Helsingin biohiilihanke

Siltamäen urheilupuistoon rakennetaan meneillään olevassa peruskorjauksessa viisi uutta urheilunurmea. Kasvualustan on suunniteltu koostuvan 90 til-% hiekasta ja 10% turpeesta. Yhdellä kentällä kasvualustan pinnalle levitettiin kerros biohiiltä, joka sekoitettiin noin 10-15 cm syvään pintakerrokseen, jolloin pintakerroksen biohiilipitoisuus on noin 4til-%. Alueen pinta-ala on 810 m2, ja biohiiltä levitettiin noin 7,2t kg joka vastaa 22 m3. Levitys tehtiin viikolla 29, jonka jälkeen kenttä viimeistellään kylvönurmikolla. 

Kalasataman Työpajanpuistoon rakennetaan uudenlainen monivuotisista kasveista koostuva istutusalue. Kohde sijaitsee Helsingin kaupunkiympäristön toimialan (KYMP) talon edessä. Biohiilikokeiluun valitulla istutusalueella on suunniteltuna kaksi erilaista kasvillisuusaluetta jotka muodostavat omanlaisensa kasviyhdyskunnan. Biohiiltä kokeillaan molempien alueiden kasvualustassa, ja jokaista biohiilialuetta vastaa myös vertailukelpoinen rinnakkaisalue, jolla ei ole biohiiltä mutta jossa on muuten sama kasvualusta ja samat kasvit. Kasviyhdyskunnat on koottu käyttäen naturalistisen istutussuunnittelun innoittamia periaatteita ja muodostavat dynaamisen ja muuttuvan kokonaisuuden. Osittain biohiilet ravinteistettiin etukäteen sekoittamalla ne hyvissä ajoin biokompostin sekaan ja osittain komposti lisättiin vasta kasvualustan valmistusvaiheessa kokonaisuuteen. Biohiilen ja kompostin suhde on kasvualustoissa 1:1 ja lopullinen biohiilen määrä kasvualustassa on 7 tai 20 til-%. Biohiiltä käytettiin noin 10 m3. Kasvien istutus tehtäneen syys-lokakuussa 2023

Kruunuvuoreen rakennettavan raitiotien vedenläpäisevyyden parantamiseksi ja hulevesien hallinnan helpottamiseksi tien pinta katetaan reikäkivillä. Kivien välit saumataan kasvualustalla, ja kylvetään nurmisekoituksella. Kasvualustan paksuus on vain 12 cm, jonka jälkeen kasvin juuret kohtaavat kantavan sorarakenteen. Pienen juuritilan ohella avoimet ja kuumat olosuhteet lisäävät kasvualustan kuivumisriskiä. Biohiililisäyksen oletettaisiin ensisijaisesti parantavan nurmikon veden saatavuutta ja vähentävän kuivuusstressiä. Kasvualustaan lisätään noin 10% biohiiltä kahdella tavalla: toisella alueella biohiili on aktivoitu ennakkoon sekoittamalla se kompostiin ja toisella alueella biohiili lannoitetaan paikan päällä osittain orgaanisella lannoitteella. Kasvualustatyöt ajoittunevat loppukesään 2023.

Kaupunginkirjasto Oodin ja Musiikkitalon välissä sijaitsevaan Tapahtumapuistoon, sekä Kaivopuiston juhlakentälle kuuluu laajoja ja hoidollisesti haastavia nurmialueita. Avoimilla alueilla olevat nurmikot altistuvat paahteelle ja ovat niin ihmisten kuin eläintenkin intensiivisessä käytössä. Kasvualusta on kantavuusvaatimusten vuoksi hiekkainen ja läpäisevä sekä sisältää niukasti orgaanista ainesta. Tavoitteena oli levittää noin 4,5l/m2 biohiiltä nurmikon kasvualustaan keväisin tehtävän ilmastustoimenpiteen yhteydessä ja saavuttaa parempaa kuivuuden- ja käytön kestävyyttä sekä ravinteiden pidättymistä. Kokeilun yhteydessä saavutettiin kuitenkin vain noin 1-1,4l/m2 levitysmäärä, koska nurmikon kunto ei kestänyt aiotun paksuisia ilmastuspiikkejä ja päädyttiin käyttämään pienempiä.  Ilmastustoimenpiteen toteutti onnistuneesti Turf Gamechanger- niminen yritys. Päivitys: Biohiilien levitys tehtiin vapun jälkeisellä viikolla ja toinen suunniteltu käsittely peruttiin koska nurmikon laajempaa kunnostustarvetta kartoitetaan.

