Huomisen vaatekaappi & tulevaisuuden muotisuunnittelu
Tarvitsemme muotiin tulevaisuustyötä ja uuden ajattelutavan—kuinka suunnittelemme ja valmistamme, ja kuinka ymmärrämme muodin—ja tätä lähestymistapaa seminaarimme avaa.
EU-kansalaisen materiaalijalanjälki eli määrä, jonka hän käyttää luonnosta peräisin olevia raaka-aineita, on keskimäärin 14,8 tonnia vuodessa. Määrä on selvästi yli maapallon keskiarvon ja kestämätön luonnon kantokyvyn kannalta.
Kiertotalous on tehokas tapa pienentää jalanjälkeä, mutta vain reilu kymmenesosa käytetyistä materiaaleista saadaan kierrätyksestä. EU:n tavoite on kaksinkertaistaa osuus 2030 mennessä.
Jätteeksi tuomittu materiaali voi oikeissa käsissä saada täysin uuden käyttötarkoituksen: merilevä muuttuu silmälasikehyksiksi, maatalousjäte tekstiiliväreiksi ja vanhat tekstiilit eristemateriaaliksi.
”Kiertotaloudessa jäte on arvokas raaka-aine ja pitkäikäisyys arvokasta. Siksi meidän pitää suunnitella ja tuottaa laadukasta”, kiteyttää muotoilun professori Kirsi Niinimäki.
Tree to Ink on tutkimushanke, jossa kehitetään mustaa pigmenttiä ligniinistä, joka on metsäteollisuuden sivutuote. Nykyiset mustat pigmentit ovat usein fossiilipohjaisia ja niiden valmistus aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Tämän luonnonmukaisen mustan pigmentin kehitystyössä keskitytään saavuttamaan syvänmusta sävy erilaisiin monikäyttöisiin materiaaliratkaisuihin. Tavoitteena on helposti skaalautuva ja patentoitava ratkaisu.
CHEMARTS on Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun (CHEM) ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun (ARTS) pitkäaikainen strateginen yhteistyö, jossa etsitään uusia tapoja hyödyntää biopohjaisia materiaaleja. Vuonna 2011 alkaneen CHEMARTSin kursseille on osallistunut jo yli 800 opiskelijaa. Yhteistyössä lastenvaunuvalmistaja Bugaboon kanssa opiskelijat ovat kehittäneet tulevaisuuden konseptivaunuihin jäteperäisiä ja uusiutuvia materiaaleja.
TexFoam on Aallon tutkimuksesta liiketoiminnaksi kehittyvä innovaatio, joka muuntaa sekakuituiset poistotekstiilit biopohjaisiksi, kevyiksi vaahtomateriaaleiksi. Materiaali soveltuu esimerkiksi rakennusten eristeisiin ja suojaaviin pakkausratkaisuihin huokoisen rakenteensa ansiosta. Vaahtomateriaalissa voidaan näin hyödyntää poistotekstiilit nykyistä tehokkaammin uusiokäyttämällä ne.
Kestävän muodin estetiikka haastaa pohtimaan, miltä kestävä muoti voi näyttää. Poisheitetyistä vaatteista tai ylijääneistä materiaaleista voidaan esimerkiksi suunnitella kokonaan uudenlaista kokeellista estetiikkaa tai kierrätysmateriaaleista luoda tutunnäköisiä, mutta kestävämpiä vaihtoehtoja.
Tekstiilien värjäys ja painaminen perustuvat yhä pitkälti fossiilipohjaisiin väriaineisiin, sidosaineisiin ja kemikaaleihin, jotka ovat haitallisia ympäristölle ja terveydelle. Tutkimusprojektissa etsitään väreille turvallisia ja biopohjaisia vaihtoehtoja hyödyntämällä biopohjaisia sidosaineita ja maatalouden sivuvirroista saatavia luonnonväriaineita.
Sealevä on startup-yritys, joka kehittää merileväpohjaisia materiaaleja korvaamaan fossiilipohjaisia muoveja. Materiaalien hiilijalanjälki voi olla jopa 82 % pienempi kuin perinteisillä muoveilla. Merilevää kasvatetaan esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin, mutta jopa 90 % biomassasta jää hyödyntämättä sivuvirtoina.
Tarvitsemme muotiin tulevaisuustyötä ja uuden ajattelutavan—kuinka suunnittelemme ja valmistamme, ja kuinka ymmärrämme muodin—ja tätä lähestymistapaa seminaarimme avaa.
Tässä webinaarissa keskitytään biopohjaisten materiaalien käytön kehitykseen ja mahdollisuuksiin teollisuudessa, keskittyen erityisesti tekstiileihin sekä muihin käyttökohteisiin.
Kurkista huomiseen Aalto-yliopiston suurimmassa näyttelyssä! Avoinna 1.9.–30.10.2026.