Autismin kirjon häiriöt

Autismin kirjon häiriöistä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa yleisin on Aspergerin oireyhtymä.
Opiskelija Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Autismin kirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö. Autismin kirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.

Autismin kirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös yksilöllisiä ja vaihtelevia. Jotkut autismin kirjon henkilöt pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä. Monilla autismin kirjon henkilöillä on aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä, esimerkiksi yli- ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin. Lisäksi autismin kirjon henkilöitä yhdistää erityinen stressiherkkyys. Autismin kirjoon liittyy myös mahdollisia vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju.

Autismin kirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä. Autismin kirjon häiriöiden diagnosointijärjestelmää ollaan uusimassa, ja jatkossa Aspergerin oireyhtymää ei diagnosoida enää omaksi erilliseksi diagnoosikseen vaan osaksi autismin kirjoa. Tässä tietopankissa käsitellään molempia diagnooseja yhtenä kokonaisuutena.

 

Mikä on Aspergerin oireyhtymä?

Aspergerin oireyhtymä (AS) on neurobiologinen eli aivoperäinen keskushermoston häiriö, joka aiheuttaa ongelmia henkilön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä ajattelun ja toiminnan joustavuudessa. Oireyhtymä lukeutuu autismin kirjon häiriöihin. Miehillä esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin naisilla. Oireyhtymään liittyvät oireet saattavat vaihdella suurestikin henkilön, ympäristön ja tilanteen mukaan lievistä täysin invalidisoiviin. Aspergerin oireyhtymä ei välttämättä tule ilmi opiskelijan käyttäytymisestä, ellei hän tuo asiaa itse ilmi.

Asperger-henkilöllä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on poikkeavaa. Monilla Asperger-henkilöillä on voimakasta aistiyliherkkyyttä, jonka vuoksi meluisat ja kaikuvat tilat kuten ruokalat tai luentosalit voivat tuntua epämiellyttäviltä ja haitata keskittymistä. Aistien ylikuormitus voi aiheuttaa myös paniikkikohtauksia, tai lukkiutumista ja sulkeutumista omiin ajatuksiin. Myös oman toiminnan ohjaus ja keskittyminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi kynnys aloittaa ja lopettaa tehtäviä voi olla korkea. Opiskelija saattaa esimerkiksi juuttua johonkin tehtävän kohtaan, jos tehtävän ohjeistuksissa on epäselvyyksiä tai ohjeet ovat keskenään ristiriitaisia.

Opiskelua Learning Hubissa

Asperger-henkilöllä saattaa esiintyä erilaisia vaikeuksia stressinsietokyvyssä. Stressiä aiheuttavat erilaiset seikat kuin opiskelijoilla tyypillisesti. Tenttiin valmistautuminen ei välttämättä kuormita opiskelijaa, mutta pieni muutos aikatauluissa tai epäselvyydet järjestelyissä voi tuottaa liiallista stressiä. Ennakoimattomuus ja uudet tilanteet ovat opiskelijalle erityisen kuormittavia. Asperger-oireissa korostuu sääntöjen ja rutiinien tarve. Muutoksiin sopeutuminen voi olla vaikeaa johtuen ajatusten ja toiminnan joustamattomuudesta. Joissain tilanteissa ajattelu saattaa näyttäytyä myös kaavamaisena tai rajoittuneena.

Tyypillisiä oireita ovat myös vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Useimmat Asperger-opiskelijat haluaisivat saada ystäviä ja olla osa yhteisöä. Kontaktin saamista hankaloittavat kielelliseen tulkitsemiseen ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi asioiden kirjaimellinen ymmärtäminen ja vaikeus tunnistaa ironiaa ja sarkasmia sekä sävyeroja keskustelussa. Lisäksi opiskelijalla saattaa olla vaikeuksia tunnistaa toisten eleitä, ilmeitä ja erilaisia kehon kielen välittämiä viestejä.  Myös katsekontaktin luominen ja ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Ryhmätilanteissa hankaluuksia saattaa aiheuttaa vaikeus tunnistaa tilanteen sosiaalisia sääntöjä sekä avata keskustelua ja ylläpitää sitä vastavuoroisesti. Opiskelijan käyttäytymisessä voi olla myös lieviä poikkeavuuksia esimerkiksi äänenkäytössä, puheilmaisussa tai kehonkielen käytössä.

Uusissa diagnoosijärjestelmissä Aspergerin oireyhtymää ei enää lueta omaksi diagnoosikseen, vaan osaksi laajempaa autismin kirjon häiriötä. Tässä tietopankissa käsitellään Aspergerin oireyhtymää vanhan diagnosointijärjestelmän mukaisesti.

