Tuotantotalouden laitos

Puuttuvat kannusteet ja sääntely estävät alustamaisten ratkaisujen skaalautumisen terveydenhuollossa

Haaste: Puuttuvat kannusteet ja sääntely estävät alustamaisten ratkaisujen skaalautumisen terveydenhuollossa

Nykyinen lainsäädäntö ohjaa terveysalan toimijat kehittämään ja ylläpitämään ratkaisujaan omissa ekosysteemilokeroissaan (hallinnolliset, organisatoriset ja järjestelmä/tekniset rajat). Uudet alustamaiset ratkaisut eivät skaalaudu, eivätkä saavuta kriittistä osallistuja- ja toteuttajajoukkoa. Tietojärjestelmätoimittajat hyötyvät nykyisestä tilanteesta, jossa järjestelmät räätälöidään tapauskohtaisesti. Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta alustamaisen terveydenhoitojärjestelmän edistämisestä Suomessa.

  • Hajaantunut ja hidas sääntelytyö hidastaa alustojen kasvua. Sääntelyn hajanaisuus vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista terveydenhuollon vaatimuksista ja suosituksista. Kansallinen sääntely on hajautunut monen toimijan välille (sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot, Findata sekä Digi- ja väestötietovirasto) ja tämä näkyy sääntelyn monimuotoisuudessa (määräykset, suositukset, pakolliset vaatimukset, MDR, rekisterirajat ylittävä sote-tieto, tiedon toissijainen käyttö ja luvat). Esimerkiksi vastausten saaminen virastojen väliin putoaviin kysymyksiin on aikaa vievää. Lainsäätäjillä ja päättäjillä ei ole kokonaiskuvaa terveysalan data- ja alustapohjaisten ratkaisujen toteuttamisen ja skaalautumisen haasteista. Hidas lainsäädännön määritystyö estää nopeampaa kehitystä yrityspuolella.

  • Pienten toimijoiden on hankala saada jalansijaa markkinoilla. Terveysalan pienet toimijat, jotka tarjoavat alustamaisia ja datapohjaisia ratkaisuja eivät pääse helposti tekemisiin isojen terveyspalveluja tarjoavien julkisten tai yksityisten tahojen kanssa. Julkisessa hankinnassa isot toimijat pääsevät usein hallitsevaan asemaan ja määrittämään pienemmille toimittajille, miten juuri heidän alustaansa voi integroitua. Myös uusien alustojen muodostaminen jo käytössä olevien rinnalle on vaikeaa, koska julkinen sektori ja isot yksityiset toimijat hallitsevat markkinoita. Tämä rajoittaa uusien toimijoiden markkinoille tuloa sekä innovatiivisten alustamaisten ratkaisujen syntymistä. Lisäksi alustainvestointien rahoittaminen nähdään usein liian riskialttiina.

  • Kannusteet palveluiden tuottajien väliseen yhteistyöhön puuttuvat. Lainsäädännön tuoma vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä hidastaa yhteistyön ja luottamuksen rakentumista. Haasteita on yhteisten standardien sopimisessa, tietojärjestelmien integraatiossa ja julkisen hankinnan käytänteissä. Nämä haasteet aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia, jotka olisivat vältettävissä alustapohjaisella toiminnalla. Hankinnassa usein halutaan yksinoikeus ratkaisuun, mikä ei edistä palveluratkaisun skaalautumista. Lisäksi nykyiset hankintalait ja public- private-partnership -sopimukset estävät skaalautuvien alustapohjaisten ratkaisujen syntymistä. Yhteistyö ja vuoropuhelu eri osapuolien välillä on osoittautunut hankalaksi. Siksi ei ole syntynyt kansallisia tai kansainvälisiä vertaisyhteisöjä, joissa toimijat voisivat auttaa toisiaan ja kehittää yhdessä. Lisäksi julkiset palveluntuottajat eivät voi osallistua yhteiskehittämiseen innovaatio- ja kehittämisrahoituksen puitteissa kuten yksityiset toimijat. Kehittämisen painopisteet ja rahoitus myös vaihtelevat hallituskausittain, sekä käyttökohde on usein varsin tiukasti rajattu.

Suositus: Luodaan edellytykset alustapohjaiselle terveydenhuollolle

  • Asetetaan kansalaisen näkökulma etusijalle. Uusien terveydenhuollon ratkaisujen käyttöönoton kriteerinä tulee olla se edistävätkö ne konkreettisesti kansanterveyttä laadukkaammilla, edullisemmilla ja vaikuttavammilla palveluilla. Alusta- ja datapohjaiset ratkaisut ovat tehokkaita asiakaskeskeisessä kehittämisessä. Niiden etuna on myös yli ajan kerääntyvä data, ja niihin voidaan tehokkaasti rakentaa täydentäviä ja vaihtoehtoisia terveyspalveluja.