Sörnäisten metroaseman yläpuolella sijaitsevalla Vaasanpuistikon aukiolla on käynnissä mittava peruskorjaus. Viisi 1980-luvulla istutetuista tammista jäävät paikoilleen. Kasvun parantamiseksi kolmen puun tiivistynyt kasvualusta vaihdettiin imukaivumenetelmällä. Uudelleen tiivistymisen estämiseksi uusi kasvualustamatriisi koostuu 70% 50-150 mm kokoluokan kivistä, joiden väliin jää tilaa juurille. Kosteus- ja ravinneolosuhteiden parantamiseksi välitilan kasvualustaan lisättiin biohiiltä. Biohiili oli kuusihakkeesta valmistettua kaupallista hiiltä ja sen käyttömäärä oli noin 15 m3. 

Hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti Helsinki pilotoi kohteita, joissa infrastruktuurin rakentaminen pyritään toteuttamaan ilman nettopäästöjä. Sarjassaan toinen pilottikohde sijaitsee Herttoniemessä, jossa laajennetaan itäbaanan pyörätietä. Puistosuunnitteluun kuuluu noin 70 uuden puuyksilön istuttaminen, joista 36 kappaleen kasvualustaan lisätään 10 % biohiiltä. Kasvualusta lehtipuille on kaupungin omaa kierrätysmaata ja havupuille hankitaan tuotteistettua kasvualustaa. Biohiiltä käytetään työmaalla yhteensä noin 10 m3 ja ne sekoitetaan kasvualustaan paikan päällä. Biohiilen tähän kohteeseen valmistaa ja lahjoittaa infrarakennusyhtiö GRK, jolla niin ikään on omat kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Kasvillisuustyöt alkoivat vapun jälkeen viikolla 19 ja saatetaan päätökseen lokakuun alussa, jolloin kasvustosta tehdään aloitusmittaukset seurantaa varten. Jatkoseurannan tulee suorittamaan GRK vuosina 2024-2025.

Neljä yksittäistä parkkipaikkaa ympäri Helsinkiä muutetaan vihreiksi kasvillisuussaarekkeiksi. Eerikinkadun kohteessa kasvualustassa käytetään kompostin seassa ladattua, tekstuuriltaan karkearakeista biohiiltä, joka toivottavasti lisää kasvien juuristoalueen vedenpidätyskykyä. Kasvualustasta 75% koostuu kivimatriisista ja loppuosa biohiilen ja kompostin seoksesta. Vihertyöt toteutetaan lokakuun puolivälissä 2023.

Kalasatamasta Pasilaan (KaPa) -hankkeessa raitiovaunuradasta pitkät pätkät päällystetään samanlaisilla ontoilla nurmikivillä kuin Kruunusiltojen hankkeessa. Hermannin rantatien tietyllä alueella tehdään vertailuja kahden eri biohiilen välillä 0, 5 ja 10 % tilavuussuhteessa kasvualustaan. Kaikki biohiilet esiaktivoitiin viikolla 29 sekoittamalla ne kompostin kanssa. Siinä missä Kruunuvuoren kivetykselle kylvetään nurmikkoa, täällä paikalle kasvatetaan sekoitus kukkivia kasveja.

Kasvualustan levitys koelueelle toteutetaan loppuvuodesta 2023.