Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella

Rakentamisessa kulutettavien luonnonvarojen määrä kasvaa nopeammin kuin maailman väestö. Rakentamisesta ja rakentamiseen liittyvistä päästöistäpitäisi vähentää 80-90% vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä rakentaminen kuitenkin kasvaa entisestään.

Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professorin Matti Kuittisen mukaan ”aina kun mahdollista, pitäisi jättää rakentamatta uutta — etenkin jos väestö ei kasva tai ei ole sotia.” 

Hän korostaa, ettei vanhoja rakennuksia pitäisi purkaa vaan rakennuksille olisi löydettävä uusia käyttötarkoituksia. Jos rakennus on purettava, sen osat olisi hyödynnettävä rakennusmateriaalina muualla. 

Yhteistyö Kouvolan kaupungin kanssa

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen ja Kouvolan kaupungin yhteinen hanke etsii ratkaisuja tyhjien kiinteistöjen käyttöön kiertotalousrakentamisesta. Hanke toteutetaan yhdessä Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoiden kanssa.

Kouvolan kaupungilla on puoli miljoonaa neliömetriä tyhjiä rakennuksia, jotka halutaan purkaa tai myydä. Suurin osa kiinteistöistä ovat kouluja, terveyskeskuksia ja erilaisia kuntahallintarakennuksia, joiden tyhjäkäyttöä on aiheuttanut muun muassa suuret kuntayhdistykset.

Kuittisen mukaan ”Kouvola on malliesimerkki rakennemuutosten kokemasta seudusta, jossa rakennuksille ei ole käyttöä”.

Hankkeen tavoitteena on löytää kiinteistöille uusia käyttömahdollisuuksia, jotta niitä ei tarvitsisi purkaa. Jos käyttötarkoitusta ei löydy sijainnin takia, pyritään löytämään uusia mahdollisuuksia irrottamalla kiinteistön osia ja käyttämällä niitä uuteen rakentamiseen.

Uudenlainen tapa tehdä diplomitöitä

Kouvola-hanke on osa arkkitehtuurin laitoksen uutta pilottihanketta, jonka tarkoituksena on löytää uusia tapoja työstää diplomitöitä ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. Pilotissa on mukana seitsemän arkkitehtuurin sekä kolme kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriopiskelijaa.

Pilotin kehittänyt arkkitehtuurin laitoksen professori Antti Lehto kertoo huomanneensa monta kehitettävää asiaa kolmen vuoden aikana diplomitöitä ohjatessaan. 

Lehdon mukaan diplomitöiden tekoa helpottaa, jos ne linkittyvät edellisiin opintoihin ja niiden teemat ovat linjassa arkkitehtuurin tutkimussuuntien kanssa. Tällöin diplomityö pystyy hyödyntämään tai jopa viemään tutkimussuuntia eteenpäin. 

Uudenlainen toimintatapa nopeuttaa työskentelyä, auttaa pysymään aikatauluissa ja lisää opiskelijoiden hyvinvointia. Lehto huomauttaa, että vaikka opiskelijat ovat aiemminkin saaneet työhönsä laadukasta ohjausta, työskentely on ollut melko yksinäistä puolen vuoden ajan. 

Pilotissa he saavat toisiltaan vertaistukea. ”Kun tehdään töitä yhdessä ja näkee toisten töiden kautta oman työn vahvuuksia ja oppia muista töistä, ratkaisut löytyvät nopeammin.”

Tällä hetkellä Kouvolassa on meneillään analyysivaihe, jolloin tutkitaan kaupungin kaavoitusta, historiaa, demografiaa sekä esimerkiksi rakennusten ympärillä olevaa palveluverkkoa. Analyysivaiheen jälkeen opiskelijat pääsevät ideoimaan tonteille erilaisia ehdotuksia. ”Kouvolan kaupunki antaa aika vapaat kädet ja toivoo radikaalejakin ideoita.”

Rakentaminen tarvitsee radikaalin muutoksen

Suomessa rakennustoiminta tuottaa lähes 40 % maamme päästöistä (karkeasti noin 17 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Matti Kuittisen mukaan ”rakentaminen on eniten resursseja kuluttava toiminta ja siinä pitäisi pystyä paljon suurempiin päästövähennyksiin.”

Kuittinen ei usko, että ilman lisätoimia Suomessa päästään hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Hänen mukaansa vaihtoehtoja on kaksi: joko seuraava hallitus toteaa, ettei tavoitteeseen päästä tai sitten metsien hakkuita rajoitetaan. 

Jos päästöjä ei saada kuriin, Kuittisen mukaan edessä on äärimmillään ilmastopakolaisuus. ”Kanada, Pohjois-Eurooppa ja Venäjän keskiosat ovat alueita, johon ihmiset ehkä tulevat siirtymään. Suomalaisten syrjäseudun alueilla ja taloissa voi silloin olla kysyntää.”