Konetekniikan laitos

Koneosaston ensimmäiset professorit

Kun Polyteknillinen Opisto muutettiin Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi, sen opettajat saivat professorin arvonimen. Samalla opettajavoimia pyrittiin vahvistamaan vastaamaan odotettavissa olevaa koulutustarpeen kasvua.

Kaikkiaan korkeakoulussa oli TKK:n aloittaessa toimintansa 1908 avoinna 20 professuuria. Koneosastolla oli kuusi professorin virkaa. Nämä oli jaettu seuraavasti:

  • Kaksi konerakennuksen
  • kaksi mekaanisen teknologian
  • kaksi sähkötekniikan professoria.

Koneenrakennuksen (turbiinit) professorin virkaan nimitettiin insinööri Karl Axel Mauritz Ahlfors. Koneenrakennuksen toista professuuria hoitamaan määrättiin väliaikaisena insinööri Gustaf Emil Saraoja. Tähän virkaan kutsuttiin 1911 viideksi vuodeksi tohtori-insinööri Ernst Tuckermann Hampurista. Tuckermann joutui poistumaan maasta 1914 sodan syttymisen vuoksi. Hänen tilalleen nimitettiin insinööri Harald Kyrlund.

Mekaanisen teknologian professuurin otti vastaan insinööri Anton Uno Albrecht. Toinen professuuri täytettiin vasta 1911, jolloin kutomateollisuudesta vastaavaksi professoriksi nimitettiin insinööri Axel Werner Gardberg.

Sähkötekniikan professuuriin nimitettiin insinööri Johannes Sohlman, joka vapautettiin suomenkielisestä opetuksesta. Suomenkielisiä luentoja määrättiin pitämään insinööri Aukusti Mikko Heikinheimo. Toiseksi sähkötekniikan professoriksi nimitettiin Herman Johannes Kolster.

A. W. Gardberg erosi tehtävästään vuonna 1919 ja hänen tilalleen nimitettiin insinööri Emil Johannes Simola.

Suomen itsenäistymisen 1917 jälkeen teknillisen opetuksen merkitys maan elinkeinoelämän perustana nousi selkeästi esille. Tässä yhteydessä professuureja ryhdyttiin perustamaan niille tekniikan aloille, joilla odotettiin olevan suoraa vaikutusta maan tuotantoelämän kehittämiseksi. Suuri osa uusista professuureista tuli jälleen koneosastolle. Vuonna 1921 perustettiin paperiteknologian, yleisen koneopin ja teollisuustalouden, laivanrakennusopin, teoreettisen sähkötekniikan ja radiotekniikan, sekä puun mekaanisen teknologian, erityisesti sahateollisuuden professuurit.

Yleisen koneopin ja teollisuustalouden virkaan nimitettiin 1922 Kustaa Bernhard Wuolle. Teoreettisen sähkötekniikan ja radiotekniikan professorin virkaan nimitettiin 1924 Viljo Viktor Ylöstalo. Puun mekaanisen teknologian, erityisesti sahateollisuuden professoriksi nimitettiin Martti Albert Levón vuonna 1926.

Seuraava uusi professuuri koneosastolle saatiin vasta vuonna 1938, jolloin perustettiin lentotekniikan professuuri.

Kirjallisuutta

Martti Liesto. Teknillinen korkeakoulu 1908–1988. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 1988.

Aalto University students, photo by Unto Rautio
Aalto-yliopisto

Oppimisanalytiikan linjaus Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopiston oppimisanalytiikan linjauksen tavoitteena on selkeyttää, mitä oppimisanalytiikalla Aalto-yliopistossa tavoitellaan, periaatteita sen hyödyntämiselle sekä määrittelee analytiikassa hyödynnettävän datan ja tulosten käyttöä.
Man sitting inside of a wine glass
Aalto-yliopisto

Haluatko osallistua alkoholiriippuvuuden hoitotutkimukseen?

Aalto-yliopiston Neurodesign Lab etsii osallistujia alkoholiriippuvuuden hoitoon liittyvään tutkimukseen.
Aalto-yliopisto

Kuvittele mahdollisia tulevaisuuksia

Kuinka vältät WYSIATI-ilmiön uravalinnoissasi
Aalto-yliopisto

Kyseenalaista oletuksia

Kriittinen ajattelu on tärkeä taito mielekkään uran muotoilussa.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu