Aalto-yliopisto sai laatuleiman ja erinomaisen arvion kaikilta arvioiduilta alueilta
Aalto-yliopisto läpäisi 28.4.2023 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta.
Auditointiryhmä antoi erityistä kiitosta vuosittaisten strategisten prosessien ja laatujärjestelmän tuottaman tiedon järjestelmällisestä käytöstä toimintojen kehittämisessä. Vahvuuksina mainittiin myös ainutlaatuinen toimintaympäristön analyysi, strategian läpileikkaavat lähestymistavat ja jatkuva vuoropuhelu ulkoisten sidosryhmien kanssa.
Aalto-yliopisto on Suomessa ensimmäinen yliopisto, joka sai Karvin auditoinnissa arvion erinomainen kaikilta kolmelta arviointialueelta.
Arvioitavina olivat yliopiston ydintoiminnot koulutus, tutkimus ja vaikuttavuus. Arviointiryhmä antoi palautetta myös yliopiston itse valitsemasta teemasta - yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja inklusiivisuus – ja totesi, että yliopistolla on käytössään toimivat menettelyt henkilöstön ja opiskelijoiden yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun edistämiseksi.
Auditoinnin tulos osoittaa, että yliopiston toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit.
”Olemme äärimmäisen iloisia arvioinnin erinomaisesta tuloksesta. Olemme tehneet jo pitkään järjestelmällistä työtä laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämisen eteen. Lämmin kiitos kaikille valmistelussa ja haastatteluissa mukana olleille aaltolaisille”, sanoo Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä.
Karvi toteaa, että Aalto-yliopiston strategiassa määritetyt yliopiston toimintaa läpileikkaavat kolme lähestymistapaa - radikaali luovuus, yrittäjämäinen asenne ja kestävä kehitys - sekä seitsemän tutkimuksen avainaluetta ovat keskeisiä keinoja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja innovatiivisten ratkaisujen tuottamiseksi.
“Läpileikkaavista lähestymistavoista Aallon edistys on kiitettävää erityisesti kestävän kehityksen ja yrittäjämäisen ajattelutavan osalta. Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia tuetaan voimakkaasti”, toteaa auditointiryhmän puheenjohtaja ja University College Dublinin apulaisprofessori Antoinette Perry.
Auditointiraportti nostaa esiin myös kehittämiskohteita. Aalto-yliopiston tulisi esimerkiksi tarjota opiskelijoille vastapalautetta heidän antamiinsa palautteisiin sekä tiedottaa nykyistä systemaattisemmin palautteen perusteella tehdyistä muutoksista.
Auditoinnin toteutti nelihenkinen kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka koostui professoreista, yritysmaailman asiantuntijasta ja opiskelijajäsenestä.
Karvin auditoinnissa tarkasteltiin, millaisilla menettelytavoilla yliopisto johtaa, toteuttaa, seuraa ja kehittää oman toimintansa laatua sekä millaisen kokonaisuuden eli laatujärjestelmän nämä menettelytavat muodostavat. Auditointi perustui yliopiston valmistelemaan itsearviointiraporttiin, yliopiston laatudokumentaatioon ja auditointivierailuun tammikuussa 2023.
Arviointeja tehdään Aalto-yliopistossa säännöllisesti ja ne ovat tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Myös yliopistolaki velvoittaa yliopistoja osallistumaan säännöllisesti ulkoiseen toiminnan ja laatujärjestelmien arviointiin.
Lue lisää:
- Karvin uutinen (fineec.fi)
- Auditointiraportti on luettavissa Karvin auditointialustalla
- Laatua yhdessä – laatujärjestelmän auditointi 2022-2023
Tervetuloa
Aalto-yhteisö on tervetullut kuulemaan lisää auditointiraportista ja tuloksesta
Lue lisää uutisia
Canvas-oppimisalustassa tietoturvaloukkaus – Myös Aallossa voi olla käyttäjiä
Jos olet käyttänyt Canvasia, ilmoita siitä security@aalto.fi-osoitteeseen. Varotoimenpiteenä on hyvä myös vaihtaa Aalto-salasanasi.
Uudet varadekaanit valittu Perustieteiden korkeakouluun
Perustieteiden korkeakoulun vaikuttavuuden varadekaaniksi valittiin Maarit Korpi-Lagg, opetuksen varadekaaniksi Pekka Marttinen ja tutkimuksen varadekaaniksi Robin Ras.
Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta
Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.