Uutiset

Aallon tutkijat vauhdittavat vihreää siirtymää ABB:n veturiohjelman hankkeissa

Yritykset ja tutkimuslaitokset yhteen kokoavan Green Electrification 2035 -veturiohjelman tavoitteena on kehittää ratkaisuja vihreään siirtymään. Aalto-yliopiston eri koulujen tutkijoita on mukana kaivamassa vastauksia koko maailmankin kannalta keskeisiin kysymyksiin.
Tuulivoimaloita kuvattuna ylhäältäpäin metsämaisemassa.

Miten kehittää mahdollisimman toimivia ratkaisuja vihreän siirtymän vauhdittamiseen? Miten varmistaa Suomen edelläkävijäasema hiilineutraaliuden saavuttamisessa? Tai miten pidetään huolta koko energiajärjestelmän turvallisuudesta ja resilienssistä jatkossakin? Teknologiayritys ABB:n vetämä viisivuotinen Green Electrification 2035 -veturihanke kokoaa tutkimus- ja yritysmaailmojen osaajia yhteisiin ekosysteemeihin, joissa muun muassa näihin kriittisiin kysymyksiin etsitään oikeita, konkreettisia ratkaisuja.

Mies katsoo kameraan hymyillen.

Tämänkaltaisten visaisten ja maailmaa muuttavien teemojen parissa painiminen on tuttua ABB:n Simo Säynevirralle; hän paitsi johtaa Green Electrification 2035 -veturiohjelman ekosysteemiyhteistyötä, toimii myös yritysten ja toimialajärjestöjen muodostaman Suomen vetyklusterin puheenjohtajana. ABB on lähtenyt Green Electrification 2035 -veturihankkeella ratkomaan koko maailman kannalta kriittisiä kysymyksiä: kuinka vihreällä sähköllä voidaan rakentaa hiilineutraali maailma seuraavien parin vuosikymmenen kuluessa.

”Meillä on yhteinen kiire. Kansainvälinen energiajärjestö IEA päivitti jokin aika sitten tiekarttaa, jolla maailma saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2050, ja ilmaston lämpeneminen pidetään 1,5 asteen rajoissa. Muutosnopeus siihen, kuinka pikaisesti meidän pitää pystyä sähköistämään fossiilista energiaa käyttäviä asioita on aivan valtava. Jos ensin tehdään viisi vuotta perustutkimusta ja menee vielä toiset viisi vuotta ratkaisun tuotteistamiseen – meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa tähän”, Säynevirta summaa.

Tämän koko maailmaa yhdistävän kiireenkin takia ABB:ssä panostetaan veturiohjelman kautta vihreän siirtymän vauhdittamiseen. Hankkeessa on yrityksestä mukana eri liiketoimintayksiköitä, kuten sähkömoottorien toimintaan ja niiden automatisointiin keskittyvä Motion sekä sähkönjakeluun ja hallintaan erikoistunut Electrification.

Mies katsoo kameraan hymyillen.

Petri Hovilan vastuulla on jälkimmäisen yksikön ulkoinen tutkimus – sen lisäksi hän vastaa ABB:n Green Electrication 2035 -veturiprojektista. Yhteistyön on sujuttava paitsi tutkimuslaitosten kanssa, myös toiseen suuntaan.

”Meidän kannaltamme hankkeessa on myös olennaista, että pyrimme tekemään asiakkaiden kanssa hyvin läheistä yhteistyötä. Reaalimaailman vaatimusten ymmärtäminen on hyvin tärkeää”, Hovila toteaa.

Veturin tutkimuspainotteisissa kumppanuushankkeissa vaatimuksena onkin Hovilan mukaan yritysten vahva osallistuminen tutkimuksen ohjaamiseen, joka myös edesauttaa tulosten laajaa hyödynnettävyyttä.

Vetyteknologioita, alustataloutta ja sähkömoottoreita

ABB on Aalto-yliopiston eri korkeakouluille pitkäaikainen ja tärkeä strateginen kumppani, joten Aallon tutkijoita on myös veturihankkeen ekosysteemeissä mukana monelta eri alalta. Monitieteistä tutkimusta tehdään paitsi professori Tanja Kallion ryhmässä modernien vetyteknologioiden, myös esimerkiksi apulaisprofessori Kimmo Karhun vetämänä alustatalouden ja verkostovaikutusten parissa. Mutta toki perinteinen yhteistyö kone- ja sähkötekniikan osaajien kanssa nivoutuu saumattomasti osaksi veturihanketta, kuten apulaisprofessori Raine Viitalan esimerkki osoittaa. 

