU-tasolla ESFRI:n energiastrategisen työryhmän varapuheenjohtajana.

Eero Hirvijoki on akatemiatutkija ja yliopistolehtori konetekniikan laitoksella.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Photo collage of some of the actions funded by the Sustainability Action Booster grant
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto rahoittaa opiskelijoiden kestävyystoimia kymmenillä tuhansilla vuodessa - "Tällaista emme ole nähneet muualla"

Aalto-yliopiston Sustainability Action Booster on apuraha, joka tukee opiskelijoiden ideoimia kestävän kehityksen projekteja kampuksella ja sen ulkopuolella.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.