Uutiset

Arvostusta mehiläisille

Yksi tapa suojella mehiläisiä olisi tuoda ne jälleen osaksi urbaania elämää.
Kuvitus: Ida-Maria Wikström. Maailman viljelykasvien sadoista 35 prosenttia on riippuvaisia pölyttäjistä.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton mukaan mehiläisiä on Suomessa pidetty tuotantoeläiminä 1700-luvulta alkaen. Kuraattori, taiteilija Ulla Taipaleen mukaan mehiläiset stressaantuvat ja kärsivät tehotuotannosta kuten muutkin tuotantoeläimet.

Taipale vetää Melliferopolis-projektia itävaltalaisen taiteilijan ja tutkijan Christina Stadlbauerin kanssa. Suomessa projekti käynnistyi vuonna 2012 Aalto-yliopiston biologisen taiteen ohjelmassa, Biofiliassa. Tarkoituksena on tuoda mehiläisiä kaupunkiympäristöihin, lisätä ihmisten ja mehiläisten kohtaamisia ja parantaa taiteen keinoin mehiläisten arvostusta ja tuntemusta.

”Haluamme tuoda esille, mitä menettäisimme, jos pölyttäjät katoaisivat”, Taipale kertoo.

Projektissa on rakennettu erilaisia mehiläispesiä pääkaupunkiseudulle esimerkiksi Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan ja Otaniemen kampukselle. Tarja Halosen puistossa sijaitsevan pesän yhteyteen tehtiin kesällä 2016 mehiläisten kiitorata, kahdeksan metriä pitkä kukkapenkki. Pian kiitorata oli täynnä monenkirjavia pölyttäjiä, ja se keräsi ihastusta lähialueen asukkailta.

”Kestävän kehityksen mehiläishoito ei pyri hunajan tehotuotantoon, vaan mehiläisten ja ihmisten hyvinvointiin. Tasapainoisessa kaupunkiympäristössä on riittävästi viheralueita, ja mehiläiset ovat välttämättömiä kasveille.”

Mehiläiset eivät silti ole pelkkiä kukkapenkkien elävöittäjiä. Taipaleen mukaan mehiläisyhdyskuntien tuhoutuessa Suomessa romahtaisivat ainakin mustikka-, omena-, kirsikka- ja kesäkurpitsasadot. Maailmalta katoaisivat esimerkiksi manteli ja kaakao.

”Kiinassa mehiläiset ovat jo joiltain alueilta kadonneet, jolloin ihmisten pitää tehdä hedelmäpuiden pölyttäminen käsin. Se on hidasta työtä, joka nostaa hedelmien hintaa.”

Yksi tapa suojella mehiläisiä olisi tuoda ne jälleen osaksi urbaania elämää. Mehiläisiä ei kuitenkaan tulisi nähdä vain hunajan tekijöinä, vaan elinehtona monille kasveille.

Mehiläisiin kohdistuu myös ennakkoluuloja ja pelkoa, ja ne sekoitetaan usein ampiaisiin. Melliferopolis-projekti on kuitenkin jo tuottanut tulosta:

”Projektin alkaessa viranomaisia piti taivutella, jotta saisimme sijoittaa pesiä kaupunkialueelle. Nyt niillä on jo kovasti kysyntää.”

Teksti: Tea Kalska. Kuvitus: Ida-Maria Wikström

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

pale grain basket and thin fibers on a purple background
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Dekaani on valinnut Dean’s Impact Award 2024 -palkinnon saavat opiskelijat

Palkinnon saavat Joel Hentunen ja Ninni Norra. Lisäksi dekaani palkitsee Isaac Jyväsjärven kunniamaininnalla.
Copper
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Akkujen kysyntä kasvaa – BATCircle3.0 kiihdyttää akkumateriaalien ja -kierrätyksen tutkimusta Suomessa

Aalto-yliopiston johtama kolmivuotinen BATCircle3.0-projekti keskittyy akkumateriaalien jalostuksen ja akkujen kierrätyksen uusiin avauksiin.
Nautakarjaa laitumella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vauraiden maiden naudanlihan tuotannon maltillisella vähennyksellä olisi valtavat ilmastohyödyt – vastaa kolmen vuoden globaaleja fossiilisia päästöjä

Uusi tutkimus osoittaa, että metsien kasvatus laidunmaille auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä.
Näkymä YK:n ilmastokokous COP29 tapahtumapaikalta
Yhteistyö Julkaistu:

COP29-ilmastokokous: Aalto-yliopisto tarjoaa kestävän rakentamisen uusia ratkaisuja ja vetoaa maailman johtajiin

Aalto-yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkijajoukko vetoaa maailman johtajiin: ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää täysin uusia tapoja yhdistää tiede ja politiikka.