Vinkkejä ohjaustilanteisiin

  • Henkilökohtainen opintojen ohjaus on erittäin tärkeää opintojen sujuvan etenemisen kannalta.
  • Keskustelussa opiskelijan kanssa ole selkeä, suora ja määrätietoinen, mutta myös rauhallinen ja ystävällinen. Varmista, että opiskelija on todella ymmärtänyt asiasi.
  • Anna opiskelijalle keskustelussa tilaa. Kiinnitä huomiota fyysiseen etäisyyteen. Anna tilaa myös hiljaisuudelle, sillä se voi tarkoittaa, että opiskelija prosessoi kertomaasi asiaa.
  • Ohjauksessa olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota näihin seikkoihin:
    • asioiden tekeminen ajallaan, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja laajuudessa
    • sisällöltään ja järjestykseltään realististen kurssivalintojen tekeminen
    • opintokokonaisuuksien ja opintojen rakenteen ymmärtäminen.
  • Lisätuki on tarpeen erityisesti opintojen alussa tai muuttuneessa tilanteessa. Opiskelussa alkuun pääsemisessä opiskelijaa auttavat
    • mahdollisuus tutustua korkeakouluun ja sen palveluihin, sekä esimerkiksi opetustiloihin ja ruokaloihin etukäteen
    • henkilökohtainen tuloinfo sekä opastaminen korkeakoulun palvelujen ja tuen piiriin
    • Riittävästi tietoa aikatauluista, tapaamispaikoista ja tulevien tapaamisten ohjelmasta, jotta opiskelija voi valmistautua etukäteen. Ajan ja paikan visuaalinen selkeyttäminen voi auttaa, ja esimerkiksi kampusalueen reittioppaat ja kartat voivat olla hyödyllisiä.
  • Tutut ja turvalliset arkirutiinit auttavat opiskelijaa orientoitumaan opintoihin. AS-opiskelija saattaa kokea erityisen kuormittavina nimenomaan epäselvät tilanteet sekä muutokset rutiinissa.
  • Asioiden ja tilanteiden ennakointi auttaa: se edistää asioiden hallintaa ja säästää monilta ongelmilta. Anna riittävästi selkeää tietoa esimerkiksi tulevista tehtävistä tai uusista tilanteista etukäteen.
  • Itsestään selviltä tuntuvia asioita on hyvä käsitellä, sillä autismin kirjolla oleva opiskelija jää helposti yhteisön hiljaisen tiedon ulkopuolelle.
  • Kun keskustelet opiskelijan kanssa, älä keskity vain vaikeuksiin, vaan yritä tunnistaa myös opiskelijan vahvuudet ja se, kuinka he voivat antaa panoksensa oppimistilanteisiin. Monet autismin kirjoon kuuluvat opiskelijat ovat hyvin omistautuneita ja keskittyneitä valitsemaansa oppiaiheeseen, ja heillä voi olla silmää yksityiskohdille ja korkea työmoraali. Autismin kirjon opiskelijoille on tärkeää nostaa esiin hyviä alueita, löytää kompensaatiokeinoja heikommille alueille ja saada onnistumisen kokemuksia opinnoissa.

Kurssikäytänteet kunnossa?

  • Opiskelulleen AS-henkilö tarvitsee yleensä selkeän rakenteen, lukujärjestyksen ja suoritusvaatimukset. Huolehdi, että opiskelijan tarvitsemat tiedot ovat helposti saatavilla, täsmällisiä ja ajan tasalla.
  • Opetukseen osallistumista saattavat auttaa:
    • luentorungon ja kirjallisen materiaalin toimittaminen etukäteen
    • materiaalien ja kurssiohjeiden selkeys ja yksiselitteisyys
    • muutoksista tiedottaminen mahdollisimman varhain
    • luennointi rauhallisesti, selkeällä äänellä ja pysyminen asiassa
    • muistiinpanojen tekeminen kannettavalla tietokoneella ääni- tai kuvatallenteina
  • Opiskelijalla saattaa olla tarve esittää runsaasti kysymyksiä opetustilanteen aikana. Jos kysymykset luennon aikana häiritsevät sinua, ota asia puheeksi opiskelijan kanssa. Kerro opiskelijalle, millä tavalla hän voi olla yhteydessä sinuun silloin, kun hän haluaa esittää kysymyksiä (keskustelu tauolla tai luennon jälkeen, sähköpostilla, vastaanottoaikojen aikana jne.).

