Rudolf Kolsterin merkitys teekkari- ja insinöörikulttuurin kehittäjänä on Suomessa kiistaton. Hänen mukanaan Helsinkiin rakennettiin vahvaan matemaattis-luonnontieteelliseen perustaan tukeutuva koneinsinöörialan kulttuuri.
Opettajantoimensa ohessa hän huolehti pitkään yhdessä Martin Wetzerin kanssa höyrykoneiden tarkastustoiminnasta ja höyrykoneenkäyttäjien koulutuksesta Suomessa.
Ammatissaan Kolster osallistui 1800-luvun lopulla useisiin teollisuuden kehityshankkeisiin. Hän oli mukana muun muassa kehittämässä Finlayson Co:n ja Serlachiuksen teollisuuslaitosten konekantaa, varusti Helsingin Ylioppilastalon lämmityslaitteilla ja suunnitteli Helsingin observatorion uuden tähtitornin liikuttamiseen tarvittavan mekanismin. Vuosisadan lopulla Kolster perusti poikiensa kanssa Helsinkiin patenttitoimiston.
Kolster nimitettiin vuonna 1893 ensimmäisenä polyteknillisen opiston opettajakunnan jäsenistä henkilökohtaiseksi professoriksi. Hän ei ollut hallintovirkamies vaan käytännön insinööri. Hän toimi kuitenkin Polyteknillisen opiston varajohtajana 1880–1883, mutta hänen työnsä tulokset eivät jääneet oppilaitoksen arkistoon hallinnollisten päätösten sarjana. Kolster oli nimenomaan koneinsinöörikunnan kasvattaja.
Polyteknikkojen Yhdistys maalautti jämeräpartaisen insinöörin muotokuvan professorin täyttäessä 60 vuotta vuonna 1897. Rudolf Kolster kuoli vuonna 1901.