Simo Säynevirta muistuttaa, että vihreään siirtymään tähtäävästä veturihankkeesta huolimatta – ja toki myös sen myötä – tämä ABB:n ja Aallon yhteistyön perinteisin alue on pysynyt ja pysyy ennallaan, ja tarve niin sähkö- kuin konetekniikankin insinööriosaamiselle jatkuu.

”Olemme esimerkiksi sähkötekniikan koulun ja tehoelektroniikan kehityksessä tehneet pitkään Aallon kanssa hyvää yhteistyötä ja se on varmasti edelleenkin se ydin, joka jatkaa”, Säynevirta sanoo.

Tuomme avoimuutta laitealustoihin, että ne palvelevat nopeammin eri sovelluksia – joita kaikkia me emme ehkä tänä päivänä vielä tiedäkään.

Petri Hovila

Säynevirta ja Hovila kertaavat veturihankkeessa jo aikaansaatuja tuloksia, muun muassa yrityksen kahden teknologia-alustan avaaminen muiden toimijoiden käyttöön. Juuri perinteisen yhteistyökuvion, eli tehoelektroniikkaan ja niiden ohjausmenetelmiin liittyvän alustan kehittämisessä on myös Aallolla ollut rooli.

”Tavoitteena on tuoda joustavuutta erilaisten järjestelmien rakentamiseen lisäämällä toiminnallisuutta ja päivittämällä ohjelmistoja. Sen sijaan, että tekisimme kaikki tulevaisuuden sovellukset itse, olemmekin avanneet alustoja muille, jotta he pystyvät tekemään omia sovelluksia lähemmäs sitä laitteen ydintä. Me tuomme avoimuutta ja joustavuutta laitealustoihin, että ne jatkossa nopeammin ja laajemmin palvelevat eri sovelluksia – joita kaikkia me emme ehkä tänä päivänä vielä tiedäkään”, Petri Hovila sanoo.

Raine Viitala: ’Sähkömoottoreiden Spotify’ avaa alustoja laitesuunnittelijoille

Tutkimusryhmän tavoitteena on saada sähkö ja koneet toimimaan yhteen.

Lue lisää
Mies seisoo ja katsoo hymyillen kameraan.

Kimmo Karhu: Alustatalous ja verkostovaikutus valjastettuna yhteiseen hyvään

Itämeren ympärille luodaan projektissa vetymarkkinaa alustataloutta ja verkostovaikutuksia hyödyntäen.

Lue lisää
Mies istuu ikkunan edessä ja katsoo kameraan.

Tanja Kallio: Vetytalouden vallankumoukselle vauhtia

Tutkijat pyrkivät kehittämään elektrokatalyyttia, jossa ei tarvittaisi jalometalleja.

Lue lisää
Nainen seisoo taulun edessä ja katsoo hymyillen kameraan.

ABB:n ja Aallon arvokasta yhteistyötä hyvä kehittää edelleen

Paitsi vetyinnovaatioiden ja Green Electrification 2035 -veturihankkeen, myös muiden yhteistyökuvioiden kannalta monitieteisyys on suuri valtti Aalto-yliopistolle, toteaa myös ABB:n Simo Säynevirta.

”Aalto on rakenteellisesti aivan hirveän hyvä, kun on tekniikan korkeakoulujen lisäksi Kauppakorkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Löytyy kaupallinen ja design-osaaminen vielä samassa yliopistossa”, hän sanoo.

Konetekniikan apulaisprofessori Raine Viitala kiittelee pitkällistä yhteistyötä ABB:n kanssa myös niiltä osin, että yritys on toimittanut paljon erilaista infraa Aallon tutkijoiden käyttöön. Säynevirta ja Hovila toteavat, että yrityksen halu auttaa perustutkimustakin edesauttaa puolestaan uusien innovaatioiden syntymistä.

”Senkin takia haluamme tuoda state-of-the-art-teknologiaa tutkimuskäyttöön, että opiskelijat saavat jo perusopintojensa aikana kosketusta siihen, millaista teknologia voi olla. Yliopistoilla pitää lähtökohtaisesti olla viimeisimmät teknologiat käytössä”, Säynevirta sanoo.

”Uusien laitteiden avulla myös edesautetaan ihan konkreettisten ongelmien löytämistä ja niiden ympärille uuden tutkimuksen luomista”, Hovila jatkaa.

Raine Viitala mainitsee erityisenä onnistumisena ABB:n ja Aallon yhteistyöstä jo päättyneen Met4Wind-projektin. EU-rahoitusta saanut projekti tähtäsi sähköisen heiton vähentämiseen laitteissa – ja siitä on saavutettu myös kaupallista hyötyä. Tämänkaltaisista onnistumisista huolimatta aina löytyy parannettavaa: EU-rahoitusta pitäisi osata hakea paremmin, sillä turhan usein nämä rahat valuvat muihin maihin. Tästä ovat yhtä mieltä ABB:n Säynevirta ja Hovila: Säynevirta myös muistuttaa, että paras tulos syntyy siten, että rahoituksen hakemista mietitään alun perinkin yhteistyössä.

Meidän pitää yhdessä ratkaista se ongelma, kuinka saamme entistä nopeammin aikaan entistä enemmän.

Simo Säynevirta

Toinen parannuskohde on akateemisen maailman hitaus – asia, johon ei vihreässä siirtymässä olisi juuri nyt aikaa, kuten Säynevirta jo aiemmin mainitsi. Tämänkin korjaamiseen tarvitaan yhteistyötä.

Aikaan pitää saada enemmän aiempaa nopeammin

”Me tarvitsemme osaajat, me tarvitsemme uudet innovaatiot, ja meidän yhdessä pitää ratkaista se ongelma, kuinka saamme entistä nopeammin aikaan entistä enemmän. Yhteistyötämme täytyy kehittää edelleen niin, että parhaat ideat muuttuvat tutkimustuloksista vaikuttaviksi tuotteiksi ja ratkaisuiksi nykyistä polkua nopeammin”, Säynevirta sanoo.

ABB:ltä löytyy halua olla tukemassa tulevaisuuden innovaatioiden syntymistä, jos esimerkiksi tutkimusryhmillä olisi mielenkiintoa lähteä kaupallistamaan ratkaisujaan. Säynevirta mainitsee esimerkkinä professori Tanja Kallion ryhmän tutkimuskohteen: Suomessa ei ole vielä elektrolyysereiden valmistajia jonoksi asti.

”Yksi osa tätä veturihanketta on, että globaalina yrityksenä ABB:n alustoilla on uusille ratkaisuille jakelu yli sataan maahan. Me haluamme tukea suomalaisia nousevia tähtiä – ja mitä ratkaisuja sieltä voi tullakaan”, Säynevirta pohtii.

Myös Hovila muistuttaa, että veturihankkeella on Business Finlandin kautta saatua rahoitusta hyvin vielä tarjolla.

”Ollaan mielellään auttamassa, jos idea täsmää hankkeeseen. Ei muuta kuin startupia pystyyn ja hyvää ideaa pöydälle”, hän kannustaa.

 Anne Kosola

Anne Kosola

Manager, Corporate Relations, Partnership Development

Strateginen yrityskumppani ABB

Aalto-yliopisto ja ABB tekevät yhteistyötä monilla alueilla, ja siinä ovat mukana Aallon kaikki kuusi korkeakoulua. Yhteistyö on jatkunut jo yli 130 vuotta.

Read more
Students presenting their project work in electronics
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Eemeli Mölsä saa tohtorinhatun
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Tohtoritason osaamiselle on tarvetta, kun ABB valmistautuu vihreään loikkaan

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteisissä väitöstutkimushankkeissa koulutetaan tohtoreita, joilla on huippuosaamista tulevaisuuden menestystuotteiden kehittämiseen.
Visuaalisen tekoälyn avulla luotu hahmotelma kaupunkialueen kehittämiseksi Batterseassa, Lontoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tekoälyn avulla sosiaalisia innovaatioita Lontooseen

Suunnittelussa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laadullinen evolutionaarinen suunnittelu ja visuaalinen generatiivinen tekoäly.