Oppiminen luennoilla

  • Luento-opetuksessa ja pienryhmissä yhtenä haasteena on liiallisen aistikuormituksen hallitseminen.
  • Kun järjestät tapaamisia, yritä varmistua siitä, ettei huoneessa ole aistiärsykkeitä, jotka estävät opiskelijaa keskittymästä. Näitä ärsykkeitä voivat olla esim. tietynlaiset äänet, melu tai heijastavat valot. Älä epäröi kysyä opiskelijalta, mitkä hänen erityistarpeensa tämän asian suhteen ovat. Erilaisia tiloja voi hakea varata osoitteesta booking.aalto.fi, josta löytyy myös tietoa eri tilojen ominaisuuksista.
  • Suhtaudu myönteisesti järjestelyihin tai apuvälineisiin, jotka voivat auttaa hallitsemaan aistikuormitusta. Näitä voivat olla esimerkiksi vakituiset istuinpaikat luokissa, lakit, huput, aurinkolasit, kuulosuojaimet tai stressilelut, joita voi käsitellä opetusta kuunnellessa.
  • Tee selväksi, että opetustilanteissa kuka tahansa opiskelija, joka tuntee itsensä ahdistuneeksi tai ylikuormittuneeksi, voi poistua luokasta ilman pelkoa kritiikistä tai rangaistuksesta.
  • Opiskelijan hyväksi kokeman vakiopaikan voi varata hänelle luentosalista esim. varattu-kyltin avulla. Usein salin etuosassa tai rivin päässä olevat paikat saattavat olla sellaisia, joissa aistikuormitusta aiheuttavia ärsykkeitä on vähemmän tai joista on helppo päästä tarvittaessa poistumaan salista.
  • Luennon aikana tehtävien ryhmätöiden tai keskustelujen osalta voi tarvittaessa pohtia korvaamista muilla suoritustavoilla, kuten esimerkiksi kirjallisilla töillä. Opiskelijalle voi antaa luvan poistua salista, jos parikeskusteluiden aikaansaama kovaääninen puheensorina on kuormittavaa.
  • Kannusta opiskelijaa hyödyntämään myös opiskelukavereita luennoilla oppimisen tukena. Kahdenkeskiset keskustelut ennalta sovitun luentoparin kanssa luennon jälkeen voivat auttaa opiskelijaa selkiyttämään opittuja asioita.

Ryhmätöissä hankaluuksia?

  • Aspergerin oireyhtymä ei tarkoita, että opiskelija ei pystyisi opiskelemaan ryhmässä muiden kanssa. Ryhmätöihin saattaa kuitenkin liittyä erityisiä vaikeuksia, joihin on hyvä kiinnittää huomiota.
  • Autisminkirjon henkilöitä auttavat pienet ryhmäkoot tai mahdollisuus parityöskentelyyn suuremman ryhmän sijaan. Myös jo entuudestaan tuttu ryhmätyöpari saattaa olla hyvä ratkaisu tilanteeseen.
  • Opiskelijoilla voi olla hankaluuksia ystävien ja tuttavien saamisessa opiskelijaryhmässä. Auta opiskelijaa esimerkiksi ryhmätehtävien ryhmien löytämisessä, tai muodosta ryhmät kokonaan opettajajohtoisesti (esimerkiksi arpomalla).
  • Opiskelijan ryhmä saattaa tarvita lisätukea sujuvan ja konfliktittoman työskentelyn varmistamisesti. Tarjoa ryhmän muillekin opiskelijoille mahdollisuutta lisäohjaukseen.
  • Selkeät tehtävät ja vastuunjaot ryhmän sisällä auttavat sujuvoittamaan koko ryhmän yhteistä työskentelyä. Kannusta ryhmää selkeään ja avoimeen kommunikaatioon.
  • Keskustele autismin kirjoon kuuluvan opiskelijan kanssa siitä, haluaako hän kertoa muille opiskelijoille oireyhtymästään. Opiskelijalla on oikeus olla kertomatta muille, jos hän niin haluaa. Avoimuus on kuitenkin yleensä hyvä idea ja kertominen saattaa helpottaa opiskelijan oloa. Opiskelutovereiden on kuitenkin samalla syytä saada riittävästi tietoa opiskelijan oireyhtymästä.

Hyvät tentti- ja arviointikäytännöt

  • Tentti- ja arviointikäytänteiden pohtimisessa oleellista on aistikuormituksen minimoiminen sekä tenttikysymysten selkeys.
  • Tarjoa opiskelijalle tarvittaessa lisäaikaa tentin tekemiseen. Aallon nykyisen käytännön mukaisesti opiskelijalla on oikeus tunnin lisäaikaan tentin pituudesta riippumatta.
  • Erillinen, hiljainen tila, ja mahdollisuus liikkumiseen tukee opiskelijan keskittymistä tenttiin vastaamiseen. Erillisessä tilassa opiskelijan ei myöskään tarvitse pohtia sitä, häiritseekö hänen oma käyttäytymisensä, kuten liikkuminen muiden tentintekijöiden keskittymistä.
  • Vaihtoehtoiset tenttimuodot, kuten suullisen esityksen korvaaminen kahdenkeskeisellä keskustelulla tai kirjallisella tehtävällä tai projektityön korvaaminen itsenäisesti tehtävällä työllä. Aina ryhmätöiden korvaaminen vaihtoehtoisilla tavoilla ei kuitenkaan ole opiskelijan itsensäkään kannalta paras vaihtoehto. Ryhmässä toimimista kannattaa harjoitella.
  • Opiskelijaa saattaa auttaa yksilöllinen ohjaus tenttiajan käyttämiseen (esimerkiksi opastus siitä, kuinka paljon aikaa on käytettävissä mihinkin kysymykseen vastaamiseen)
  • Varmista, ettei tehtävänannoissa tai tenttikysymyksissä ole epäselvyyksiä tai monitulkintaisia ilmauksia. Kaikki monitulkintaisuudet ja opiskelijan pohtimista kannustavat kysymykset eivät ole huonoja, mutta on hyvä tietoisesti pohtia, milloin monitulkintaisuudella on perusteltu pedagoginen tarkoitus.
  • Tarjoa mahdollisuus kysyä epäselvyyksistä tenttikysymyksissä tai pyytää selvennystä, jos opiskelija kokee jumiutuvansa tehtävissä tulkinnanvaraisten ohjeistusten vuoksi.

 

Apua opinnäytetöihin

  • Laajemmin itsenäistä suunnittelua vaativat tehtävät, kuten juuri opinnäytetyöt osoittautuvat usein rutinoitunutta opiskelua haasteellisimmaksi.
  • Opinnäytetyön aihe kannattaa valita kiinnostuksen mukaan ja kytkeä muihin opintoihin.
  • Opinnäytetyön tekeminen olisi hyvä aloittaa mahdollisimman ajoissa
  • Selkeät ohjeistukset ja vaatimukset auttavat hahmottamaan työn rakennetta. Kerro opiskelijalle selkeästi ja tarkasti, mitä toivot hänen palauttavan sinulle ja millä aikataululla.
  • Jaa opinnäytetyö pienempiin osiin ja auta opiskelijaa luomaan itselleen aikataulutettuja osatavoitteita, joilla on selkeät kriteerit.
  • Tue opiskelijaa rutiinien luomisessa. Opinnäytetyön tekemisessä rutiini voi olla esimerkiksi 500 sanan kirjoittaminen päivässä tai työskentelyn aloittaminen aina samaan aikaan.
  • Anna jatkuvaa ja välitöntä palautetta työn etenemisestä. Muista myös kannustaa ja motivoida opiskelijaa jatkamaan työskentelyä.

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Aallon uudet opiskelijat luennolla

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.

Palvelut
Kirjoittava opiskelija luennolla

Lukivaikeus

Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 4,4 % on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS, 2016). Lukivaikeudessa lukeminen on hidasta äänteiden hahmotukseen ja käsittelyyn liittyvien vaikeuksien vuoksi.

Palvelut
Opiskelija kirjoittaa

Hahmottamisen vaikeudet

Hahmottamisen vaikeuksilla tarkoitetaan vaikeuksia avaruudellisessa hahmottamisessa tai visuaalisessa tarkkaavaisuudessa.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö saattaa näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen vaikeutena, huolimattomuusvirheinä tai itsenäisen opiskelun haasteina.

Palvelut
Opiskelija Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Autismin kirjon häiriöt

Autismin kirjon häiriöistä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa yleisin on Aspergerin oireyhtymä.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Mielialahäiriöt

Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.

Palvelut
Ryhmä opiskelijoita

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä, eivätkä vielä tarkoita ahdistuneisuushäiriötä.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö

Paniikkikohtauksen pelko rajoittaa opiskelijan elämää ja opintoihin osallistumista.

Palvelut

Palaute

Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä tästä tietopankista

Anna palautetta
MIDE_Aalto_Forum_15102013_photo_by_lasse_lecklin_10
Tätä palvelua tarjoaa:

Oppimispalvelut

Löysitkö tästä tarvitsemasi tiedon? Jos et, ota meihin yhteyttä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu