Kimmo Karhu: Alustatalous ja verkostovaikutus valjastettuna yhteiseen hyvään

Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen apulaisprofessori Kimmo Karhun ryhmässä luodaan ABB:n Green Electrification 2035 -veturiekosysteemin puitteissa täysin uudenlaista mallinnusta. Tutkijat ovat mukana Itämeren ympärille rakennettavan vetylaakson kehittämisessä, eli noin 40:n pääosin yritystoimijan muodostamassa BalticSeaH2-hankkeessa. 

Kesällä aloitettu projekti on poikkeuksellinen monellakin eri tapaa, eikä yksin siitä syystä, että siinä pyritään hyödyntämään alustataloutta ja verkostovaikutuksia juuri vetymarkkinan synnyttämiseen.

”Meidän tutkimuksemme lähtökohtana on se, miten alustataloutta voisi valjastaa muihin konteksteihin kuin vain digitaalisiin, eli esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tai sovellusinnovaatioihin. Tämä on erinomainen keissi: miten tällaisen todella teollisen asian, kuten vetymarkkinan, synnyttämiseen ja kiihdyttämiseen voidaan hyödyntää alustataloutta ja verkostovaikutuksia”, Karhu kuvailee.

Hanke on kiinnostava myös alustatalouden tutkimuksen näkökulmasta, jota dominoivat globaalit alustat. Tässä hankkeessa vetymarkkinaa ollaan rakentamassa rajatulle alueelle Itämeren ympärille. Vety hyödykkeenä asettaa hankkeelle maantieteellisiä rajoituksia, sillä sitä ei voida loputtomiin siirtää.

”Globaaleihin digitaalisiin alustoihin verrattuna tämä on hyvin erilaista. Sekin on minusta kiinnostava näkökulma, että tätä vetymarkkinaa ei yritetäkään laajentaa valtavan kokoiseksi, vaan pyritään saamaan tietylle alueelle mahdollisimman tiivis ja tehokas kuhina. Toimivan alustan ei siis tarvitse kasvaa loputtomiin, vaan alustan tehokas kuhina on sekin jo arvo”, Karhu sanoo.

Tutkijoita vie hankkeessa eteenpäin kaksi keskeistä ajatusta, joista ensimmäinen liittyy datan hyödyntämiseen alustoissa. Monet alustat – esimerkiksi Facebook – hyödyntävät valtavasti dataa toimiakseen paremmin. Ryhmä pyrkii nyt selvittämään, voisiko datalla olla vetymarkkinassa toisenlainen rooli, eli voisiko informaation välitys muille auttaa markkinassa toimivia yrityksiä tekemään oikeita päätöksiä ja sitä kautta kasvamaan. Näin markkinaan syntyisi datavälitteiset verkostovaikutukset, eli data auttaisi synnyttämään verkostovaikutusmaisen kasvun markkinassa, Karhu summaa.

Toinen ryhmän keskeisistä ideoista liittyy ylipäätään suhtautumiseemme alustatalouteen ja verkostovaikutuksiin. Kimmo Karhu muistuttaa, että alustataloudesta ajatellaan yleensä yhteiskunnan näkökulmasta helposti negatiivisesti, eli siihen liittyvän winner-take-all-dynamiikan seurauksena isojen alustafirmojen katsotaan kasvavan liian suuriksi, valloittavan, dominoivan ja alistavan tuottajia juuri verkostovaikutusten ansiosta.

”Tässä voisi ajatella, että miksei sitä verkostovaikutusta voisi valjastaa hyvään tarkoitukseen, niin että se veisi markkinaa ja koko aluetta kohti pienempiä päästöjä. Koska ei se verkostovaikutus sellaisenaan ole mitään pahaa”, Karhu huomauttaa.

Yksi olennaisista kysymyksistä onkin, miten erilaiset yritykset ja niiden tavoitteet valjastetaan jakamaan informaatiota niin, että vetymarkkina paitsi toimisi tehokkaasti, samaan aikaan myös ohjautuisi koko yhteiskuntaa hyödyttävään suuntaan. Karhu mainitsee esimerkkinä Green Electrification -hankkeen yhden fokusalueista, Power to X:n, jossa etsitään ratkaisuja sähköenergian muuntamiseen ja varastointiin esimerkiksi vedyn avulla.

”Yksi keskeinen teema hankkeessa on sektorikytkentä, eli vety voi kytkeytyä monenlaisiin markkinoihin. Siitä tulee myös erilaisia sivuvirtoja, kuten lämpöä vedyn eri valmistusprosesseista. Eli miten lämpö voitaisiin Suomessa varastoida esimerkiksi kaukolämpötarkoitukseen, tai hyödyntää hiilidioksidisivuvirtoja tai lämmöstä tehtyä höyryä teollisuuden eri prosesseissa. Siellä on todella paljon mahdollisuuksia hyödyntää tällaisia komplementaarisuuksia – ja näin se on tavallaan myös kiertotalouden ytimessä”, Karhu muistuttaa.

Tuotantotalouden tutkijaryhmän rooli ei silti ole sähkön varastoinnin tai vetyteknologioiden innovaatioissa, vaan apulaisprofessori Kimmo Karhun mukaan heidän panoksensa hankkeeseen on jotain aivan muuta:

”Emme yritäkään olla vetyteknologian osaajia, vaan selvitämme nimenomaan sitä, miten digitalisaation, datan ja alustatalouden valjastaminen vetymarkkinan tueksi onnistuu. Tässä on sellainen ’hyvän alustatalouden’ ajatus, ’platforms for good’, eli miten alustaa ja siitä saatavaa kasvua voitaisiin suunnata yhteiskunnan ja koko alueen hyväksi vähempipäästöisyyden kautta”, Karhu kiteyttää.