Terveys- ja hyvinvointialan arkkitehdit luovat teknologian, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden inspiroimia ympäristöjä

Terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuurin tutkimus on monitieteinen ala, joka yhdistää arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, muotoilun, palvelusuunnittelun, tilastotieteen ja taloustieteen ammattilaiset sekä lääkärit ja palvelujen käyttäjät.
Unto_Rautio_Aalto_UNT5432_web_Original

Mitä on terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuuri? Alan tuore työelämäprofessori Laura Arpiainen vastaa kysymykseen, joka häneltä kysytään usein. Arpiainen opettaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa maisteriopiskelijoita ja antaa heille valmiudet terveydenhuollon arkkitehtuuriin ja sen tutkimiseen.

”Terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuuriin kuuluu terveydenhuollon tilojen ja strategioiden suunnittelu ja muotoilu sekä sairaaloiden ja yhteiskunnan palvelustrategioiden kehittäminen”, Arpiainen valaisee. ”Myös palvelukodit ja eritasoiset ympärivuorokautisen hoidon paikat kuuluvat sen piiriin.” 

Hyvinvoinnin osalta vaikutukset näkyvät esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, maisema-arkkitehtuurissa sekä kaikilla yhteiskunnan terveyden ylläpidon osa-alueilla. Sen avulla voidaan vastata myös väestöpohjaisiin, kuten erilaisten riskiryhmien, tarpeisiin.

"Hyvällä suunnittelulla voidaan lieventää huomattavasti esimerkiksi mielenterveysongelmien, taloudellisen epätasa-arvon tai maahanmuuton aiheuttamaan syrjäytymiseen liittyviä haasteita”, Arpiainen kertoo ja jatkaa: ”Vaikka ala voi vaikuttaa monimutkaiselta ja tekniseltä, sen keskiössä ovat kuitenkin aina käyttäjät ja inhimilliset kokemukset.”

SOTERA tekee työtä paremman elämänlaadun puolesta

Aalto-yliopiston SOTERA-tutkimusryhmä on toiminut aktiivisesti jo 1980-luvulta asti. Ryhmä koostuu pätevistä ja omistautuneista tutkijoista, alan asiantuntijoista ja jatko-opiskelijoista. SOTERAn tärkeimpiä vahvuuksia ovat pitkän toiminnan aikana kartutettu tietopohja sekä valmius sopeutua yhteiskunnallisten muutosten synnyttämien kysymysten ja haasteiden asettamiin olosuhteisiin. Ryhmän uusin hanke liittyy maaseutu-Suomen kutistuvien kaupunkien elinvoimaisuuteen.

Arpiaisen mukaan terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuurin tulevaisuus Suomessa näyttää valoisalta. ”Suomi on jo pitkään sitoutunut kehittämään terveyttä, yhteiskunnallista tasa-arvoa ja laadukkaita terveydenhoitopalveluita. Sen vuoksi meillä on erinomaiset mahdollisuudet edistää alan uusinta muotoilua ja suunnittelua, osaamista ja tutkimusta.

Rakennetun ympäristön ja terveyden välinen yhteys on yksi SOTERA-tutkimusryhmän avainalueista, ja ryhmä pitää aina silmänsä auki uusien haasteiden ja mahdollisten kumppanien löytämiseksi. Voit lukea lisää SOTERAn tutkimuksesta Aalto-yliopiston Entä jos... -juttusarjasta.

SOTERA järjestää kansainvälisen terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuurin seminaarin joka toinen vuosi. Kevään 2019 seminaari järjestetään Helsingin keskuskirjasto Oodissa 20–21 toukokuuta. Lisätietoa seminaarin ohjelmasta ja aikataulusta saat Soteran verkkosivuilta lähempänä tapahtuman ajankohtaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen on yksi Aallon tutkimuksen avainalueista. Tutkimuksen edistäminen ja teknologian tuominen innovaatioiden, kasvuyritysten sekä yleisesti liiketoiminnan hyödyksi ovat tekemisemme ydintä ja tätä työtämme voi tukea myös lahjoituksin. Voit tehdä lahjoituksen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukselle täällä. Lisätietoja siitä ja muista lahjoituskohteistamme löydät verkkosivultamme

Human City Design Award Antti Ahlava Kuva: Anna Aminoff

Koulu palveluna sai Human City Design Award -palkinnon

Palkinto on tunnustus kestävämmän yhteisön ja ympäristön luomisesta.

Uutiset
Karin Krokfors, kuva: Sanna Lehto

"Meidän on katsottava menneisyyteen voidaksemme suunnitella tulevaisuuden rakennuksia”

Arkkitehti Karin Krokforsin mielestä rakennukset olisi suunniteltava ajan myötä mukautuviksi. Ja menneisyydestä löytyy paljon esimerkkejä, joista voimme ottaa oppia.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu