Uutiset

Dipolista peruskorjataan Aalto-yliopistolle omaleimainen päärakennus

Talosta tulee käyttöliittymä Aalto-yliopistoon, siellä esitellään huippuosaamista ja monialaista yhteistyötä.

Uuden Dipolin aulatiloissa esitellään yliopiston moninaista toimintaa, luonnos. Kuva: ALA Arkkitehdit

Perinteikäs ja persoonallinen Dipoli-rakennus Otaniemessä on vuosien varrella toiminut monien seminaarien, konferenssien, opiskelijatapahtumien ja juhlallisuuksien pitopaikkana. Nyt rakennuksella on edessään mittava peruskorjaus, jossa sen tilat ja tekniikka uusitaan ja toiminta muuttaa muotoaan. Dipolista tehdään Aalto-yliopistolle näyteikkuna ja kaikille avoin portti Otaniemeen. Siitä tulee Aalto-yliopiston omaleimainen päärakennus, jossa työskentelevät muun muassa yliopiston johto ja osa palveluista.

Arkkitehtuurin taidonnäyte

Dipolin ovat suunnitelleet arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä ja se valmistui vuonna 1966. Aikanaan hyvin radikaalin talon rakennuttivat silloisen Teknillisen korkeakoulun opiskelijat ja se oli pitkään teekkareiden kulttuuritoiminnan keskus. Aalto-yliopisto on ollut viime vuodet talossa ylioppilaskunnan vuokralaisena ja siellä on toiminut kongressi- ja kokouskeskus. Vuosi sitten Dipolin rakennus siirtyi Aalto-yliopiston omistukseen.

Dipolin nousevakatsomoista auditoriota kutsuttiin alkuaikoina teatterisaliksi ja siellä järjestettiin muun muassa elokuvaesityksiä. Se on Dipolin ainoa tila, jossa alkuperäinen mosaiikkibetonilattia ja kiinteä sisus­tus ovat säilyneet. Kuva NEWRAD-konferenssista kesällä 2014.
Kuva: Aino Huovio

Peruskorjaus alkoi kesäkuussa 2015 ja tavoitteena on, että uusi Dipoli avautuu käyttäjille vuoden 2016 lopussa. Korjauksessa kunnioitetaan Reima ja Raili Pietilän alkuperäisiä suunnitelmia ja rakennuksen uniikkia arkkitehtuuria.

Uuden päärakennuksen sisältöä ideoitiin syksyn 2014 aikana opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien yhteisissä työpajoissa. Ideat on koottu uusiksi konsepteiksi ja palveluiksi konseptiraporttiin. Tämän kehitystyön rinnalla tehtiin peruskorjauksen hankesuunnitelma, rakennushistoriaselvitys sekä kaksi opiskelijaprojektia.

Monimuotoisen ja vuorovaikutteisen yliopistokulttuurin symboli

Monialainen yhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat Aalto-yliopiston mission ytimessä. Peruskorjauksen jälkeen käyttäjille avautuu uudenlainen monikäyttötalo ja testialusta uusille työnteon ja oppimisen tavoille. Kaikista talon toimisto- ja työskentelytiloista tulee yhteiskäyttöisiä. Dipolista tulee näyttämö opiskelijoiden, yliopiston ja kumppaneiden kohtaamisille ja tapahtumille. Taloon on myös suunnitteilla täysin uudenlainen digitaalinen ympäristö ja navigointijärjestelmä.  

– Tarjoamme talon käyttäjille aivan uudenlaisen palvelu- ja tilakokemuksen; yliopiston toiminta näkyy auloissa ja muissa tiloissa monin eri tavoin. Dipolista muotoutuu toimelias Aalto-yliopiston kohtaamispaikka, visioi ohjausryhmää johtanut Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Lisätietoja:

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aalto-yliopiston kampus
Kampus Julkaistu:

Yli 80 prosenttia kampuksen energiansäästötavoitteesta saavutettu

Myös kesän aikana kampuksella on saavutettu suuria säästöjä energiankulutuksessa.
Vilho Väisälän pajassa opiskelijaryhmät pääsevät suunnittelemaan ja rakentamaan eri kursseilla mitä taidokkaimpia ja teknisesti haastavia laitteita. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Kampus, Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijoiden sähköpaja-tila vihittiin Vilho Väisälän pajaksi Otaniemessä

Vilho Väisälän jälkipolvien, Weisell-säätiön sekä Vaisala Oyj:n lahjoitusvarat ovat mahdollistaneet Aalto-yliopiston pitkäjänteistä kehittämistä.
Otaniemi - kuva Unto Rautio
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Ehdota, miten käyttäisit 13 000 euroa Aalto-yliopiston opiskelijoiden hyvinvointiin!

Jätä ehdotuksesi 29.9.2023 mennessä osallistavan budjetoinnin hankkeeksi parantamaan opiskelijoiden hyvinvointia kampuksella. Ideoista äänestetään voittaja vielä vuoden 2023 aikana.
Riitta Salmelin
Nimitykset, Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusi Aalto-professori Riitta Salmelin etsii aivojen omaa “sormenjälkeä”

Aivokuvantaminen tempaisi Riitta Salmelinin mukaansa kolme vuosikymmentä sitten. Professorin mielestä ala on kypsynyt vaiheeseen, jossa alkuaikoina sivuutettuihin kysymyksiin voidaan nyt etsiä vastauksia.