  • Harmonisoidaan ja selkeytetään terveydenhuollon vaatimukset. Sääntelyn hajanaisuutta voidaan selkeyttää tiiviimmällä yhteistyöllä toimijoiden välillä (sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot, Findata sekä Digi- ja väestötietovirasto). Tämä voi pitää sisällään myös vastuiden uudelleen jakamista viranomaisten välillä. Säännösten soveltamisesta tulee olla selkeä ja ajantasainen ohjeistus. Regulaatiota ja säädöksiä tulee harmonisoida myös eri maiden välillä. Esimerkiksi EU:n yhtenäinen datastrategia, data-avaruus ja GAIA-X -hanke pyrkivät omalta osaltaan sujuvoittamaan valtiorajat ylittävää turvallista datan hyödyntämistä ja rakentamaan yhtenäistä markkina-aluetta luomalla yhtenäisiä käytänteitä, lainsäädäntöä, rakenteita ja standardeja. Julkisessa hankinnassa tulee käyttää yleisiä rajapintastandardeja edistämään public-private-partnership -toimintaa, mikä mahdollistaa rinnakkaisalustojen muodostumisen ilman yksinoikeutta ratkaisuun. Systeemitasolla muutos tarkoittaa siilojen purkua yli hallintorajojen myös toiminnan ohjauksessa ja rahoituksessa.

  • Muodostetaan terveydenhuollon alustaekosysteemien orkestroijia. Luodaan toiminnalliset edellytykset uskottavien terveydenhuollon alusta- ja dataekosysteemien orkestroijien synnylle, joilla olisi vastuu alustamaisuuden edistämisestä terveys- ja hyvinvointialalla. Myös vertaisyhteisöt voivat toimia kehityksen tukena ja kansainvälisenä benchmark-kanavana. Asiakashyödyn tulee olla alustaekosysteemien kehityksen keskiössä. Alustamainen palvelutuotanto edellyttää, että asiakas voi tehdä valintojaan vapaasti alustalta. Kehittämisen ja innovoinnin kannustimet tulee ohjata potilaan hyödyksi niin, että ne tukevat yli hallinnonalojen ja -rajojen menevien alustojen kehittämistä. Vastaavasti innovaatiorahoitusta tulee kehittää yhteistyöllä esimerkiksi sosiaali-
    ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Business Finlandin ja Sitran välillä uusien alustatalouden ratkaisujen kehittämisessä, pilotoinnissa ja skaalauksessa. Vuorovaikutuksella tulee pyrkiä nopeampaan yhteisten standardien ja lainsäädännön määritystyöhön. Keskeisenä toimijana tässä voi olla osaamiskeskus, jossa toimii eri alojen edustajia.

Muut haasteet ja suositukset

Politiikkasuositus terveysalalle: potilastietoja tietokoneella

Innovatiivisia ja vaikuttavia terveysdataa hyödyntäviä ratkaisuja ei synny

Hajautuneet ja siiloutuneet terveydenhuollon ratkaisut estävät innovatiivisten ja vaikuttavien terveysdataa hyödyntävien ratkaisujen syntymistä. Terveys- ja hyvinvointidata ei keräänny, potilas ei voi hallita sitä, eikä tieto siirry hoitoprosessin mukana.

Tuotantotalouden laitos
Politiikkasuositus terveysalalle: potilas magneettikuvauksessa

Suljetut ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät vaikeuttavat alustamaisten terveyspalveluiden kehittämistä

Alustamaiset ratkaisut joudutaan tekemään hyvin räätälöidysti, jotta ne sopivat hoitoprosessiin.

Tuotantotalouden laitos

Palaa politiikkasuosituksen etusivulle

Ambulance

Kuinka alustataloutta voidaan vauhdittaa terveysalalla?

Terveydenhuolto on Suomessa korkeatasoista, mutta innovatiivisia ja skaalautuvia alustapohjaisia ratkaisuja ei synny. Esitämme kolme suositusta, joiden avulla alustataloutta voidaan vauhdittaa terveysalalla kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan hyödyksi. Suosituksemme pyrkivät purkamaan terveysalan rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä haasteita painottaen yhteistyötä ja samalla purkaen organisatorisia sekä alueellisia raja-aitoja.

Tuotantotalouden laitos
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu