Uutiset

Älynosturi sai avoimen kehitysympäristön

Kehitysympäristö koostuu Ilmatar-nosturista ja sen digitaalisesta kaksosesta. Monia kaksosen osia voidaan nyt hyödyntää nosturiin liittyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä – mihin aikaan ja missä päin maailmaa tahansa.
Ilmatar-nosturi
Ilmattaren kaltaisia teollisuusnostureita tarvitaan lähes kaikissa tehtaissa ympäri maailmaa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Vuonna 2017 Konecranes lahjoitti Aalto-yliopistolle Ilmattareksi ristityn teollisuusnosturin, jota on hyödynnetty erilaisissa kurssitöissä ja opiskelijaprojekteissa. Lisäksi tutkijat ja yhteistyökumppanit ovat kehittäneet sille DigiTwin-hankkeessa digitaalista kaksosta eli virtuaalista vastinetta, sekä konseptuaalisesti että esimerkiksi konesuunnittelun ja huollon käytännön tarpeisiin.

Osa nosturin ympärille muodostuneesta digitaalisesta infrastruktuurista on avattu julkiseksi. Avoimesta materiaalista on myös rakennettu avoin kehitysympäristö Ilmatar Open Innovation Environment, Ilmatar OIE, joka avattiin virallisesti käyttöön 22. marraskuuta.

”Tarkoituksena on, että myös muut yritykset pääsisivät testaamaan, miten heidän tuotteensa ja palvelunsa toimivat nosturin kanssa – ensin virtuaaliympäristössä ja sen jälkeen verifioimalla ratkaisunsa yliopiston fyysisellä nosturilla”, kertoo DigiTwin-hankkeen projektipäällikkö Juuso Autiosalo.

”Ilmattaren ja sen digitaalisen kaksosen ympärille rakennettu avoin tehdasekosysteemi on Konecranesin kannalta erittäin mielenkiintoinen hanke. Konecranesin valmistamat laitteet tulevat jatkossa yhä useammin kytkeytymään suunnittelu-, prosessiohjaus- sekä tehdasjärjestelmiin. Digitaalisen kaksosen avulla laitteen soveltuvuutta ja toimintaa voidaan todentaa sekä parantaa laitteen elinkaaren eri vaiheissa aina asiakkaan tehdassuunnittelusta lähtien”, kertoo Konecranesin IoT- ja digitaalisen alustan kehityksestä vastaava johtaja Timo Harjunen.

Nosturista robotiksi

Ilmattaren kaltaisia teollisuusnostureita tarvitaan lähes kaikissa tehtaissa ympäri maailmaa. Autiosalon mukaan kehitysympäristöä voivat hyödyntää hyvin monenlaiset yritykset algoritmien tekijöistä lisälaitteiden kehittäjiin.

”Tulevaisuudessa nosturista voi tulla yksi robotti lisää, ja siinä tarvittavien ohjelmistojen kehittäminen helpottuu huomattavasti digikaksosen ansiosta.”

Teollisessa internetissä laitteet ja järjestelmät liitetään verkkoon, jolloin ne muodostavat älykkäitä kokonaisuuksia. Tähän asti tiettyyn laiteyksilöön liittyvä data on kuitenkin ollut vaikeasti saatavilla, ja esimerkiksi laitteen asetusten muokkaaminen on vaatinut suoraa yhteydenottoa itse laitteeseen. Tämä puolestaan ei onnistu, kun laite on tietoyhteyksien ulottumattomissa.

”Tavoitteena on, että kaikki fyysiseen laitteeseen liittyvä kommunikointi tehdäänkin digikaksosen kautta, jolloin kaikki data löytyy samasta paikasta ja esimerkiksi sähkön katkeaminen itse laitteesta ei haittaa päivittämistä. Digitaalinen kaksonen pitää huolen laitteen asioista, ja ihmisten arki helpottuu”, Juuso Autiosalo selittää.

Ilmatar-kehitysympäristön mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa https://www.aalto.fi/ilmatar, ja kehitysympäristön digitaalisia resursseja pääsee käyttämään rekisteröitymällä. Turvallisuussyistä testien toteuttaminen fyysisellä nosturilla vaatii käyttökoulutuksen. Myös uusia tutkimusprojekteja voidaan käynnistää tarpeen mukaan.

Aalto-yliopisto on myös mukana kansainvälisessä MACHINAIDE-hankkeessa, jossa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen. 9 miljoonan euron hankkeessa on mukana kansainvälisiä partnereita useilta eri teollisuudenaloilta.

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava, DigiTwin-projektipäällikkö Juuso Autiosalo
puh. 050 340 9550
[email protected]

Aalto-yliopisto panostaa kansainväliseen yhteistyöhön digitaalisten kaksosten tutkimuksessa

MACHINAIDE–hankkeessa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen.

Lue lisää
Research project Machinaide: Conceptual ideal of feature-based digital twin framework.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!
Saastamoisen säätiön edustajat
Yhteistyö Julkaistu:

Saastamoisen säätiö toimii aktiivisesti edistääkseen tiedettä ja taidetta kansainvälisesti

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tuen kohdistaminen nuorten hyväksi on säätiölle tärkeää.
Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Biomateriaaleja
Yhteistyö Julkaistu:

Metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi

Metsäbiotalouden tiedepaneelin ensimmäisen selvityshankkeen tulokset on julkaistu. Laskelmien mukaan metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi ilman lisähakkuita: selvityksen mukaan vuonna 2035 Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa jopa 15,6 miljardin euron arvonlisä, mikä tarkoittaa 80 % kasvua verrattuna vuoden 2019 tasoon.