Uutiset

Entä jos tutkimuslaitteiden valmistus tuotaisiin kaikkien ulottuville?

Tutkimuslaitteiden avoin suunnittelu ja valmistus voisi säästää jopa 90 prosenttia tutkimuskustannuksista, tuore tutkimus osoittaa.
A 3D printed chemical mixer (credit: Karankumar C. Dhankani, Joshua M. Pearce)
3D-tulostettu sekoitin. Kuva: Karankumar C. Dhankani, Joshua M. Pearce

Avoimet ohjelmistot ovat tiedemaailmassa arkea, mutta tutkimusta varten tarvittavat laitteet nielevät yhä suuren siivun hankkeille myönnetystä rahoituksesta. Nyt maailmalla yleistyykin vauhdilla avoimen suunnittelun liike (FOSH), jossa myös laitteiden tiedot kuten suunnittelu, kaaviot ja osaluettelot avataan ilmaiseksi kaikkien ulottuville.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Ismo Heikkinen, professorit Hele Savin, Jukka Seppälä, Jouni Partanen ja Matti Kaivola sekä Fulbright Finlandin vieraileva professori Joshua Pearce Michiganin teknillisestä yliopistosta selvittivät, millaisia säästöjä laitteiden valmistuksen avaaminen voisi tutkimusorganisaatioille merkitä.

Tarkastelukohteeksi otettiin Aalto-yliopisto ja Suomi – hyvästä syystä.

”Suomella on ylivoimainen koulutusjärjestelmä, joka painottaa tiettyjä tutkimuksen erityisaloja. Lisäksi maa on mittakaavaltaan helposti lähestyttävissä. Avointen laitteistojen suunnittelun strategista tukea koskeva lähestymistapa on kuitenkin sovellettavissa mihin tahansa maahan”, Joshua Pearce sanoo.

Tutkijoiden mukaan Suomen tutkimusrahoittajien olisi mahdollista säästää vuosittain miljoonia euroja, jos kaikkien yli 10 000 euron arvoisten tutkimuslaitteiden hankinnoissa sovellettaisiin avoimen suunnittelun ideaa. Tiedot tarvittavista laitteista voidaan syöttää 3D-tulostimiin, joilla tehtävä valmistus on helppoa ja kustannustehokasta – alkuinvestoinnin jälkeen valmistus maksaa vain tulostettavien raaka-aineiden verran.

Erityisen suuri säästöpotentiaali on kalliissa laitteissa, kuten elektronimikroskoopeissa ja ohutkalvojen valmistukseen tarvittavissa ALD-laitteissa, joissa yksittäisen hankinnan arvo voi olla jopa yli miljoona euroa.

Tutkijaryhmän mukaan valtaosa tuotannosta voitaisiin tehdä Suomessa, mikä myös nopeuttaisi tuotantoa ja parantaisi saatavuutta.

”Laitteisiin varatusta rahoituksesta voitaisiin ensimmäisenä vuonna käyttää osa avointen laitteiden suunnitteluun. Seuraavana vuonna olisikin sitten mahdollista yhden laitteen ostamisen sijaan valmistaa kymmenen laitetta, mikä auttaisi tutkijoita etenemään nopeammin”, Pearce sanoo.

Avoimiin laitteisiin keskittynyt tiedejulkaisu HardwareX julkaisi äskettäin jo sadannen laitemallin yksityiskohtaiset tiedot. Pearcen mukaan tutkijat ovat laskeneet, että avoimilla laitteilla voidaan yleisesti säästää jopa 90 prosenttia verrattuna siihen, että laitteet ostettaisiin perinteisiltä markkinoilta.

”Olemme omassa laboratoriossani säästäneet helposti satoja tuhansia euroja. Suoraan sanottuna suljettujen laitteiden ostaminen on rahanhukkaa, jos avoin laite on saatavilla.”

Tutkimukseen osallistuivat kaikki Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulut: Sähkötekniikan korkeakoulu, Insinööritieteiden korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Kemian tekniikan korkeakoulu.

Lue lisää

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

White Aalto logo with exclamation mark standing in the middle of Otaniemi campus in the summertime
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-korkeakoulusäätiö laskee liikkeeseen kaksi joukkovelkakirjalainaa yhteismäärältään 150 miljoonaa euroa

Joukkovelkakirjalainoista saatavat varat käytetään pääasiassa kiinteistöinvestointien rahoittamiseksi otettujen lainojen jälleenrahoitukseen sekä lisäksi yleisiin tarpeisiin.
kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Hymyilevä Raili Pönni seisoo neuvotteluhuoneessa, taustalla näkyy ikkunasta Dipolin piha-aluetta.
Nimitykset Julkaistu:

Aalto-yliopiston kehitysjohtajaksi on nimitetty Raili Pönni

Raili Pönni on toiminut aiemmin yliopiston suunnittelupäällikkönä ja väliaikaisena kehitysjohtajana.
Potrettikuva Suzanne Innes-Stubbista, hän hymyilee ja katsoo kohti kameraa
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Suzanne Innes-Stubb nimitetty johtavaksi työelämäasiantuntijaksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun

Yritysjuridiikan asiantuntija Innes-Stubb vahvistaa Kauppakorkeakoulun osaamista vastuullisessa yritystoiminnassa. Hän aloittaa tehtävässä syyskuun alussa.